Mainos:

Heinola: Koiraongelmia vai ongelmakoiria?

Julkaistu 14.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hämeen poliisin viimeaikaisten kokemusten perusteella otsikon viimeisen sanan tilalla voisi yhtä lailla olla ongelmaomistajia - tarkoittaen koirien isäntiä ja emäntiä, joiden kyvyt ja asenne eivät kohtaa suurien ja kovaluontoisten koirien kasvatushaasteita.

Hämeen poliisin Heinolan poliisiasemalle on viime kuukausina ilmoitettu huomiota herättävän runsaasti erilaisista koirien aiheuttamista ongelmista ja vahingoista. Yleisin poliisille ilmoitettu tapaus on sellainen, kun omistajansa pihalla vapaana ja ilman valvontaa olevaa koiraa ei ole opetettu sietämään viereisillä kaduilla ulkoilutettavia toisia koiria tai niiden taluttajia, ja sen seurauksena koira hyökkää pihalta ihmisen tai toisen koiran kimppuun. Tällaisissa tapauksissa on viimeaikoina loukkaantunut kaksi ihmistä ja kolme sivullista koiraa on kuollut. Muut tapaukset ovat, kun koiran haltija tarkoituksellisesti ulkoiluttaa koiraansa vapaana ja se hyökkää toisen koiran tai ihmisen päälle. Viimeisin tämän sarjan ja ihmistä fyysisesti vahingoittanut tapaus on Heinolassa 9.3.2018, jolloin vapaana ulkoilutettu koira puri satunnaista ulkoilijaa käsivarteen. Lisäksi on tapauksia, jossa aggressiivinen koira on talutushihnassa, mutta taluttaja ei hallitse koiraa sen saadessa jonkin ärsykkeen ihmisestä tai toisesta koirasta ja tällöin koira karkaa hihnoineen ärsykkeensä kimppuun.

Helmikuun puolessa välissä eräs, taluttajaltaan vapaaksi päässyt koira hyökkäsi kadulla toisen koiran kimppuun seurauksella, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira jouduttiin lopettamaan. Samainen toisiin koiriin aggressiivisesti suhtautuva koira oli aiheuttanut vastaavissa tilanteissa viimeisen puolen vuoden aikana kaksi muutakin tapausta. Toisessa näissä tapauksista huomattavasti pienempi koira kuoli ja toinen sai vakavia vammoja. Tämän viimeisimmän tapauksen jälkeen poliisin ja koiranomistajan välillä käytiin keskusteluja, joiden päätteeksi koira lopetettiin valtion kustantamana.

Pääosan poliisille tehdyistä ilmoituksista ovat tehneet hyökkäyksen kohteeksi joutuneet ihmiset. Tosin yhdessä tapauksessa ilmoittajana oli ärhentelevän koiran haltija, koska hänen koiransa henkeä oli uhattu. Kyseisen tappouhkauksen kohteeksi joutunut koira oli vapaana ollessaan käynyt uhittelemassa ja näyttämässä hampaitaan naapuritontilla olevalle miehelle. Mies oli ilmoittanut koiran haltijalle, "mikäli koira ei ala pysymään omalla tontillaan ja se vielä kerran tulisi hän tontille rähisemään, niin hän ampuu koiran ja naulaa koiran naulapyssyllä omistajansa talon seinään kiinni". Poliisi selvitteli osallisten välillä tapahtunutta ja poliisille ei ole ilmoitettu ongelmien sittemmin enää jatkuneen. Tapaus on esimerkki siitä, että omistajalleen hyvinkin rakas ja ystävällinen koira ei välttämättä ole joidenkin muiden henkilöiden mielestä laisinkaan ystävällinen ja saattaa jossain tilanteissa johtaa brutaaleihin uhkauksiin tai vähintään naapurisovun rikkoontumiseen.

Hämeen poliisi muistuttaa, että koiran vapaana pitäminen taajama-alueella ei ole sallittua ja kouluttamattoman kymmeniä kiloja painavan koiran paikka ei ole vapaana ja valvomattomana omistajansa pihalla. On ymmärrettävää, että koira toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään puolustaessaan reviiriään, pihamaata tai isäntäänsä. Koiranomistajan lajityypillinen käyttäytyminen sen sijaan vaatii, että omaa koiraa kyetään hallitsemaan ja osataan varmistua siitä, että koira ei aiheuta vahinkoa ihmisille tai toisille koirille. Valitettavasti poliisi on kohdannut yllämainittujen tapausten yhteydessä koiranomistajia, joiden eläinhoivavietti tulisi suunnata ennemminkin hamstereihin, eikä lähes metrin korkuisiin bodareiden näköisiin koiriin. Poliisi muistuttaa, että koiranomistaja vastaa koiransa muille eläimille tai ihmisille aiheutuneista vahingoista. Määrätyissä tilanteissa poliisi voi lopettaa koiran niin sanotusti paikan päällä, mikäli koira on ihmiselle vaarallinen tai se aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa. Nykyiseen asti poliisi on pyrkinyt neuvoin, kehotuksin ja huomautuksin ohjaamaan koiranomistajien käytöstä turvallisempaan suuntaan siten, että aggressiivisiksi tiedetyt koirat eivät saa olla vapaana aiheuttamassa vaaraa ihmisille ja muille eläimille. Poliisi tulee jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota vapaana pidettäviin koiriin ja puuttuu asiaan tarvittavin keinoin nykyistä herkemmin.

Mainos:

Rikoskomisario Ville Hahl

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hau hau hau...
Hau hau hau...
8 years ago

Tämä on nimenomaan koirien omistajien ongelma, ei koiran ongelman. Koira jolla on ”luamassa heikko isäntä” ottaa isännän paikan puolustessaan laumaansa ja reviiriänsä. Ei siinä ole sen kummempaa. Jos koira ei tunne olevansa turvassa, siitä tulee agressiivinen.

Suurin tyhmyys tehdään yleensä siinä vaiheessa kun perheeseen tulee ensimmäinen lapsi. Jos vanhemmilla ei ole aikaisempaa käsitystä koirista tai niiden koulutuksesta ongelmat moninkertaistuvat hyvin nopeasti. Väsynyt äiti joka koittaa pudottaa kilojaan, liikkua, hoitaa lasta ja siinä sivussa koiraa, hän jättää koiran maskotin asteelle. Koira hyvin nopeasti aistii tilanteen ja näkee miten häntä uhkaa tuo pieni lapsi joka saa kaiken humion. Sitten ollaankin jo hyökkäyksen asteella. Ja vanhemmat ihmettelevät miksi koira on niin agressiivinen.

Koirien omistamiseen pitäisi saada ”ajokortti”. Eli isomilla (paimen, laumanvartija, taistelu, metsästys …) koirien omistajien pitäisi käydä kurssi jonka jälken vasta saa ostaa ko. koiran. Huonoja koirien isäntiä on niin paljon enemmän kuin koiria.

juuda
juuda
8 years ago

Mitä siitä saa, jos tappaa kimppuun hyökkäävän, hampaisiin saakka aseistuneen villieläimen? Saako linnaa, sakkoja vai palkkion?

juha.
juha.
8 years ago

Voiko enää enempää ”ulkopuolelta hampaiden” olevaa kuin koiranomistaja. Osa heistä ”ulkoistaa” koiransa lähestulkoon kokonaan rakkaan naapurinsa kontolle.
On pirun vaikeaa käsittää se tosiasia ennen koiran hankkimista se tärkein asia. Ymmärtää edes hämärästi mitä koiran omistajana tulet velvollisuudeksesi saamaan ja mitä se merkitsee oman ajan käytön suhteen. Lisäksi ”pienet koiranpennut on ihanii” kuten roteva nahkapää ja -takki Maukka Perusjätkä lauloi 1980-luvulla ”Toivotaan, toivotaan” -ohjelmassa kaiketi siihenastisten punkkarien kauhuksi. Oi niitä aikoja!
Kun koiruli kasvaa se vie tilaa, syö kun leijona, nylkyttää polvea kuin polvea… etc. ect.
Koiraa pitää ulkoiluttaa, joka olisi myös niin isännälle kuin emännällekin todella hyödyllistä liikuntaa siinä ohessa. Kerrostaloissa päiväksi yksin jätetyt koirat haukkuvat, syövät huonekalut yms.
Koirasta on ainakin yhtä paljon vaivaa ja vastuuta kuin lapsestakin eli jäljellä on se ikävin työ eli kasvattaa siitä yhteiskuntakelpoinen edes auttavasti. Taistelukoiria ei saisi antaa tai luovuttaa kuin ammattilaisille ja kiltimpienkin koirien luonneviat voivat aiheuttaa perheen pikku-lapsille vaurioita. Koira on ”alistettava” – ei hakkamalla – siten, että se kokee isäntänsä/emäntänsä auktoriteetiksi ja laumanjohtajaksi, joka määrää koiran paikan kotona ja ulkona. Jos ”häntä alkaa heiluttamaan koiraa” eli koira on isäntä talossa silloin on peli menetetty. Koira on tunteva olento, joka arvostaa hyvää kotia ja oikein kohdeltuna on jopa valmis kuolemaan isäntänsä/emäntänsä puolesta pelastamalla vaikka palavasta talosta. Valitettavasti tämäkin asia on siinä ikävä, että on haluttava nähdä vaivaa vielä raskaankin työpäivän jälkeen nelijalkaisen perheenjäsenen vuoksi. Mutta kuten kaiken muunkin kohdalla, koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.

Koulutusta
Koulutusta
8 years ago

Osa koiranomistajista ja varsinkin isompien rotujen omistajat eivät tarvitsisi kuin korkeintaan hamsterin kotieläimeksi. Itsellä on ollut sakemanneja ja 4. menossa ja koskaan ei ole ollut ongelmia.Talutushihanaa en ole koskaan kuin ehkä silloin alussa tarvinnut. Koulutus on alettava jo pentuna pikkuhiljaa.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.