EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona Unkarin vastaisen päätöslauselman, jonka mukaan se on huolissaan maan tilanteen kehityksestä mm. sananvapauden, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja erityisesti siirtolaisia sekä George Sorosia vastaan osoitetusta ”vihan lietsonnasta”. Päätöslauselman mukaan on olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja.
Vaikka päätöslauselmassa ei nähty sen suurempaa vikaa esimerkiksi maan perustuslaissa, itse perustuslain valmisteluprosessi ei EU:n mukaan ollut tarpeeksi avoin, kansalaisyhteiskuntaa ei osallistettu tarpeeksi ja mm. vallanjaon nähtiin vaarantuvan sen seurauksena. Nykysuomen toimitus ei saanut selville, miten esimerkiksi Suomen perustuslakia valmisteltaessa varmistettiin kansalaisyhteiskunnan osallistuminen prosessiin.
Perustuslaissa rajoitettiin myöskin maan perustuslakituomioistuimen toimintaa niin, että se aiheutti huolta unionissa. Joissakin EU-jäsenvaltioissa, kuten Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta laisinkaan, mutta tämä ei tiettävästi ole häirinnyt unionia. Toisaalta EU näki perustuslakituomioistuimen osalta myös myönteisiä asioita, kuten tuomareiden uudelleenvalinnan estämisen.
Unkarin vaaleista EU ei löytänyt konkreettista valitettavaa, vaan ETYJ:n vaalitarkkailijoidenkin mukaan vaalien tekninen hallinnointi oli ammattimaista ja avointa, perusoikeuksia ja -vapauksia kunnioitettiin. EU:n nyttemmin virallisen näkemyksen mukaan näitä kuitenkin käytettiin ”huonossa ilmapiirissä”. Vaikka päätöslauselmassa todetaan mm. ” vaalihallinto suoritti tehtävänsä ammatillisella ja avoimella tavalla ja nautti sidosryhmien yleistä luottamusta, ja sitä pidettiin yleisesti puolueettomana”, leiskautetaan välittömästi sen perään kampanjan olleen ”vihamielinen ja pelotteleva”. Myöskin kampanjaretoriikka rajoitti EU:n mukaan asiallisen keskustelun käymistä ja heikensi äänestäjien kykyä tehdä tietoon perustuvia valintoja”.
Vaalirahoituksen osalta Unkarissa oltiin yhdenvertaistettu ehdokkaiden mahdollisuuksia kampanjarahoituskatoilla ja tästä EU tarjosi hienoista kiitostakin, mutta paheksui hallituksen tiedottamisen määrää vaalien alla. Tämä tulkittiin päätöslauselmassa pyrkimykseksi vankistaa hallituskoalition mahdollisuuksia vaaleissa.
Suurin huoli liittyy Unkarin raja- sekä siirtolaispolitiikkaan ja Soroksen/EU.n arvosteluun?
Unkarin hallitus on EU:n mukaan edistänyt suoraa demokratiaa toteuttamalla mm. erilaisia kansallisia kuulemisia, mutta kritisoi kuulemisten sisältöjä. Komissio mm. huomautti 27. huhtikuuta 2017 järjestetyssä ”Let’s stop Brussels”- kuulemisessa esitetyn useita väitteitä, jotka eivät sen mukaan olleet totuudenmukaisia tai olivat erittäin harhaanjohtavia. Unkarin hallitus järjesti myös kuulemisen maahanmuutosta ja terrorismista toukokuussa 2015 ja kuulemisen niin sanotun ”Sorosin suunnitelman” torjunnasta lokakuussa 2017. Kuulemisilla vedettiin EU:n virallisen näkemyksen mukaan yhtäläisyyksiä terrorismin ja maahanmuuton välille, lietsottiin vihaa siirtolaisia kohtaan ja ne kohdistuivat erityisesti George Sorosia ja Euroopan unionia vastaan.
Ylipäätänsä päätöslauselmassa nostettiin erikseen esille Unkarin siirtolaispolitiikka, jonka EU näki olevan osin kansainvälisen oikeudenkin vastainen. Aivan erityisesti mainittiin mm. Ahmed H:n tapaus. Ahmed H oli yrittänyt auttaa perhettään ensin poistumaan Syyriasta, sitten ylittämään Serbian ja Unkarin välisen rajan. Unkarin tuomioistuin tuomitsi hänet 14. maaliskuuta 2018 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen ja karkotettavaksi 10 vuodeksi terroristiseen toimintaan liittyvien syytteiden perusteella.
Päätöslauselmassa vedottiin myös YK:n huoleen siitä, että Unkarissa 2017 hyväksytty laki mahdollisti kaikkien turvapaikanhakijoiden automaattisen siirron kauttakulkualueille koko turvapaikkamenettelyn ajaksi, lukuun ottamatta alle 14-vuotiaiksi määritettyjä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. Huolta aiheutti myöskin Unkarin käännytyslaki, joka mahdollisti sen, että poliisi saattoi palauttaa summittaisesti kaikki sääntöjenvastaisesti rajan ylittävät ja 8 kilometrin säteellä rajasta Unkarin alueella olevat, mikä myöhemmin laajennettiin koskemaan Unkarin koko aluetta.
Merkillepantavaa oli myös se, että edes EU ei enää puhu poikkeuksetta turvapaikanhakijoista tai pakolaisista, vaan käyttää valtaosin termiä "siirtolainen/siirtolaiset".
Tätä ja paljon muuta sisälsi Unkarin vastainen päätöslauselma, joka on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Suoranaisia vastatoimia EU ei Unkarille vieläkään osoittanut, vaan asioiden muuttamisen osalta kyseessä oli ”suositus”. Kaiken kaikkiaan päätöslauselman sävy oli osin tarpeettomankin kriittinen, sillä esimerkiksi vaalijärjestelmän sekä perustuslain osalta sen suurempia todellisia ongelmia ei löydetty, vaan EU:n huolet liittyivät asioihin kuten ”ilmapiiri, retoriikka ja kansalaisyhteiskunnan osallistaminen”.
Lähde: EU
