Pew Research Centerin kansainvälisessä tutkimuksessa enemmistöt suhtautuvat kielteisesti Israeliin lähes koko länsimaissa, samaan aikaan kun Israel käyttää ennätyssummia kansainväliseen julkisuusdiplomatiaan.
Pew haastatteli 44 657 ihmistä 36 maassa 8. helmikuuta ja 13. toukokuuta 2026 välisenä aikana. Mediaani oli 67 prosenttia, joilla oli negatiivinen näkemys Israelista, ja 25 prosenttia, joilla oli positiivinen näkemys. Tutkimuksessa käytettiin kansallisia otoksia ja yhdistelmää puhelin-, kasvokkain- ja verkkohaastatteluja.
Suurin osa haastatteluista tehtiin sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat sotansa Irania vastaan 28. helmikuuta. Tutkimus seuraa myös useita vuosia kestänyttä Israelin mielipidelukujen heikkenemistä Gazan sodan aikana.
Negatiivinen enemmistö koko Länsi-Euroopassa
Jokaisessa tutkitussa Länsi-Euroopan maassa negatiiviset näkemykset ylittävät positiiviset. Negatiivinen osuus on 78 prosenttia Ruotsissa ja Espanjassa, 76 prosenttia Alankomaissa, 75 prosenttia Italiassa ja 73 prosenttia Saksassa. Se on 69 prosenttia Isossa-Britanniassa ja 68 prosenttia Ranskassa, Pew raportoi.
Niistä 24 maasta, joissa Pew voi verrata vuoteen 2025, negatiiviset näkemykset kasvoivat merkittävästi 13 maassa. Yhdysvalloissa osuus nousi vuodessa 53:sta 60 prosenttiin; Saksassa 64:stä 73 prosenttiin; ja Isossa-Britanniassa 61:stä 69 prosenttiin.
Ruotsissa on selvä poliittinen jako, mutta negatiivinen enemmistö kaikissa kolmessa ryhmässä: 94 prosenttia vasemmistolla, 80 prosenttia keskustassa ja 67 prosenttia oikeistolla.
Vielä alhaisempi luottamus Netanjahuun
Luottamus Israelin pääministeri Benjamin Netanjahuun on vieläkin alhaisempi. Ruotsissa 84 prosenttia ilmoittaa tuntevansa vain vähän tai ei lainkaan luottamusta häneen kansainvälisissä asioissa; vain 14 prosenttia ilmaisee luottamusta.
Yhdysvalloissa 59 prosenttia ei luota Netanjahuun. Vastaavat osuudet ovat 88 prosenttia Italiassa, 83 prosenttia Saksassa ja 82 prosenttia Espanjassa. Kenia ja Filippiinit ovat ainoat tutkitut maat, joissa yli puolet ilmaisee luottamusta häneen.
Greenwald: Propaganda ei pysäytä laskua
Glenn Greenwald kirjoittaa, että Israel on yhä epäsuositumpi enemmistöjen keskuudessa ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvallat, huolimatta siitä, mitä hän kutsuu yhdeksi kaikkien aikojen rahoitetuimmista ja intensiivisimmistä globaaleista propagandakampanjoista, joita on koskaan järjestetty yhden maan puolesta.
Propandamenot kasvavat
Israelin vuoden 2026 valtionbudjetti sisältää noin 730 miljoonaa dollaria julkisuusdiplomatiaan, jota hepreaksi kutsutaan usein nimellä hasbara. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna varattu noin 150 miljoonaa dollaria, Times of Israelin mukaan.
Rahat on tarkoitettu kansainvälisiin sosiaalisen median kampanjoihin, yhteistyöhön järjestöjen kanssa sekä poliitikkojen, mielipidevaikuttajien ja vaikuttajien matkoihin Israeliin. Vuonna 2025 kymmeniä miljoonia dollareita käytettiin maailmanlaajuiseen mainontaan, ulkomaisiin valtuuskuntiin, kirkkokampanjoihin ja tekoälytyökaluihin, joiden tarkoituksena on vaikuttaa Israelin kuvaan verkossa.
Ulkoministeri Gideon Sa’ar on kuvannut työtä maailmanlaajuiseksi taisteluksi sydämistä ja mielistä. Ulkoministeriöön on myös perustettu uusi julkisuusdiplomatian yksikkö.
Nuoret amerikkalaiset ajavat muutosta
18–34-vuotiaista amerikkalaisista 74 prosentilla on negatiivinen näkemys Israelista, kun taas yli 50-vuotiaiden keskuudessa osuus on 49 prosenttia. Alle 50-vuotiaista republikaaniäänestäjistä 57 prosenttia on nyt negatiivisia, vaikka vanhemmat republikaaniäänestäjät pysyvät pääosin positiivisina.
Vielä vuonna 2022 55 prosentilla amerikkalaisista oli positiivinen näkemys Israelista ja 42 prosentilla negatiivinen. Neljä vuotta myöhemmin luvut ovat kääntyneet päinvastaisiksi: 37 prosenttia on positiivisia ja 60 prosenttia negatiivisia.
Mielipiteiden lasku ei ole tapahtunut tyhjiössä. Israelin sotaa Gazassa ja sen sotaa Irania vastaan on seurattu reaaliajassa ympäri maailmaa. Tutkimus ei vahvista mielipiteiden muutoksen syitä, mutta mainonta, vaikuttajat, valtuuskunnat ja tekoälykampanjat eivät voi pyyhkiä pois sodan seurauksia.
Paavo Väyrynen on piikki lihassa niin maan hallinnolle ja yksityisille ihmisillekin. Mutta ”väykkää” yhtään kehumatta sen kummenmmin hän on ollut monista tulehtunuttta ärtymystä ja patologista vihaa aiheuttaneissa asioissa oikeassa päinvastoin kuin silloiset maan asioista vastuussa olleet valtapuolueiden edustajat. Se kuinka kukin haluaa nämäkin asiat muistaa ja arvottaa on henkilökohtainen asia ja paljolti makukysymys, mutta reaalisesti tämä vihonviimeinen ”kiusankappale” on ollut ennustuksissaan ja loogillisten poliittisten seuraus- ja syysuhteiden kohdalla oikeassa ja aina niin päin, että persielleen tulee menemään, jos tätä jatketaan.
Kukaan ei ole viaton ja vikoja vailla oleva ihminen. Ei Paavo Väyrynenkään, mutta kuitenkin on hyvä, että hän sai kannattajakorttinsa määrän täyteen ja on EU -federalistien kiusana nostamassa esille kiusallisia yksityiskohtia ja tapahtumia valtapoliitikkojen suhmuroinnista EU -kysymyksissä, joissa on ohitettu Suomen kansa tylysti viekkaudella ja vääryydellä. Jos mies on ollut suomalaisessa politiikassa väh. 40-vuotta näkyvillä paikoilla vaikuttamassa ja läsnä. Sen kaltaisella poliitikolla, jos kellä on persfektiiviä suomalaisesta politiikasta ja siitä kuinka mikäkin asia on junailtu läpi ja kuka on mitenkin tullut sanoneeksi ja perustelleeksi kulloisenkin politiikkaan liittyvän asian.
Ei tuota kannata pohtia. Paavolla on (kuten melkein jokaisella politikolla) melkoinen leegio ihmisiä jotka tekevät ilmaiseksi töitä niiden eteen. Paavo vain kansalaispuoluleelle keräsi ihan oikeita asiantuntijota. Ja ehkä sinne siksi onkin niin paljon tunkua koska sinne ei pääse kuka tahansa.
No, politikko elää omaa elämäänsä ja nostaa EU-palkkaa vaimonsa kanssa. Ja odottelee että leegio kertoo mitä sanotaan ja missä sanotaan. Ja koska leegio sopii tapaamiset sekä aikataulut, ei politikon tarvite kuin olla valmiina. Ja leegi hoitaa kilometrikorvaustane sekä palkkioiden laskutuksetkin. Joten sekin puoli on kunnossa.
Mutta… surullusinta on se että Paavo on Paavo. Se sylkee äänestäjiensa kasvoille ja pyllistää heille heti kun heistä ei ole hyvötyä. Paavo on kuin Ron Jeremy. Sekin on paikalla ja julkisuudessa vain jos saa siitä raha tai valtaa. Kumpikaan ei liiku jos siitä ei ole hyötyä.
Onneksi Paavo on jo vanha kuten Niinistökin. Eikä Ahtisaarikaan enää Haloskan kanssa kauaa keiku. Sen jälkeen meillä on vielä nämä Kukko-pojat riesanamme.