Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Rikkaat helsinkiläiset eivät halua kuulla Allahin sanaa aamuimaan, päivällä, illalla eikä yöllä. Eikös tuo aiottu ”Moskeija keskelle kylää” ole ökyasuntojen tyyssijassa.
Sinnemäki voi mennä sinne missä on suurmoskeija kun niin kovasti haluaa.
Kerrankin tekivät järkevän päätöksen.Vihapuhemoskeijaa ei pidä rakentaa suomen maaperälle ikinä.
Ja mikähän ketunhäntä tässä on lopulta kainalossa…
Kaupunginhallitus oli selkeesti hanketta vastaan. Tämä jo tiedettiin. Siksi ottivat varasuunnitelman, koska hanke ei kuitenkaan olisi mennyt läpi ja näin selvisivät ikään kuin voittajina.
Ovela silmänkääntötemppu siis Virheiltä ja Sinnemäeltä.
Wau, hieno ja oikea päätös. Kiitos ja kumarrus kerrankin PÄÄTTÄJILLE <3
Kuvitteleeko joku että tämä asia on nyt muka ratkaistu?
Jotain mätää tässä on taustalla. Sehän olisi tietysti hyvä jos nyt laitettiin stoppi koko projektille. Vaan enpä usko että näin käy. Kaupunki on niin täynnä kieroja virkamiehiä ja poliitikoita että en jaksa millään uskoa että lopullista ratkaisua on vielä nähty tässä suurmoskeija asiassa.
Perustelut olivat hyvät jos ensimmäinen virke poistetaan.
Vaaleja on liian lähellä. Niiden jälkeen pölyn laskeuduttua kansliapäätöksenä annetaan kaikki luvat.
Tottakai helsinki tarvitsee moskeijansa. Mahdollisimman keskelle helsinkiä että kaikki pääsevät nauttimaan sen tuomista muutoksesta kulttuurin saralla.
SUURI helputus kaikkille suomalaisille noista moskejoista on kuulunut vaikka ja mitä KERRANKIIN teekivät oikein päätöksen !!!!!!
Ei pidä vielä nuolaista. Asia nousee varmaan uudelleen esille jonkin ajan kuluttua ihan niin kuin Guggenheimikin. Hyvä nyt silti ettei tota emämokaa tehty.