Mainos:

Ainakin 1 000 kuollut maanvyöryissä Sudanissa

Julkaistu 2.9.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Maanvyöry tuhosi kokonaisen kylän Sudanissa – ainakin 1 000 kuollut

Länsi-Sudanin Darfurin alueella tapahtunut tuhoisa maanvyöry on surmannut arviolta yli 1 000 ihmistä, kertoo aluetta hallitseva kapinallisryhmä Sudan Liberation Movement/Army (SLM/A). Ryhmän mukaan koko Tarasinin kylä Marra-vuorilla on pyyhkiytynyt maan tasalle.

SLM/A julkaisi tiedotteen myöhään maanantai-iltana, jossa se kertoi, että maanvyöry tapahtui sunnuntaina useiden päivien rankkasateiden jälkeen. ”Alustavien tietojen mukaan kaikki kylän asukkaat – arviolta yli tuhat ihmistä – ovat kuolleet, ja vain yksi selvisi hengissä”, tiedotteessa sanottiin.

Kapinallisryhmä vetosi Yhdistyneisiin kansakuntiin ja kansainvälisiin avustusjärjestöihin saadakseen apua uhrien, mukaan lukien lasten, ruumiiden etsimiseen ja tunnistamiseen.

Mainos:

Hallituksen reaktio ja vaikeudet pelastustöissä

Sudanin hallitseva suvereeni neuvosto ilmaisi surunsa ”satojen viattomien asukkaiden kuolemasta” Marra-vuoriston maanvyöryssä ja ilmoitti mobilisoineensa kaikki mahdolliset resurssit alueen tukemiseksi.

Al Jazeeran toimittaja Mohamed Vall kertoi pääkaupungista Khartumista, että ruumiiden etsintä- ja hautaustyöt ovat erittäin vaikeita ilman kansainvälisiä erikoistiimejä. ”Se tulee kestämään pitkään – ja voi jäädä kokonaan tekemättä, jos paikalle ei saada kansainvälisiä asiantuntijoita”, hän sanoi.

Alueelle ei pääse autolla eikä muulla maaliikenteellä, mikä on aiemmin tehnyt siitä turvapaikan konfliktien aikaan. Vall kertoi, että alueella on useita kyläyhteisöjä, joissa asuu myös paljon muualta Darfurista paenneita ihmisiä.

”Olen käynyt siellä. Ihmiset elävät täydellisessä eristyksessä, äärimmäisessä köyhyydessä. Vaikka maa on hedelmällistä ja vettä on runsaasti, elinolosuhteet ovat ankeat – ei kouluja, ei hallinnon läsnäoloa. Viljely on vaikeaa, eikä muita elinkeinoja juuri ole”, Vall kuvaili.

Maanvyöry lisää kärsimystä keskellä sisällissotaa

Tämä luonnonkatastrofi iskee maahan, joka on jo valmiiksi ajautunut syvään humanitaariseen kriisiin. Sudanissa on käynnissä kolmatta vuotta sisällissota hallituksen joukkojen ja puolisotilaallisen RSF:n (Rapid Support Forces) välillä. Darfurissa on jo julistettu nälänhätä.

Reutersin mukaan monet ihmiset, jotka pakenivat taisteluita Pohjois-Darfurista, olivat hakeutuneet turvaan juuri Marra-vuoristoon – alueelle, jota nyt koetteli tuhoisa maanvyöry. Ruoka ja lääkkeet ovat alueella pahasti lopussa.

SLM/A:n eri fraktiot ovat sitoutuneet tukemaan Sudanin armeijaa taistelussa RSF:ää vastaan. Taistelut Darfurissa ovat kiihtyneet, erityisesti El-Fasherin kaupungissa, joka on ollut RSF:n saartamana yli vuoden. El-Fasher on viimeinen merkittävä väestökeskus Darfurissa, joka on vielä hallituksen joukkojen hallinnassa.

RSF, joka on menettänyt suurimman osan Keski-Sudanista – mukaan lukien pääkaupungin Khartumin – yrittää nyt vakiinnuttaa asemansa lännessä ja perustaa kilpailevaa hallintoa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Fico: Länsi etsii tekosyytä suursotaan Venäjää vastaan

Julkaistu eilen 13:21 – Kirjoittaja Toimitus

Slovakian pääministeri Robert Fico varoittaa, että länsi etsii jo tekosyytä Naton ja Venäjän väliselle suursodalle. Hän sanoi näin torstaina ennen Ukrainan-matkaansa ja torjui ajatuksen, että Slovakia pitäisi vetää mukaan taisteluihin "jonkin 5. artiklan vuoksi".

Olen syvästi huolissani siitä, että he etsivät vain veruketta Naton ja Venäjän väliselle suurkonfliktille, hän kirjoitti Facebookissa.

Lukuvuoden avajaispuheessaan Presovissa Fico sanoi, että tilanne ei ole koskaan ollut näin vakava ja jännittynyt yleiseurooppalaisen sodan riskin suhteen. Hän sanoi, että poliitikoilla on velvollisuus puhua rauhasta useammin kuin koskaan – ja että rauha ei ole pelkkä fraasi.

En halua Slovakian olevan osana mitään sotilaallista konfliktia, hän sanoi viitaten Naton 5. artiklaan, joka käsittelee aseellista hyökkäystä yhtä jäsentä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan.

Mainos:

Slovakia on Naton jäsen, ja Fico sanoi maan arvostavan yhteistyötä ja sitoumuksiaan. Pääministerinä hän aikoo silti tehdä kaikkensa, jotta Slovakiaa ei koskaan vedettäisi mukaan sotaan.

Yksi lennokkionnettomuus voi riittää

Riittää, että lennokki, tahallaan tai vahingossa, osuu asuinrakennukseen jossakin Naton jäsenvaltiossa ja tappaa siviilejä, ja siinä sitä ollaan. Olemme veitsenterällä, enkä voi edes kuvitella, mitä tekisimme tässä maassa, jos se vedettäisiin mukaan sota-ajan vaikeuksiin, hän sanoi.

Fico matkusti Ukrainaan tapaamaan Volodymyr Zelenskyiä ja useita Euroopan johtajia, mukaan lukien Puolan Donald Tuskin. Viime viikolla Bratislavassa pidetyn V4-kokouksen jälkeen hän sanoi, ettei saanut unta kuunneltuaan, mitä Puolan, Unkarin, Tšekin ja Irlannin pääministerit olivat sanoneet.

Pitäkää peukkuja, että politiikan isot pojat, joksi heitä kutsun, tulevat järkiinsä, sillä välillä minulla on tunne, että he ovat jo menettäneet otteensa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, Fico sanoi.

Assange palasi X-palveluun: ”Olen palannut”

Julkaistu eilen 12:32 – Kirjoittaja Toimitus

Julian Assange kirjoitti torstaina omalla X-tilillään ”I’m back.” (Olen palannut) – kyseessä on hänen ensimmäinen henkilökohtainen julkaisunsa alustalla sitten vuoden 2018. WikiLeaksin perustaja, jota Yhdysvallat syytti vakoilulaista ja joka vietti 14 vuotta eristyksissä Lontoossa, ottaa näin takaisin julkisen tilinsä, jota hänen puolustuskampanjansa on hallinnoinut väliaikana.

Postaus julkaistiin iltapäivällä Ruotsin aikaa. Perjantaiaamuun mennessä se oli kerännyt yli 360 000 tykkäystä. Yön aikana Assange kirjoitti, että kahdeksan vuotta on kulunut, viimeiset twiitit olivat vuodelta 2018 ja että tiliä oli siitä lähtien ylläpitänyt puolustuskampanja nimellä @DefendAssange.

Hän on ollut vapaa kesäkuusta 2024 lähtien tehtyään sopimuksen Yhdysvaltain syyttäjien kanssa. Saipanilla hän myönsi syyllisyytensä salaliittoon hankkia ja paljastaa Yhdysvaltain kansalliseen puolustukseen liittyvää luokiteltua tietoa. Tuomioksi asetettiin 62 kuukautta, joka katsottiin suoritetuksi Belmarshissa vietettynä aikana.

14 vuotta suurlähetystössä ja vankilassa

Assange perusti WikiLeaksin vuonna 2006. Vuonna 2010 sivusto julkaisi Yhdysvaltain armeijan analyytikon Chelsea Manningin vuotamia tietoja, mukaan lukien videon vuoden 2007 helikopterihyökkäyksestä Bagdadissa, jossa kuoli muun muassa kaksi Reutersin toimittajaa, sekä sotapäiväkirjoja ja diplomaattisähkeitä.

Mainos:

Vuonna 2012 hän haki turvapaikkaa Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa. Turvapaikka peruttiin vuonna 2019, jolloin Britannian poliisi rynni sisään ja Assange tuomittiin takuuehtojen rikkomisesta, minkä jälkeen Yhdysvallat tavoitteli hänen luovuttamistaan vakoilulain nojalla. Hän vietti viisi vuotta Belmarshissa.

Lokakuussa 2024 hän sanoi Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle Strasbourgissa, että ilmiantajien ja toimittajien oikeudellinen suoja on olemassa vain paperilla.

En ole vapaa tänään siksi, että järjestelmä toimi. Olen vapaa tänään vuosien vangitsemisen jälkeen siksi, että tunnustin syyllisyyteni journalismiin, Assange sanoi tuolloin.

Greenwald: USA ja Britannia tekivät kaikkensa murtaakseen hänet

Toimittaja Glenn Greenwald, joka itse vieraili Assangen luona suurlähetystössä, tervehti paluuta ilolla torstaina. Hän kutsui Assangea yhdeksi vuosisadan merkittävimmistä vapaan internetin ja riippumattoman journalismin edelläkävijöistä.

”USA ja Britannia tekivät kaikkensa murtaakseen ja tuhotakseen Julian Assangen, mutta hän voitti”, Greenwald kirjoitti.

Assange ei ole sanonut aikovansa palata julkaisutoimintaan. Mutta kaksi vuotta vapautumisensa jälkeen hän ottaa takaisin oman tilinsä sanoilla ”I’m back.” – ja kysymys kuuluu, tekeekö WikiLeaksin perustaja nyt paluun journalismiin.

Syöpätapaukset lisääntyvät nuorten aikuisten keskuudessa Pohjoismaissa

Julkaistu eilen 10:52 – Kirjoittaja Toimitus

Kahdentoista 18 yleisimmästä syöpätyypistä todetaan yleistyvän alle 50-vuotiailla aikuisilla Pohjoismaissa. Riski on edelleen alhainen vanhempaan väestöön verrattuna — mutta nuorimmissa sukupolvissa on nähtävissä piirteitä, joita tutkijat pitävät erityisen huolestuttavina.

Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkijat analysoivat yhdessä Pohjoismaiden syöpärekisterien kanssa NORDCAN-rekisteritietoja Pohjoismaiden aikuisista vuosilta 2003–2022.

Tulokset, jotka julkaistiin The Lancet Regional Health – Europe -lehdessä, osoittivat kasvun olevan suurinta paksusuolen-, munuais- ja kilpirauhassyövissä, joissa lisäys oli yli 2 prosenttia vuodessa. Paksusuolen syöpä lisääntyi kaikista nopeimmin alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

Paksusuolen ja munuaisten syövät lisääntyivät enemmän nuorten kuin iäkkäämpien keskuudessa, kun taas kilpirauhassyöpä yleistyi suunnilleen samaa tahtia molemmissa ryhmissä. Yhteensä tämä tarkoittaa 9 174 ylimääräistä varhaista syöpätapausta: määrä nousi 47 491 tapauksesta vuosina 2003–2007 aina 56 665 tapaukseen vuosina 2018–2022.

Mainos:

Diagnostiikka selittää osan — mutta ei kaikkea

Tutkijat toteavat selvästi, että osa kasvusta johtuu terveydenhuollon aktiivisuudesta etsiä ja löytää enemmän tapauksia, erityisesti kilpirauhas- ja munuaissyövän kohdalla. Sama selitys ei kuitenkaan riitä nuorimpien paksusuolen- ja rintasyöpien kohdalla.

Tuloksemme osoittavat selvän kaavan syövän ilmaantuvuuden kasvusta nuorten aikuisten keskuudessa. Vaikka syöpäriski nuorempien keskuudessa on erittäin alhainen vanhempaan väestöön verrattuna, nämä lisäykset ovat huolestuttavia, koska näiden kaavojen taustalla olevat syyt ovat edelleen suurelta osin tuntemattomia, sanoo Anna Johansson, syöpäepidemiologi ja dosentti Karoliinisen instituutin lääketieteellisen epidemiologian ja biostatiikan laitokselta sekä tutkimuksen pääkirjoittaja.

Paksusuolen- ja rintasyövän osalta tutkijat havaitsivat voimakkainta kasvua alle 35-vuotiailla nuorilla aikuisilla sekä korkeampaa ilmaantuvuutta nuorimmissa sukupolvissa. Johansson kuvailee tätä erityisen huolestuttavaksi, koska nämä sukupolvet todennäköisesti kantavat korkeamman syöpäriskinsä mukanaan vanhuuteen saakka.

Tutkimus on havainnoiva, eikä se pysty osoittamaan kasvun taustalla olevia syitä. Tutkijoilla ei ole käytössään yksilötason tietoja riskitekijöistä.

Koska tietomme ovat havainnoivia ilman yksilötason tietoja riskitekijöistä, voimme vain spekuloilla näiden kaavojen taustalla olevilla syillä. Kasvavaa lihavuutta on ehdotettu mahdolliseksi myötävaikuttavaksi tekijäksi, mutta useita riskitekijöitä on todennäköisesti mukana, ja ne vaihtelevat kasvaintyyppien välillä, Johansson sanoo.

Keuhkosyöpä ja munasarjasyöpä vähenivät nuorten aikuisten keskuudessa, ja ihon melanoomatapaukset ovat laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana vuoden 2013 jälkeen. Johanssonin mukaan tämä on linjassa nuorempien sukupolvien vähentyneen tupakoinnin ja vähäisemmän auringolle altistumisen kanssa.

Norjalaiset lukevat nyt enemmän kuin koskaan

Julkaistu eilen 10:12 – Kirjoittaja Toimitus

Norjassa kirjastot ovat jälleen täynnä. Suurten kaupunkien kirjastokäynnit ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle, lainausmäärät kasvavat — ja tuhannet norjalaiset jonottavat lainatakseen nykyaikaista norjalaista kaunokirjallisuutta.

Puhuttelevin esimerkki on Tore Renbergin uusi romaani Et livsforsøk. Lähes 1 000 ihmistä on jonossa Oslon Deichman-kirjastossa, kirjoittaa Norjan yleisradioyhtiö NRK. Stavangerin Sølvbergetissä ja Bergenin julkisessa kirjastossa jonotuslistoilla on kummassakin yli 400 nimeä. Viimeiseksi jonoon asettuva saa varautua odottamaan parikin vuotta kirjaa, jonka lainaaminen ei maksa mitään.

Renberg ei ole yksin. Lars Saabye Christensenin Kjøkken-teosta jonottaa Oslossa yli 1 100 ihmistä. Roy Jacobsenin Delirium-kirjalla on Stavangerissa kolmen ja puolen vuoden odotusaika, ja Oslossa jonossa on yli 500 henkilöä.

OsloMet-yliopiston Storbybibliotekundersøkelsen 2025 -selvitys vahvistaa tilanteen: kaupunginkirjastojen lainausmäärät ovat kasvussa ja kävijämäärät ovat palanneet koronakriisiä edeltävälle tasolle. Stavangerin Sølvbergetissä alkuvuosi osoittaa yhdeksän prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna — ilman kirjahankintamäärärahojen korotuksia.

Mainos:

Tämä osoittaa kiinnostusta modernia norjalaista kaunokirjallisuutta kohtaan, mistä olen iloinen. Meillä on monia hyviä kirjailijoita, sanoo kirjasto- ja kulttuuritalojohtaja Anne Torill Stensberg NRK:lle.

Kirjailija ja kirjallisuuden professori Janne Stigen Drangsholt antaa osan kunniasta kirjastoille itselleen: ne ovat vuosi toisensa jälkeen löytäneet uusia tapoja saada ihmiset tulemaan ja viihtymään.

Ne hallinnoivat tietoa. Ne ylläpitävät Norjan kulttuuria. Ja näinä kalliina aikoina, joita elämme, on uskomattoman tärkeää, että kirjastot ovat ilmaisia, Drangsholt sanoo.

Hän kuvailee fantastiseksi sitä, että juuri norjalaiset kirjailijat ovat tällä hetkellä kysyttyjä.