Historiaa? Hallitus jätti noudattamatta EU:n ohjeistuksia – Rahastusautomaatit pysyvät

Päivitetty 21.5.2020, Julkaistu 20.5.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Eduskunta on hyväksynyt täysistunnossaan 19.5.2020 hallituksen esityksen sisällön, joka koskee liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskevaan lainsäädäntöön esitettyjä väliaikaisia muutoksia. Hallituksen esitys kuitenkin erosi merkittävästi Euroopan komission antamista esityksistä, joten siinä mielessä tapausta voidaan pitää jopa historiallisena: hallitus jätti noudattamatta EU:n sanelemia sääntöjä.

Lainsäädännön muutoksilla pyritään helpottamaan kansalaisten sekä yritysten toimintaa ja turvaamaan tavarakuljetukset koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen aikana.

Mikä sitten muuttuu?

Joukkoliikenteen aikataulu- ja reittimuutokset

Henkilöliikenteen kuljetuspalveluita tarjoavien ilmoitusaika lyhennetään 60 päivästä viiteen päivään liikennepalvelulain muutoksella. Tällä mahdollistetaan se, että joukkoliikenteen toimijat voivat muuttaa esimerkiksi aikataulujaan nykyistä nopeammin, ja sitä kautta sopeuttaa liiketoimintaansa muuttuvissa olosuhteissa.

Taksinkuljettajan ajolupa

Liikennepalvelulakiin ehdotetun muutoksen myötä Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta uusia taksinkuljettajan ajoluvan niin, että hakija toimittaisi lääkärintodistuksen kuuden kuukauden kuluessa ajoluvan uusimisesta.  Tämä koskee ajolupia, joiden voimassaolo päättyy 16.3.-31.10.2020 välisenä aikana.

Merenkulun ammattipätevyydet

Merenkulun ammattipätevyyksien, kuten pätevyyskirjojen, lisäpätevyyskirjojen ja luotsin lupakirjojen, voimassaoloa jatketaan kuudella kuukaudella uudistamispäivästä 16.3.-31.10.2020 välisenä aikana. Kyseisenä ajankohtana myös koeluotsausvaatimuksesta voidaan poiketa. Lisäksi miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä voidaan hakea poikkeusta Liikenne- ja viestintävirastolta. Pätevyyteen liittyvän näyttökokeen voi suorittaa viimeistään 30.4.2021.

Alusten turvatarkastukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi lakimuutoksen myötä valtuuttaa hyväksymänsä luokituslaitoksen suorittamaan aluksen turvatarkastukset sekä myöntämään kansainväliset turvatodistukset. Nämä tarkastukset kohdistuvat ulkomailla oleviin suomalaisiin aluksiin. Tämä väliaikainen valtuutus turvaa tavara- ja rahtiliikenteen sujuvuuden ja on voimassa 31.12.2020 saakka.

Alusrekisterilain muutos mahdollistaa jäljennöksen toimittamisen aluksen saantoasiakirjasta alkuperäisen asiakirjan sijaan. Muutos on voimassa 31.10.2020 asti.

Komission lakiehdotukset erosivat hallituksen esityksestä

Hallituksen esitykseen sisältyi alun perin useampia muutosehdotuksia. Euroopan komissio antoi 29.4.2020 neljä liikennealan säädösehdotusta, joiden tavoitteena oli helpottaa liikenteen toimialan toimintaa covid-19-tartuntatautiepidemian aikana. Komission asetusehdotuksen poikkeukset erosivat osin hallituksen esityksessä ehdotetuista ja ne jäivätkin pääosin rannalle.

Hallituksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö toimitti "ristiriitojen välttämiseksi" liikenne- ja viestintävaliokunnalle täydentävän vastineen, jossa esitettiin ajokorttilain muuttamista koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä kokonaan ja liikenteen palveluista annetun lakiehdotuksen kolmen pykälän poistamista lakiehdotuksesta.

Ajokorttilain muuttamista koskeva lakiehdotus koski ajokortin uusimiseen liittyvien lääkärintodistusten toimittamista. Ehdotus poistettiin, koska komissio on ehdottanut ajokorttien voimassaoloon pidennystä ja se ei syystä tai toisesta hallitukselle kelvannut.

Lakiehdotuksesta poistetut kolme liikennepalvelulain pykälää koskivat kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon jatkumista, rautatieliikenteen kuljettajan lääkärintarkastuksia sekä lisätodistuksen voimassaoloa ja voimassapitämistä. Komission ehdotuksessa säädetään näistä samoista asioista. Täten esimerkiksi raskaan liikenteen työntekijöihin kohdistettu rahastusautomaatti pysyy pystyssä myöskin poikkeustilanteessa.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia             

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.