Mainos:

Juha Sipilä: Hallituksen politiikka vähentää eriarvoisuutta

Julkaistu 29.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Pääministeri Juha Sipilä kertaa kotisivuillaan julkaisemassa kirjoituksessaan hallituksensa saavutuksia.

Sipilä kirjoittaa:

"Olemme koko vaalikauden ajan väitelleet opposition kanssa siitä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa tuloeroihin ja eriarvoisuuteen Suomessa.

Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.

Oppositio on keskittynyt puolestaan tulonjakotilastojen desimaaleihin ja syyttänyt niiden perusteella hallitusta tuloerojen kasvattamisesta ja kansalaisten eriarvoisuuden syventämisestä.

Mainos:

Talouden kuntoon saaminen, työllisyyden parantaminen ja eriarvoisuuden pienentäminen samanaikaisesti on vaikeaa. Pidempään jatkuneen eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen on meille sen verran tärkeääettä päätimme pyytää asiasta kunnon selvityksen eturivin tutkimuslaitoksilta. THL:n ja VATT:in selvityksen ensimmäinen osa julkistettiin tänään. Siinä tutkittiin hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksia.

Selvitys tärkein johtopäätös on, että hallituksen päätökset ovat parantaneet merkittävästi työnteon taloudellisia kannustimia vaalikauden aikana. Pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronkevennyksillä on tässä keskeinen rooli. Työllisyys on vahvistunut näiden päätösten ansiosta tutkijoiden arvion mukaan noin 33 000 – 42 000 hengellä.

Arviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksia. Kiky-sopimus on ollut kuitenkin yksi keskeinen tekijä siinä, että työssäkäyvien osuus työikäisistä on ylittänyt 71 prosenttia ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen.

Työllisyyden paraneminen kumoaa selvityksen mukaan käytännössä täysin hallituksen talouden kuntoon saamiseksi tehtyjen välttämättömien päätösten kielteiset vaikutukset tulonjakoon. Lopputulemaksi jää, että hallituksen politiikka ei ole lisännyt eriarvoisuutta.

Työllisyyden vahvistuminen parantaa muutoinkin yhteiskunnallista tasa-arvoa. Pitkittyvä työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Yksi pahimmista eriarvoisuuden aiheuttajista on juuri pitkäaikaistyöttömyys. Siksi on syytä olla erityisen iloinen yli vuoden työttömänä olleiden määrän nopeasta vähenemisestä. Helmikuussa heitä oli vielä 86 500. Vuoden 2016 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 122 000, joten heidän määränsä on vähentynyt kahdessa vuodessa 35 500 hengellä.

Korkea työllisyysaste antaa mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvaa kattavaa sosiaaliturvaa ja palveluverkkoa. Siksi rohkenen kannustaa myös oppositiota katsomaan työllisyyslukuja tulonjakotilastojen desimaalipilkkujen sijasta. Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?"

Lähde: Juhasi.fi

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/03/29/juha-sipilan-paasiaistervehdys-nain-erotat-keltuaisen-valkuaisesta-video/

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

15 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8 years ago

Onkohan tuo ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Menisi nyt äkkiä lääkäriin että saisi noihin harhoihinsa apua. Onko muut kansanedustajat huomanneet että tämä elää jossain harhaisessa maailmassa. Eikö ole jotain laki pykälää missä todetaan sellainen sairaus, että voidaan vapautta tehtävistään. Kuin kekkonen aikanaan.

jknu76Jouni
8 years ago

Täyttä,löysää paskaa.Kuka tällaista uskoo tänä päivänä?Valitettavasti liian moni.Persut,Suomen Kansa Ensin ja Reformi tulee.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Suomessa on tehty eriarvoistavaa politiikkaa voimallisesti jo vuodesta 1991. Eu jäsenyys ja työvoiman vapaa liikkuvuus on vienyt työpaikkoja suomalaisilta itäblokin halpaduunareille. Eniten on kuitenkin vaikuttanut poliitikkojen ja taloudellisen eliitin tahtotila ylläpitää massatyöttömyyttä juurikin työehtojen huonontamiseksi ja palkkojen alentamiseksi, Sehän on paras tapa kasvattaa eriarvoistumista ja kuilua ihmisryhmien välillä. Haittamaahanmuutto on kiihdyttänyt tätä yhteiskunnan polarisoitumista kaksois standardeineen.
Keskiluokka hupenee silmissä. On köyhiä, erittäin köyhiä ja sitten Sipilän kaltaiset kuplassa eläjät, jotka toimivat täysin amerikkalaisen demokraattijohtoisen konsulttitoimiston ohjeiden mukaisesti
.

Laissez-faire
8 years ago
Reply to  Röhkäle

”…ylläpitää massatyöttömyyttä juurikin työehtojen huonontamiseksi ja palkkojen alentamiseksi”

Asiahan on päinvastoin. Suomessa polittinen eliitti sallii työmarkkinakartellin eli palkkojen kilpailumattomuuden, joten palkat eivät perustukaan tuottavuuteen vaan ay-liikeen pomojen ”tyyristä hatuista” heitettyihin määriin, josta seuraa työttömyyttä insider-outsider ilmiön myötä eli uudet vähemmän tuottavat, (huono-osaiset; vähän koulutetut, kieltä osamaattomat, opiskelijat yms.) työntekijät eivät pääse työhön kiinni (insider) vaan jäävät työttömiksi (outsider).

”On köyhiä, erittäin köyhiä ja sitten Sipilän kaltaiset kuplassa eläjät”

Sinähän osuvasti sanoit nimittäin Suomessa tuloerot ovat EU:n pienimmät ja koko maailman pienimpiä…

http://blogit.mvlehti.net/laissezfaire/2018/03/20/suomessa-eun-pienimmat-tuloerot/

…mutta eriarvoisuutta löytyy juurikin poliittisten päättäjien ja heidän ”kavereidensa” väliltä ja tämä eriarvoisuus onkin ainoaa haitallista, keinotekoista eriarvoisuutta eli luontaisesti vapaassa, vapaiden markkinoiden yhteiskunnassa syntynyt taloudellinen eriarvoisuus ei ole haitallista.

Jarkko Kainulainen
Jarkko Kainulainen
8 years ago

Minä se en usko että tuo sipilä on täysissä ruumiin ja sielun voimissa kun tuollaisia sammakoita päästelee suustaan tai sitten hän on todella todella paha ihminen.

Lobbari
Lobbari
8 years ago

Johan tää ”kaveri”aiemmin erotteli jo munan valkuaisenkin keltuaisesta,se siis siitä yhdessä kulhossa olosta.

Kekki
Kekki
8 years ago

Joopa joo, tasa-arvoisia ollaan…
Elintasopakolaisille löytyy miljardeja, suomalaiset köyhät menkööt leipäjonoihin.

Vittu Sipilä sä oot NUIJA!

Valkoinen hetero
8 years ago

Aprillipäivä on vasta 1.4

Risto Koivula
8 years ago

Hallituksen politiikka johtaa kansalliseen konkurssiin.

Sittenpähän muut, esimerkiksi Ruotsi ja Venäjä, tietävät, miten AINAKAAN EI PIDÄ TEHDÄ.

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/sippilan-sitra-soittaa-kansallista-konkurssia/

Halveksittavaa
Halveksittavaa
8 years ago

No nyt se vasta vitsin murjas, huumorimiehiä näköjään

juha.
juha.
8 years ago

Kyllä se sitä varmaan tekeekin, koska kaikki köyhät kuolevat nälkään.

Tuo kyrpä ulos eduskunnasta rupusakkineen
Tuo kyrpä ulos eduskunnasta rupusakkineen
8 years ago

”Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä”

Tämän kyrpä pääministerin hörinät tulee kumotuksi jo kirjoituksellani.
Millanen fiasko koko aktiivi mallista tuli, ja kuinka sadoille ihmisille tästä koitui pelkkä tulojen leikkaus automaatti, kuten minullekkin. Tähän päivään mennesssä ei minullekkaan ole tarjottu minkäänlaista toimintaa, työn hakeminen on taas kohdaltani pitkäaikaissairauden että rajujen työrajoitteiden myötä pelkkä kysymysmerkki, ja saattaa tuolla rikki menneellä selällä sekä kirurgin lausunnoilla olla omat merkityksensä asiaan. Edes te keskus ei tiedä mitä kykenen tekemään, enkä tiedä sitä itsekkään.
Selkä ongelmien takia en kykene yhtäjaksoisiin seisoma saati istuma työhön, ja pitkäaikaissairauteni, sekä rajut rajoitteeni huolehtivat siitä, että eipä ole paljoakaan sellaista työtä, jota kykenen tekemään.

Lalli
Lalli
8 years ago

Insinöörithän syntyvät anuksesta anaaliyhdynnän seurauksena.

Veronmaksaja
Veronmaksaja
8 years ago

Annan taloni pakolaisten käyttöön, ilmoitti tämä pelle.
Ja lähi-idästä pukkasi tuhansia onnenonkijoita elätettäväksemme.
Lasku satoja miljoonia.
Voiko saatana tyhmempää pääministerä olla?

Nipa
Nipa
8 years ago

Hämärin keinoin ja tsägällä rikastunut lesta!
Miksei pysynyt poissa politiikasta?

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.