Human rights watch vaatii Japania poistamaan lain trans-ihmisten pakkosterilisaatiosta

Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivillä ihmisillä merkkiaineen poistuminen aivoselkäydinnesteestä kesti huomattavasti kauemmin kuin terveillä ihmisillä. Tutkijat haluavat nyt selvittää, voiko hidastuneella kuljetuksella olla merkitystä muistisairauksissa.

Pilottitutkimus tehtiin Oslon yliopistollisen sairaalan muistiklinikalla osana REACT MCI -tutkimushanketta, jossa tutkitaan, voiko työmuistiharjoittelu hidastaa heikentymistä ihmisillä, joilla on lievä kognitiivinen heikentymä. Tila tarkoittaa, että muisti tai muut ajattelukyvyt ovat heikentyneet enemmän kuin ikään nähden on tavallista, ilman että henkilölle on kehittynyt dementiaa.

Pilottitutkimukseen osallistui 27 henkilöä, joilla oli lievä kognitiivinen heikentymä. Heille annettiin merkkiainetta aivoja ja selkäydintä ympäröivään nesteeseen. Tutkijat seurasivat toistuvilla verikokeilla, kuinka nopeasti aine kulkeutui ulos, ja vertasivat tuloksia terveeseen verrokkiryhmään. Osallistujien sukupuolijakaumaa tai ikää ei ole ilmoitettu tähän mennessä julkisuuteen annetuissa tiedoissa.

— Merkkiaineen erittyminen kesti kaksi ja puoli kertaa kauemmin niillä, joilla oli lievä kognitiivinen heikentymä, professori Anne-Brita Knapskog sanoi Forskning.no-sivuston mukaan.

Merkkiainetta mitattiin – ei Alzheimer-proteiineja

Aivoselkäydinnestettä on pitkään pidetty pääasiassa aivojen suojana. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että neste osallistuu aineiden kuljettamiseen aivojen läpi ja niistä ulos, muun muassa verisuonten ympärillä olevia tiloja pitkin. Tätä kutsutaan usein glymfaattiseksi järjestelmäksi tai arkikielessä aivojen puhdistusjärjestelmäksi.

Saman norjalaisen tutkimusryhmän julkaisemassa metoditutkimuksessa tutkijat osoittivat, että kuljetusta aivoselkäydinnesteestä vereen voidaan arvioida seuraamalla selkäydinnesteeseen vietyjä varjoaineita. Tutkimuksessa havaittiin myös suuria eroja yksilöiden välillä.

Alzheimerin taudissa aivoihin voi kertyä beeta-amyloidi- ja tau-proteiineja. Pilottitutkimuksessa tutkijat seurasivat vain lisättyä merkkiainetta; he eivät mitanneet, poistuivatko nämä Alzheimeriin liittyvät proteiinit hitaammin.

Löydös ei siis osoita, että hitaampi kuljetus aiheuttaisi muistiongelmia tai Alzheimerin tautia. Koska tuloksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioituna, verrokkiryhmän kokoa, tilastollista epävarmuutta tai ryhmien vertailukelpoisuutta ei voida arvioida.

Unta tutkitaan mahdollisena tekijänä

Tutkijat haluavat nyt ymmärtää, mikä vaikuttaa nesteen kuljetukseen. Saman tutkimusryhmän aiemmassa ihmistutkimuksessa pitkäaikainen heikompi unenlaatu oli yhteydessä merkkiaineen muuttuneeseen kertymiseen useissa aivojen osissa. Kyseessä oli havaittu yhteys, eikä se itsessään osoita, että huono uni olisi syy.

Erillisessä urosjyrsijöillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että verisuonten liikkeet muuttuivat univaiheiden välillä. Tietokonemallit viittasivat siihen, että nuo liikkeet voisivat auttaa nestettä ja siihen liuenneita aineita kulkemaan suonia pitkin, mutta mekanismia ei ole vahvistettu samalla tavalla ihmisillä.

Norjalainen tutkimusryhmä on nyt aloittanut uuden tutkimuksen Alzheimer-potilailla selvittääkseen, voiko nesteen kuljetuksella olla merkitystä sille, miten beeta-amyloidia ja tau-proteiinia käsitellään.

Lievään kognitiiviseen heikentymiseen liittyy suurempi riski sairastua myöhemmin Alzheimerin tautiin, mutta kaikki tilasta kärsivät eivät sairastu, ja jotkut saavat takaisin normaalin kognitiivisen toimintakykynsä. Pilottitulos onkin toistaiseksi tutkimusjohtolanka – ei uusi diagnostinen testi tai näyttö hoidon tehosta.

— Pidemmällä aikavälillä toivomme saavamme selville, voivatko tällaiset mittaukset kertoa jotain riskistä sairastua dementiaan, sanoo REACT MCI -tutkimusta johtava Susanne Hernes.