Pääministeri Juha Sipilä puhui Kainuun Sanomien satavuotisjuhlassa. Puheessaan Sipilä kyseenalaisti verkossa liikkuvan tiedon luotettavuutta ja todenperäisyyttä.
Puhe kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
"Hyvät kainuulaiset, arvoisa juhlayleisö!
Kun sain kutsun tähän juhlaan, mietin, että pitäisikö minun ihan ensimmäiseksi pahoitella ja pyytää anteeksi.
Kyllä, kuulitte oikein.
Voisin pahoitella sitä, että olin omalta pieneltä osaltani vauhdittamassa sitä teknologian murrosta, joka on perusteellisesti muuttanut sanomalehdistön toimintaympäristöä ja aiheuttanut mittavia sopeutumisongelmia.
Tuon muutoksen voi tiivistää siihen, että vielä kolmekymmentä vuotta sitten sanomalehteä luettiin paperiversiona pirtin pöydässä aamukahvin kera. Sitä minäkin luin sekä lapsuudenkodissani Puolangalla että armeija-aikana Hoikankankaan sotkussa. Kainuun Sanomista luettiin, mitä tärkeää maailmassa ja maakunnassa on tapahtunut ja mitä siitä piti ajatella.
Nyt uutisia selataan älykännykästä, joka kulkee taskussa. Verkossa kulkee tietoa enemmän kuin koskaan. Samalla se on ristiriitaisempaa kuin koskaan.
Tämän teknologisen murroksen veturit voidaan sijoittaa Yhdysvaltain piilaaksoon. Sieltä on lähtöisin myös muutoksen avainsana, disruptio. Sanalle ei löydy oikein hyvää suomenkielistä vastinetta. Voisimme puhua vaikka muljautuksesta. Muljautuksessa jonkun toimialan ehdot muuttuvat nopeasti ja dramaattisesti niin, että entiseltä liiketoiminnalta putoaa pohja pois. Kainuulaisittain joku liiketoiminta menee häneksi eli epäonnistuu.
Disruption kouluesimerkki on ruoan säilytys. Maustekauppa nousi 1500-luvulla maailman suurimmaksi liiketoiminnaksi. Yrittäjät ansaitsivat satumaisia omaisuuksia rahtaamalla kaukomailta mausteita Eurooppaan. Eihän mausteet lihan pilaantumista estäneet mutta peittivät pahan maun.
Sitten joku keksi, että jäähdytetty liha säilyi paremmin. Maustekauppiaiden liiketoiminnalta putosi pohja, kun pohjoisesta alettiin rahdata jäätä lihansäilytysvarastoihin. Tätä teknologiaa sovellettiin meilläkin vielä 1960-luvulla maidon säilytykseen maatiloilla.
Seuraavan askelen ehkä arvaattekin. Joku keksi, että jäät voitiin sijoittaa eristeeksi pienempiin laatikoihin. Kun vielä keksittiin, että jäätä voi tehdä myös keinotekoisesti, putosi pohja pohjoisen jäiden rahtaamiseen perustuvalta liiketoiminnalta. Nyt joka kodissa on jääkaappi.
On huomattava, että tarve oli koko ajan sama, saada ruoka säilymään. On todennäköistä, että jääkaappi ei jää viimeiseksi teknologiaksi, jolla tätä tarvetta tyydytetään.
Sanomalehdistön kehitys on myös hyvä esimerkki disruptiosta eli muljautuksesta.
Paperille painettu sanomalehti nousi tiedonvälityksen tärkeimmäksi työvälineeksi 1800-luvulta lähtien. Sata vuotta sitten puolueet perustivat kilvan sanomalehtiä kaikkiin maakuntiin. Näin syntyi myös Kainuun Sanomat. Sen ensimmäisen numeron ohjelmajulistuksessa kerrottiin, että lehti noudattaa Maalaisliiton ohjelmaa.
Sotien jälkeen lehtikilpailut ratkesivat niin, että kaikkiin maakuntiin jäi selkeä ykköslehti. 1980-luvulta lähtien ne katkoivat viralliset puoluesiteensä yksi toisensa jälkeen ja julistautuivat sitoutumattomiksi. Valta-asemaan nousseet lehdet ymmärsivät, että niiden pitää palvella kaikkia lukijoitaan puoluekantaan katsomatta.
Sanomalehti kesti radion ja television haasteet. Sanomalehden valmistuksen tekniikka kehittyi ja kustannukset pienenivät. Painokoneista tuli nopeampia. Näyttöpäätteiden tulo toimituksiin hävitti latojien ja oikolukijoiden ammattikunnat.
Maakunnan ykköslehden liiketoimintamalli oli todella selkeä ja hyvin tuottava. Sen levikki kattoi suurimman osan maakunnan talouksista. Ilmoittajat saivat omat viestinsä tehokkaasti läpi mainostamalla ykköslehdessä. Kasvavilla levikki- ja ilmoitustuloilla oli mahdollista vahvistaa toimitusta, mikä paransi lehden laatua, mikä kasvatti edelleen tilaajien määrää ja ilmoitustuloja. Omistajatkin saivat osansa. Näin syntyi positiivinen kierre.
Olen kuullut vanhempien kustantajien ja päätoimittajien muistelevan kaiholla kultaisia vuosia, jotka kestivät 1990-luvun alkuun saakka. Maakunnan ykköslehden kustantaminen oli pitkään kuin olisi saanut luvan painaa rahaa.
Sitten tuli disruptio eli muljautus. Muutos perustui langattomaan tiedonvälityksen ja internetin kehittymiseen. Sanomalehden liiketoiminta uhkasi mennä häneksi.
Tuhannet insinöörit eri puolilla maailmaa kehittivät 1970-luvulta lähtien langattoman tiedonvälityksen teknologiaa. Olin yksi heistä. Me insinöörit olemme tunnetusti hyvin empaattisia, osaamme asettua jopa elektronin asemaan. Tiedämme ja tunnemme, miten ne ajattelevat. No, empaattisia tai ei, työmme tuloksena kännykät tekivät läpimurtonsa 1990-luvulla.
Internetin kehityksessä toistui sama kaava ehkä vieläkin nopeampana. Verkossa olevan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Erityisesti liikkuvan kuvan läpimurto verkossa on ollut käsittämättömän nopea. Viime vuonna suosituinta musiikkivideota katsottiin Youtubesta 4,5 miljardia kertaa.
Kolmantena muutoksen ajurina pitää nostaa esiin vielä sosiaalinen media.
Lopputulemana on, että yhden sanomalehden uutisten ja mielipiteiden sijasta voimme saada nyt tietoa tuhansista tiedotusvälineistä ympäri maailmaa. Sen lisäksi voimme saada muuta, enemmän tai vähemmän luotettavaa tietoa miljoonista lähteistä. On syntynyt vieläpä kokonainen elinkeinohaara levittämään väärää tietoa, jolla voidaan horjuttaa jopa vakiintuneita demokratioita.
Lisäksi jokainen voi levittää omia mielipiteitään sosiaalisen median kautta. Siinä missä sanomalehti tuli kotiin kerran päivässä, verkko tulvii tietoa ja mielipiteitä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.
Muutos pääsi yllättämään lehdenkustantajat. Lehdissä kyllä ymmärrettiin 1990-luvulla, että verkkoon on pakko mennä. Silloin tehtiin kuitenkin se virhe, että sisältöjä alettiin jakaa ilmaiseksi. Ihmiset oppivat siihen, että kaikki verkossa on ja pitää olla ilmaista. Tästä ajattelusta pois oppiminen on ollut hidas ja tuskallinen prosessi.
Kierrettä syvensi piilaakson teknologiajättien murtautuminen perinteisen sanomalehdistön markkinoille. Google ja Facebook alkoivat imeä yhä suuremman osan mainostuloista, jotka aiemmin kilahtivat lehtien ja kaupallisten televisiokanavien kassoihin. Tämä näkyy myös puolueiden toiminnassa. Vaali vaalilta puolueet ja ehdokkaat käyttävät suuremman osan mainosbudjeteistaan sosiaalisen median välineisiin ja vähentävät mainontaa lehdissä ja televisiossa.
Nuorempi sukupolvi on vähentänyt ja jopa lopettanut ensin paperisten sanomalehtien lukemisen ja nyttemmin myös perinteisen televisiolaitteen katselun. Se hakee uutisensa ja liikkuvan kuvan sisältönsä verkosta erilaisilla päätelaitteilla.
Painettujen sanomalehtien levikit alkoivat laskea jo 1990-luvun alun laman seurauksena, eikä kehitys pysähtynyt laman jälkeen edellä kuvatuista syistä.
Perinteisen sanomalehden talous perustui tilausmaksuihin ja mainostuloihin. Molemmat pilarit alkoivat murtua. Sen seurauksena piti säästää toimitusten kuluista eli vähentää toimittajia. Se heikensi lehden laatua, mikä kiihdytti levikkien ja mainostulojen laskua. Oltiin samanlaisessa kierteessä kuin kultaisella 1980-luvulla, mutta kierre menikin nyt alaspäin.
Kustantajan näkökulmasta verkon hyödyt ovat toisaalta erittäin suuret. Digitaalinen lehti ei tarvitse kirjapainoja eikä postinkantajia. Paino- ja postituskulujen poistuminen tuo mittavat säästöt.
Muutoksen saldo jäi kuitenkin vuosien ajaksi miinuksen puolelle monissa sanomalehdissä.
Nyt kierre on kuitenkin kyetty oikaisemaan monissa lehtitaloissa. Lehtien digiversioiden tilaajamäärät kasvavat, ja mainostajatkin ovat oppineet vähitellen näkemään, että painava journalistinen sisältö tuo uskottavuutta ja näkyvyyttä myös verkossa.
Hyvät Kainuun Sanomien ystävät!
Kerroin edellä disruptiosta, joka on muuttanut moneen kertaan ruoan säilytystä. Tarinan opetus oli se, että ihmisten tarve säilyi koko ajan samana, ruoan säilyttäminen syömäkelpoisena. Siihen opittiin vain vastaamaan aina uusilla keinoilla.
Sanomalehdistön disruption yhtenä syyllisenä rohkenen kysyä, soveltuisiko sama esimerkki myös tälle toimialalle. Mikä on se tarve, jota täyttämään kainuulaiset perustivat sata vuotta sitten oman lehden? Onko tuo tarve edelleen olemassa?
Vastaan ehdottomasti kyllä.
Palautan mieliin Kainuun Sanomien ensimmäisen numeron 13.2.1918. Sisällissota oli alkanut pari viikkoa aikaisemmin ja lehden neljä sivua täyttyivät sotauutisista.
Kainuun maalaisliittolaiset olivat toimineet tarmokkaasti itsenäisyyden saavuttamiseksi. Historiaan on jäänyt Hallan Ukko, Juho Heikkinen.Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen hän oli huhtikuussa järjestämässä Suomussalmella kansalaiskokousta, jossa vaadittiin täydellistä irtautumista Venäjästä.
Näissä oloissa ilmestyi siis Kainuun Sanomien ensimmäinen numero. Sen etusivun vasemmassa reunassa oli lehden ohjelmajulistus, jossa katsottiin jo pidemmälle. Sen mukaan lehdellä oli sama ohjelma kuin Maalaisliitolla. Lehti tahtoi ”taistella tuottavan työn arvon kohottamiseksi ja maahenkisen, kansanvaltaisen edistystyön lujittamiseksi.”
Kuten edellä kuvasin, tietoa on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan mutta sen luotettavuus ja todenperäisyys on samalla epävarmempaa kuin koskaan. Sanomalehti voi olla tässä muutoksessa turvallinen majakka, jonka avulla ihminen voi suunnistaa.
Tiedon tulvassa ihmisillä on entistäkin suurempi tarve saada oikeaa, luotettavaa tietoa tärkeistä asioista sekä perusteltuja mielipiteitä oman maailmankuvan rakennuspuiksi. Ei ole väliä, saadaanko tämä tarve tyydytetyksi paperisen lehden vai kännykän ruudun kautta.
Siksi rohkenin lopulta tulla myös tähän teidän juhlaanne. Insinöörit luovat jatkossakin uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa tiedon levittämisen entistäkin nopeammin ja tehokkaammin. Kyse on siitä, miten hyvin tätä insinöörien kehittämää tekniikkaa osataan hyödyntää.
Sanomalehden tärkein voimavara on säilynyt sadan vuoden ajan samana. Se on ammattitaitoinen, osaava toimitus, jolla on näkemyksellinen johto. Viisas kustantaja antaa toimitukselle täyden vapauden keskittyä tehtäväänsä.
Oikea tieto ja perustellut mielipiteet ovat myös toimivan kansanvallan ehdoton edellytys. Siksi tarvitsemme jatkossakin elävää, moniarvoista sanomalehdistöä.
Kuten Kainuun Sanomien perustajat kirjoittivat ohjelmajulistukseensa sata vuotta sitten, keskellä kansakuntaa repinyttä sisällissotaa:
”Kainuun Sanomat hyvin tietää, että kansa ei elä yksin leivästä. Jo sitä tuottaakseen on sen avarrettava tieto- ja käsityspiiriä. Tätä varten on lehti tekevä kaiken voitavansa kansan syviä rivejä nostattavan todellisen valistuksen juurruttamiseksi.”
Hyvä juhlayleisö!
Näillä ajatuksilla toivotan oikein lämpimästi onnea Kainuun Sanomille, sen tekijöille ja lukijoille!"
Lähde: Valtioneuvosto
Katso myös:
https://www.nykysuomi.com/2018/02/08/nakokulma-mika-on-oikeasti-valhe-ja-vihamediaa/
Onnea vaan ja terveisiä herra pääministerille. Tulos tai ulos oli motto hallituksen aloitusvaiheessa. Mutta sitä ei mainittu pitikö etumerkkinä olla + vai – ?
Ensi mediakenttä oli autio ja tyhjä…
Ensimmäisenä päivänä paikalliset fûhrerit keksivät uskontoja (esimerkiksi juutalaisuus, kristinusko, islam) ja tulkitsivat kaikelle kansalleen totuuden niin kuin ne kuoleman tuomion uhalla olivat!
Toisena päivänä paikalliset fûherit kehittivät kommunismia ja kapitalismia sekä tulkitsivat kaikelle kansalleen totuuden niin kuin ne kuoleman tuomion uhalla olivat!
Kolmantena päivänä vasemmistolaiset, oikeistolaiset, keskustalaiset jne Fûherit loivat Hesarit, Suomenmaat, Kansan Uutiset, Vartiotornit, Lestojen opukset jne ja yrittivät kaikin tavoin pitää porukkansa kasassa ja herran nuhteessa yhteisöistä pois potkimisen uhalla!
Neljäntenä päivänä tuli netti joka rikkoi fûhereiden vallan tai oikeamminkin jakoi sitä vielä mitättömimmille fûhereille (esimerkiksi wittiläiset, piffiläiset,kepulit, sossut, suvakit, kokoomukselaiset, antifantit jne.) joita hyvin harvat enää kritiikittömästi uskovat…. mutta saattoihan siitä seurata ettei noihin uskonut FB-Bannia, suvakiksi haukkumista jne… mutta mitä sitten!
Viidentenä päivänä suurin osa suomalaisista toivottavasti suhtautuu kaikkeen ”ehdottomaan totuuteen” sopivalla kritiikillä… ja kunnioittavat lepopäiväänsä…
Siispä siirrytään viisipäiväiseen viikkoon sillä siihen on vähintään yhtä hyvät perusteet kuin siihen jonkun
muinaisaikaisen fûhrerin luoman fiktiivisen juutalaisoppiin perustuvaan seitsemänpäiväiseen viikkoon… Noh…enpä ole aivan tosissani… mutta
Miten niin ”syntynty”? Poliittisten puolueiden omistuksissa ja porvareiden asiaa ajaneet sanomalehdet ja mediatalot ovat saanee elää ja lihota kuin siat vatukossa. MIten niin ”syntynyt”? Nehän ovat aina olleet olemassa valehdellakseen tavallisella kansalle asioiden oikeellisuudesta. Kuka muistaa valtiovallan sloganit vielä -90 luvullakin ”On lottovoitto syntyä Suomeen” ja että ”Suomessa ruokakori on euroopan halvin”. Uutisten lukijat naama pokerilla toistivat vuodesta toiseen näitä valeita vaikka tiesivät asioiden oikeellisuuden.
Nyt kun on internet ja ihmiset saavat tieta muualtakin kuin syvä-veli verkostojen valehteleviltä medioilta, niin sehän järkyttää vallassa olevia. On olemassa mahdollisuus että kansa saa päätöksillee muokkaamattomat perusteet. Ja vaihtaa valehtelijat niihin ihmisiin jotka oikeasti ajavat heidän asiaansa.
vastarinta.com
Niin on syntynyt, tai olette synnyttäneet; YLE ja muu vallanpitäjien sylikoiramedia.
Suomen suurin paskajauhaja yrittää selittää, itse pääministeri uhkaili YLE:n valtionavustuksien leikkamista ellei uutiset ole ” sopivia ” pääministerin mieleen. Näin se menee. MTV sai Berneriltä 3 miljoonaa uutisten päivittämiseksi ja nehän päivittyi hyvin. MTV puhuu muunneltua totuutta ja salaa uutiset jotka koskevat raiskauksia ja rikoksia matujen takia.
”Kainuun Sanomista luettiin, mitä tärkeää maailmassa ja maakunnassa on tapahtunut JA MITÄ SIITÄ PITI AJATELLA”
Sipilä puhuu kerrankin totta ja kertoi samalla miksi valtavirtamedian tuottamaa mielipideohjailu, erityisesti paperille painettua, pitää välttää. Eiköhän meitä suomalaisia ole jo ohjailtu vähintäänkin riittävästi ja nyt on aika muuttaa suuntaa 180 astetta.
Kehitys menee eteenpäin ja insinjööri -miehen ei pitäisi itkeä tuollaisia asioita. Jos ja kun paperilehdet ovat menettäneet lukijakuntaansa ja tilaajiaan siten, että kannatukselliset käppyrät ovat laskeneen kuin lehmän häntä johtuu se pelkästään sanomalehdistön keskittymisestä suurten mediatalojen alaisuuteen palvelemaan globalisteja sekä tuottamaan sivuilleen valheellista potaskaa, jossa ei ole nähtävissä totuutta kuin rivien välistä lukemalla käyttäen ”orwellilaista sanakirjaa”, jolla voi ymmärtää tätä kolmatta kryptista kotimaista kieltä. Ns. Maakuntalehdet eivät ole sitä mitä ne vielä olivat 1990-luvulla, jolloin ne olivat puolueidensa kannattaja -lehtiä, jolloin puolueohjelmat olivat vielä helposti tunnistettavia ja eroteltavissa muiden puolueiden vastaavista. Nyt kaikki laulavat samoja EU-globalistien ja Federalistien ylikansallista kapitalismia, jossa EU:n kansallisvaltioiden asukkailla ei ole enää minkäänlaista sijaa eikä heidän asemastaan mainita sanallakaan kuin korkeintaan siten, että heidän tulee likipitäen kävellä metsään ja pujottaa naru kaulaansa, sillä heidän kotimaansa on luvattu muille kansoille kehitysmaista, jotka tulevat isännöimään ja hallitsemaan Eurooppaa kuin ”Euroopan omistajat” tekemättä elintasonsa eteen yhtään mitään, vain ainoastaan poimimaan valmiit hedelmät, jotka on kasvatettu valkoisen väestön vaivannäön ja tietotaidon avulla.
Persenarun (puo_lanka) mies muljauttelee ja haja-asutusalueille piti saada väenväkisin toimimattomia paskaprynttereitä myyntiin. Onnistuihan tuo kun ensin kehitettiin toimimaton pryntteri ja lopattiin paskalaki, jonka voimin myyntiä edistettiin sekä Lehtomäki oli sen takuuna ympäristöministerinä. Kumma kun Sipilä ei tarjonnut paskapryntteritään Belgiaan, jossa EU:n byrokraattien paskat valuu paskajärviin ja edelleen jokia pitkin Pohjanmereen. Suomessa väestötiheys on 18 asukasta neliökilometrillä, Belgiassa 345 asukasta neliökilometrillä, tuollahan ne asiakkaat ovat. Ei täällä!
https://www.google.fi/maps/place/5310+Eghezee,+Belgia/@50.5757721,4.9066797,1685m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x47c1759b91e8b719:0x9820cb36f3cc7339!8m2!3d50.59265!4d4.90365?dcr=0
Ihan oli niin kuin peruskoululaisen ainekirjoituksesta.
Seli seli ja pälä pälä. Jokainen sana valetta ja huijausta, kuten Sipilällä aina.
Lesta syöttää valheita kristityille.
Väärää tietoa eli totuutta tuppaa olemaan nyt liikkeellä. Kauhea asia vallanpitäjien kannalta, sitähän Sipilä sanoo. Median lukijat saavat olla tarkkana ja ovatkin jo oppineet katsomaan isoja mediataloja ja niiden propagandaa oikealla tavalla. Sama pätee räikeään huuhaatietoon, jota pahat tai tyhmät tahot levittävät
hiukan vaihtelevin motiivein.
Orwell-Sipilä nettikyttineen, Polpoineen ja urkintalakeineen ”totuuden” puolustajana. Kohta hän varmaan perustaa aidosti orwelilaisen ”totuus”-ministeriön avukseen ”vääränlaisen” tiedon torjuntaan!