https://nykysuomi.com/eu-maarasi-irlannin-keraamaan-applelta-13-miljardia-veroja/
Euroopan komissio on määrännyt Irlannin jäädyttämään 13 miljardia euroa Applen varoja oikeudenpäätökseen saakka.
Kyse on siitä, että Apple on Irlannissa maksanut pienemmällä veroprosentilla veroa, millä muut yritykset.
Tämän katsottiin vääristävän kilpailua ja antavan Applelle etulyöntiaseman.
Irlanti ei ole hyväksynyt Eu:n päätöstä ja on valittanut siitä.
https://nykysuomi.com/yhdysvallat-ja-saudi-arabia-tekivat-iskuja-irakin-maaperalla/
WASHINGTON (Xinhua) -- Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian joukot toteuttivat tiistaina täsmäiskuja Iran-mielisiä militantteja vastaan Irakissa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukkoihin ja Saudi-Arabian energiainfrastruktuuriin oli kohdistunut lennokki-iskuja, Yhdysvaltain keskusoikeuden esikunta (CENTCOM) ilmoitti.
”Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian hävittäjät iskivät useisiin terroristien logistiikka- ja asekohteisiin Itä-Irakissa voimakkaana vastauksena yli 30:een IRGC:n ohjaamaan lennokki-iskuun viimeisen 72 tunnin aikana”, esikunta totesi X-viestissään viitaten Iranin vallankumouskaartiin (IRGC).
”Oikeudettomat hyökkäykset Yhdysvaltain joukkoja vastaan eivät onnistuneet”, se sanoi.
Huomauttaen, että Iran-mieliset milisiit Irakissa ovat tehneet yli 600 hyökkäysyritystä Yhdysvaltain kansalaisia ja laitoksia vastaan helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana, esikunta varoitti, että IRGC:n ja sen ”asiamiesten” on lopetettava tällaiset hyökkäykset tai kohdattava Yhdysvaltojen sotilaallisia jatkotoimia.
Pian lausunnon julkaisun jälkeen Irakin puolisotilaallisten Popular Mobilization Forces -joukkojen päämajaan osui räjähdys mediaraporttien mukaan.
Tiistain iskut tapahtuivat keskellä kiristynyttä tilannetta, joka on seurannut kuukausia kestäneitä Yhdysvaltojen ja Iranin välisiä vihamielisyyksiä, joiden aikana on raportoitu väitetyistä irakilaishyökkäyksistä Yhdysvaltain joukkoja vastaan maassa ja muualla alueella.
https://nykysuomi.com/iran-oman-ja-saudi-arabia-edistavat-diplomatiaa-hormuzinsalmen-turvaamiseksi/
TEHERAN (Xinhua) -- Iran, Oman ja Saudi-Arabia ovat kehottaneet tehostamaan yhteisiä diplomaattisia toimia Hormuzinsalmen turvallisuuden takaamiseksi, Iranin ulkoministeriö ilmoitti tiistaina.
Asia nostettiin esiin maanantai-iltana käydyissä erillisissä puhelinkeskusteluissa Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchin sekä hänen omanilaisen ja saudiarabialaisen virkaveljensä, Sayyid Badr bin Hamad Al Busaidin ja prinssi Faisal bin Farhan Al Saudin välillä, ministeriö totesi tiedotteessaan.
Kolme ministeriö korostivat tarvetta lisätä yhteistyötä ja edistää yhteisiä diplomaattisia ponnisteluja alueellisen vakauden varmistamiseksi ja "Yhdysvaltojen aggressioiden seurauksena Hormuzinsalmelle aiheutetun turvattomuuden poistamiseksi", tiedotteessa sanottiin.
Keskustelut käytiin sen jälkeen, kun Iran ja Oman olivat keskustelleet Teheranissa perjantaina ja lauantaina turvallisesta merenkulusta salmen läpi. Osapuolet vaihtoivat näkemyksiä laivaliikenteen hallinnan periaatteista ja mekanismeista kunnioittaen samalla rannikkovaltioiden suvereeneja oikeuksia, Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei sanoi sunnuntaina.
Yhdysvaltain armeija teki useita iskuaaltoja Irania vastaan viime päivinä, mihin Teheran vastasi ohjus- ja lennokkihyökkäyksillä Yhdysvaltain tukikohtiin ja laitoksiin alueella. Yhteenotot ovat sittemmin laantuneet.
https://nykysuomi.com/ruotsin-merituulivoimahankkeet-saattavat-vaatia-miljardeja-euroja-vuotuisia-tukia/
Kuusi ruotsalaista merituulivoimahanketta saattavat vaatia noin 5,7 miljardia euroa (63 miljardia kruunua) valtion tukea vuosittain, arvioi Norjan teknillis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) professori Jonas Kristiansen Nøland. Hän viittaa suureen kuiluun ennustettujen tuotantokustannusten ja nykyisten sähkön hintojen välillä.
Ruotsalaisessa talouslehti Affärsvärldenissä julkaistussa kolumnissaan Nøland kirjoitti, että kuusi tähän mennessä Ruotsissa hyväksyttyä merituulivoimalaitosta saattavat vaatia jatkuvia tukia, jos ne rakennetaan hänen laskelmissaan käytetyillä kustannus- ja sähkön hintatasoilla.
Hänen arvionsa 5,7 miljardista eurosta (63 miljardia kruunua) vuodessa vastaa noin 1 140 euroa (12 600 kruunua) jokaista ruotsalaista kotitaloutta kohden, jos tuki rahoitettaisiin valtion budjetista. Nøland arvioi myös, että hankkeiden kokonaisinvestoinnit voisivat nousta 90,5 miljardiin euroon (1 biljoona kruunua).
Kaksi Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfallin suunnittelemaa hanketta, Vidar ja Poseidon, on tarkoitus toteuttaa kokonaan tai osittain kelluvilla perustuksilla. Nøland kuvailee tätä kalleimmaksi merituulivoiman muodoksi.
Hän viittaa Yhdistyneen kuningaskunnan viimeisimpään huutokauppakierrokseen, jossa kelluva merituulivoima sai sopimushintoja, jotka ylittivät 0,27 euroa (3 kruunua) kilowattitunnilta vuoden 2026 hintatasossa. Nølandin mukaan DNV on arvioinut vastaavia kustannustasoja Norjassa.
Tämä on professorin mukaan huomattavasti korkeampi kuin tuulivoimantuottajien saatavilla olevat markkinahinnat. Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg on myös aiemmin todennut, ettei merituulivoima ole tällä hetkellä kaupallisesti kannattavaa markkinaehtoisesti.
Nøland huomauttaa, että Ruotsilla on rajallinen kokemus merituulivoimasta verrattuna Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Vuoden 2025 lopussa Ruotsilla oli 0,2 gigawattia asennettua merituulivoimakapasiteettia, kun taas Yhdistyneellä kuningaskunnalla sitä oli 17 gigawattia, hänen esittämiensä lukujen mukaan.
Yhdistyneen kuningaskunnan suuremmat markkinat eivät ole automaattisesti johtaneet alhaisempiin kustannuksiin, Nøland väittää. Hän kirjoittaa, että jopa suuret brittiläiset hankkeet ovat kohdanneet taloudellisia vaikeuksia ja päättelee, että valtion tulisi olla varovainen pitkäaikaisten tukisitoumusten suhteen.
Keskustelu Ruotsin merituulivoimasta on usein keskittynyt konflikteihin asevoimien ja kalastusintressien kanssa. Nølandin mukaan keskeinen kysymys on sen sijaan hankkeiden sosioekonominen kestävyys.
https://nykysuomi.com/lecornu-yhdeksan-kymmenesta-maastopalosta-on-ihmisen-aiheuttamia/
Yhdeksän kymmenestä Ranskan maastopalosta on ihmisen aiheuttamia, sanoo pääministeri Sébastien Lecornu. Heinäkuun 6. päivän jälkeen 162 ihmistä on pidätetty epäiltynä tahallisesta palojen sytyttämisestä maan maastopalokauden aikana.
Lecornun huomautukset tekevät eron siihen, pidetäänkö paloja pelkästään sääilmiönä vai kysytäänkö, mikä ne todellisuudessa sytyttää. Omni-lehden mukaan maastopalokauden alkamisen jälkeen on rekisteröity yli 13 500 paloa.
Lecornu sanoi, että yhdeksän kymmenestä palosta on ihmisen aiheuttamia. Useimmat ovat seurausta huolimattomuudesta, kuten poisheitetyistä tupakan natsoista, grillauksesta tai ilman riittäviä varotoimia tehdyistä töistä. Jotkut tapaukset ovat kuitenkin rikoksia.
Nämä 162 pidätystä koskevat henkilöitä, joita epäillään maastopalojen tahallisesta sytyttämisestä. Lecornu kertoi ranskalaiselle BFMTV-kanavalle, että maastopalon tahallisesta sytyttämisestä voi seurata jopa 15 vuoden vankeustuomio.
Väite siitä, että inhimillinen toiminta on syttymisten keskeinen syy, on merkittävä keskustelussa, jossa suuret palot yhdistetään usein suoraan ilmastonmuutokseen. Lecornun luvut eivät tarkoita, että säällä, kuivuudella tai tuulella ei olisi merkitystä jo syttyneen palon etenemiselle. Ne kuitenkin osoittavat hallituksen mukaan, että syttymisellä on useimmissa tapauksissa konkreettisempi selitys: huolimattomuus tai tahallinen toiminta.
