Cambrilsissa autoisku ja tulitaistelu (Video)

Päivitetty 18.8.2017, Julkaistu 18.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Myös Espanjan Cambrilsissa tapahtui isku, jossa autolla ajettiin väkijoukkoon. Iskussa vammoja saaneet kuusi siviiliä ja yksi poliisi loukkaantuivat, kun auto ajoi ihmisjoukkoon, kertoo kaupungin paikallishallinto uutistoimisto AFP:n mukaan. Cambrilsin yliajo tapahtui vain tunteja sen jälkeen, kun pakettiauto oli ajettu väkijoukkoon Barcelonassa.

Poliisi kertoi ampuneensa terrorinvastaisessa operaatiossa Cambrilsissa kuoliaaksi neljä terroriepäiltyä ja haavoittaneensa yhtä, joka kuoli myöhemmin vammoihinsa. Poliisi myös kertoi operaatiossa loukkaantuneen kuusi sivullista ja yhden poliisin, mutta ei ole puhunut yliajosta.

Espanjalaismedian mukaan epäillyt olivat varustautuneet räjähdevöillä, mutta poliisi ei ole maininnut niitä. Poliisi epäilee Barcelonan ja Cambrillisin tapahtumien liittyvän toisiinsa.

Espanjan terveysministeriön mukaan yksi sivullisista loukkaantuneista on kriittisessä tilassa, uutisoi Guardian.

Poliisi on vahvistanut, että sen pommiryhmä on paikalla Cambrilsissa.

Poliisin mukaan tilanne kaupungissa on hallinnassa. Poliisi kertoo, että aikoo suorittaa alueella hallittuja räjäytyksiä ja on kehottanut ihmisiä pysymään rauhallisina.

Cambrils on turistien suosima rannikkokaupunki, jossa on noin 33 000 asukasta. Cambrils sijaitsee noin 120 kilometrin päässä Barcelonasta.

Katalonian viranomaiset uskovat Barcelonan torstai-illan terrori-iskun, Cambrilsin estetyn iskun sekä räjähdyksen Alcanarissa olevan yhteydessä toisiinsa ja tapahtumia tutkitaan tämän epäilyn pohjalta, kertoo Guardian.

Barcelonassa kuoli torstaina ainakin 13 ihmistä, kun pakettiauto ajoi ihmisjoukkoon. Nykysuomi julkaisi tapahtumista myös videon. Lisäksi ainakin sata ihmistä loukkaantui iskussa. Ennen iskua Alcanarissa sijaitsevassa talossa tapahtui räjähdys, jossa kuoli yksi ihminen ja useita loukkaantui. Poliisi epäilee räjähdyksen johtuneen siitä, että rakennuksessa rakennettiin pommia.

Lähde: IS 

Ruotsalainen internet-operaattori kieltäytyy alan sopimuksesta verkkosivujen estojen laajentamiseksi

Julkaistu tänään 21:05 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Ruotsalainen internet-palveluntarjoaja Bahnhof ilmoittaa kieltäytyneensä allekirjoittamasta alan yhteistä sopimusta, jossa vaaditaan yhteistyötä lainsäädännön kehittämiseksi tulevien verkkosivujen estomääräysten sujuvoittamiseksi.

Kiista sai alkunsa Ruotsin patentti- ja markkinaoikeuden kahdesta kesäkuisesta ratkaisusta. Yhdessä tapauksessa, jonka pani vireille Valioliiga (Premier League), Bahnhof määrättiin estämään pääsy suoria urheilulähetyksiä suoratoistaville verkkosivuille. Kymmenen päivää myöhemmin oikeus antoi toisen määräyksen, joka koski elokuvien suoratoistosivustoja. Tämän kanteen takana olivat oikeudenhaltijat, kuten Disney, Netflix, Warner Bros., Paramount, Universal ja Svensk Filmindustri (SF Studios).

Bahnhof ilmoittaa noudattavansa määräyksiä sakkojen uhalla, mutta vastustaa itse alan sopimusta. Vuonna 2022 laadittu sopimus, joka on tehty sekä ruotsiksi että englanniksi, hahmottelee yksinkertaistetun prosessin tekijänoikeuksia loukkaavia palveluja koskeville kieltomääräyksille. Siinä todetaan myös, että osapuolten tulisi toimia hyvässä uskossa ja tehdä yhteistyötä sellaisen lainsäädännön eteen, joka mahdollistaisi hallinnolliset eli tuomioistuimen ulkopuoliset verkkosivujen estot Ruotsissa.

Bahnhof kertoo olleensa ainoa suuri ruotsalainen operaattori, joka ei allekirjoittanut uutta lainsäädäntöä koskevia säännöksiä. Yhtiö on myös ottanut käyttöön ilmoitussivun käyttäjille, jotka yrittävät päästä estettyyn osoitteeseen. Erimielisyys heijastaa laajempaa keskustelua siitä, tulisiko tekijänoikeuksien valvonnan perustua internet-palveluntarjoajiin kohdistuviin oikeuden määräämiin estoihin vai tulisiko toimia kohdistaa ensisijaisesti itse loukkaavien palvelujen ylläpitäjiin.

Ruotsi on sallinut tekijänoikeuksiin liittyvät, internet-palveluntarjoajiin kohdistuvat verkkosivujen estomääräykset aiempien oikeudellisten ennakkotapausten perusteella. Uudet ratkaisut eivät itsessään luo yleistä hallinnollista estojärjestelmää; Bahnhofin mainitsema tavoite lainsäädännön muuttamisesta on erillinen osa alan yhteistä sopimusta.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö varoittaa Googlen datakeskuksen voivan vaikuttaa sähkön hintaan

Julkaistu tänään 14:47 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Googlen suunnittelema datakeskus Torsbodassa, Sundsvallin lähellä Pohjois-Ruotsissa, saattaa lopulta vaatia jopa 2 000 megawattia tehoa. Ruotsin valtion kantaverkkoyhtiö varoittaa, että tämän kokoluokan uusi kuluttaja voi vaikuttaa sähkön hintaan, ellei sitä vastata uudella tuotannolla.

Google haluaa hankkia koko Torsboda Industrial Parkin, joka on kunnallinen alue Sundsvallin kaupungin lähellä Ruotsin itärannikolla. Tarkoituksena on rakentaa datakeskus tukemaan palveluita, kuten tekoälyä. Sundsvallin kunnan mukaan alueella on tällä hetkellä käytettävissä 1 000 megawatin kapasiteetti, vaikka yhtiön pitkän aikavälin tarpeet voivat olla suuremmat.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT raportoi, että laitoksen odotetaan aluksi tarvitsevan noin 1 000 megawattia, kun taas pitkän aikavälin kysyntä voi nousta 2 gigawattiin.

Ruotsin valtion kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin osastopäällikkö Daniel Gustafsson sanoi, että sähkön hinta voi vaihdella, jos suuria uusia kuluttajia liitetään verkkoon ilman vastaavaa tuotantokapasiteetin laajentamista.

Jos tällainen laitos lisätään ilman uutta tuotantoa, se vaikuttaa sähkön hintaan, hän totesi SVT:lle.

Kunnallinen hyväksyntä kesken

Kunnan viranomaiset ja Torsboda Industrial Park sanovat, että hanke voisi luoda vähintään 500 suoraa työpaikkaa, kun laitos on toiminnassa. Google ei ole antanut omaa arviotaan hankkeen luomien työpaikkojen määrästä.

Alueen myyntiä ei ole vielä hyväksytty. Kauppa vaatii päätökset sekä Sundsvallin että Timrån kunnanvaltuustoilta, minkä lisäksi tarvitaan jatkoselvityksiä ympäristöasioista, rakennusluvista ja sähkönjakelusta.

Sopimus sisältää suunnitelmia datakeskuksen ylijäämälämmön hyödyntämisestä paikallisesti Sundsvallin viranomaisten mukaan. Torsboda Industrial Parkin edustajat kertoivat SVT:lle, että Googlelta edellytetään osallistumista alueen uuteen energiantuotantoon.

Lavrov: Venäjä ei enää usko länsimaihin rauhanneuvotteluissa

Julkaistu tänään 13:42 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjä ei enää usko, että länsi on aidosti kiinnostunut neuvottelemaan lopun Ukrainan sodalle, ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessa Mosambikin Maputossa.

Lavrov esitti kommenttinsa tavattuaan Mosambikin ulkoministerin Maria Manuela Lucasin. Hän syytti länsivaltoja siitä, että ne antavat vaikutelman neuvottelujen etsimisestä, vaikka ne hänen mukaansa esittävät Venäjälle avoimia uhkavaatimuksia.

Lavrovin mukaan länsi on heikentänyt jokaisen yrityksen rauhanomaiseen ratkaisuun Venäjän ja Ukrainan välillä yli vuosikymmenen ajan. Hän viittasi muun muassa maiden välisiin neuvotteluihin vuonna 2022.

Emme enää usko länsimaita, kun ne väittävät haluavansa neuvotteluratkaisuja. Hyvän tahdon ja toivon varantomme on ehtynyt lopullisesti, Lavrov sanoi.

Viittaa vuoden 2022 neuvotteluihin

Venäjän ulkoministeri väitti, että Venäjä ja Ukraina olivat jo saavuttaneet neuvottelusopimuksen vuonna 2022, mutta länsi toimi sitä vastaan.

Venäjä on aiemmin sanonut, että Istanbulin neuvottelujen sopimusluonnos olisi vaatinut Ukrainaa luopumaan tavoitteestaan liittyä Natoon, omaksumaan puolueettoman aseman ja rajoittamaan asevoimiaan. Moskova sanoo Ukrainan vetäytyneen myöhemmin sopimuksesta Britannian painostuksesta.

Britannian entinen pääministeri Boris Johnson on kiistänyt neuvottelujen sabotoinnin. The Wall Street Journalin haastattelussa vuonna 2024 hän kuitenkin totesi uskovansa, että mikä tahansa sopimus Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa olisi ollut "melko alhainen" (pretty sordid).

Minskin sopimukset nostettiin esille

Lavrov viittasi myös vuosien 2014 ja 2015 Minskin sopimuksiin, joiden tarkoituksena oli palauttaa separatistien hallitsemat alueet Itä-Ukrainassa Ukrainan hallintaan kattavien poliittisten uudistusten ja laajan autonomian kautta.

Hän lainasi entisen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja entisen Ranskan presidentin François Hollanden lausuntoja, jotka molemmat osallistuivat välitystoimintaan. He sanoivat myöhemmin, että Minskin prosessi antoi Ukrainalle aikaa vahvistaa armeijaansa ja talouttaan. Lavrov väitti tämän osoittavan, että Ranskan ja Saksan takuut olivat olleet vääriä.

Venäjä sanoo olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja milloin tahansa, mutta haluaa neuvottelujen käsittelevän sitä, mitä Moskova kutsuu konfliktin perimmäisiksi syiksi, mukaan lukien Ukrainan pyrkimykset liittyä Natoon.

Tanskalaisraportti varoittaa muslimitaustaisten sosiaalityöntekijöiden kokemasta painostuksesta

Julkaistu tänään 12:54 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät voivat joissakin tapauksissa kohdata lojaalisuuskonflikteja, kun perheet ja verkostot odottavat heidän asettavan yhteisönsä edut virkavelvollisuuksiensa edelle.

Tanskalaisraportti, joka viittaa Jyllands-Posten-lehteen, nostaa esiin mahdollisuuden, että muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät saattavat kohdata lojaalisuusvaatimuksia ja painostusta perheiltään sekä heidän alkuperämaahansa kytkeytyviltä yhteisöiltään.

Yhteinen tausta voi luoda odotuksia siitä, että sosiaalityöntekijän tulisi auttaa perhettä, jättää viranomaisille raportoituja tietoja huomiotta tai pidättäytyä virallisista toimenpiteistä. Joissakin tapauksissa painostus voi kohdistua myös sosiaalityöntekijän sukulaisiin.

Yhteinen kielellinen ja kulttuurinen tausta voi helpottaa yhteydenpitoa perheisiin, mutta se voi myös vaikeuttaa puolueettomuuden noudattamista. Huolena on, että uskollisuus perhettä, kunniaa ja sosiaalisia verkostoja kohtaan voi joutua ristiriitaan ammatillisten velvollisuuksien kanssa.

Raportteja salassapitorikkeistä ja arvokonflikteista

Aarhusissa kunnan työntekijöiden on raportoitu paljastaneen salassa pidettäviä tapaustietoja. Antropologi ja opettaja Sofie Danneskiold-Samsøe on kertonut kohdanneensa opiskelijoita, jotka sanoivat, etteivät he osallistuisi muslimiperheiden lasten huostaanottoihin vedoten siihen, että se olisi ristiriidassa heidän perheyhteyttä koskevien näkemystensä kanssa.

Sosiaalidemokraattien entinen maahanmuuttoasioiden puhemies Frederik Vad on myös varoittanut Tanskan kansankäräjillä (Folketinget), että jotkut saattavat käyttää yhteiskunnallisia asemiaan vastustaakseen sitä, mitä hän kuvailee tanskalaisiksi arvoiksi.

Työ, koulutus, asunto, pääsy vapaaehtoisyhdistyksiin ja puhdas rikosrekisteri eivät riitä, jos samanaikaisesti käyttää asemaansa tanskalaisen yhteiskunnan murentamiseen sisältäpäin, Vad totesi kansankäräjillä.