Puolustusministeri Jussi Niinistö kiinnitti huomiota demilitarisoidun Ahvenamaan *sotilaalliseen tyhjiöön*, ja avasi keskustelun asian uudelleenarvioinnista. Niinistö ei kyseenalaista demilitarisoidun statuksen ylläpitämistä, mutta sai heti päälleen vasemmiston ja ahvenanmaalaisten reaktion. Tarkastelimme vähän tilannetta.
Kun Ruotsi epäonnistui yrityksessään vaikuttaa väärennetyillä kartoilla Kansainliittoon, todistellakseen että Ahvenanmaa kuuluu Ruotsin saaristoon, Kansainliitto päätti saaren kuuluvan Suomelle. Samassa yhteydessä perustettiin Ahvenanmaan demilitarisoitu vyöhyke, jonka myös Suomi hyväksyi. Se tarkoittaa että saarille ei sijoiteta rauhan aikana sotilaita, eikä niitä linnoiteta.
Emme nyt puutu siihen, miten oli mahdollista että näennäinen "rauhan-aate" oli tuottanut paperilla hyvän mutta käytännössä suuria riskejä sisältävän päätöksen. Suomessa laadittiinkin pöytälaatikkoon "Operaatio Kilpapurjehdus", joka totetutettiinkin kiireellä syksyllä 1939 Venäjän hyökättyä Suomeen.
Toki purjehdus on terveellinen harrastus, "frisk bris och så vidare", mutta suomalaisten sotilaiden lähtö syksyiselle merelle hammasta purren, tietämättä että puhuvatko vastaanottajat rannalla rantaruotsia vai venäjää, oli kaukana lomatunnelmista. Jussi Niinistö ei siis halua tämän toistuvan, vaikka valitseekin sanansa maltillisesti. Katsotaankin mitä olisi nyt reitin varrella, jos Oolanti joudutaan uudelleen pikamiehittämään.
Helikopterikenttiä saaristossa, pikaveneitä käyttövalmiina satamissa, tukikohtia strategisten laivaväylien varrella, salaperäisiä varastoja linkkimastojen lähellä, selvittämätöntä lentoliikennettä näiden paikkojen ja ulkomaiden välillä. Jokin outo infra on levittäytynyt Suomeen muutamassa vuodessa, mutta miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen puolueettomuuteen, -tuirvallisuudesta puhumattakaan?
Katsotaan ensin, millainen on seuraavan *kilpapurjehduksen* kanssakilpailija. Tuula Malin kirjoittaa Iltalehdessä 21.10.2016:
Tein keväällä 2015 Iltalehteen jutun venäläisistä pikaveneistä, joita säilytetään Suomen satamissa Kotkassa, Turussa ja Helsingissä. Kalustoa ei käytetä, mutta sitä huolletaan ja pidetään lähtövalmiudessa.
Juttu tuli pöydälleni, kun satamissa liikkuneet ammattiveneilijät ihmettelivät, miksi venäläiset makuuttavat nopeakulkuisia, 20-30 metrisiä veneitään Suomen satamissa. Laskelmiemme mukaan kyseisen kokoluokan venäläisveneitä oli tuolloin kolmessa satamassa yhteensä noin kolmekymmentä.
Asiantuntijalähteiden mukaan kalusto saattoi seistä valmiudessa käyttökäskyä odottelemassa. Tarve voisi ilmaantua, mikäli tilanne Itämerellä eskaloituisi ja taistelu strategisesti tärkeästä Ahvenanmaasta alkaisi. Venäläisillä on yhä nopea venekalusto valmiina Suomen rannikolla. Kuinka on suomalaisten laita?
Veneitä löytyy siis huollettuina, tankattuina ja avaimet taulussa odottamassa käyttäjäänsä, joka ei ole suomalainen. Pikaveneiden lisäksi löytyy Suomen armeijan poismyytyä kalustoa hyvissä laitureissa odottamassa käyttäjäänsä:
"Keskustelin Airiston Helmen hallitukseen kuuluvan Elena Romanovan kanssa puhelimessa neljä vuotta sitten. Olin tekemässä raporttia Airiston Helmen saarihankinnoista MTV:n 45 minuuttia -ohjelmaan. Aluehankinnat olivat käynnissä ja kuvio hahmottumassa. Romanova selitti maatukikohtien ja saarten muodostamaa ketjua yhtiön tulevilla liiketoimilla. Synnyteltiin merkittävää saaristomatkailuhanketta Suomen merialueille. Venäjältä tulevia turistivirtoja oli määrä kuljettaa saarelta toiselle yhtiön lukuun hankittavin lautoin.
Saarikierroksen tukikohtaa kaavailtiin Paraisille, Ybbernäsin rantakiinteistölle. Hahmollaan olevaa liiketoimintaa varten tarvittiin järeitä laitureita, valtavia ruoppauksia, pengerryksiä, helikopterikenttiä, massiivisia varastoja ja muuta rakennuskantaa. Pääosa tarpeista kaavamääräysten vastaisia. Jotenkin luvat kuitenkin junailtiin.
Suunnitelmat ovat toteutuneet tismalleen yhtiön toivomalla tavalla. Saarimatkailun edellyttämät lauttahankinnat olivat keskustelumme aikoihin vielä tekemättä. Hämmentävää havaita, että Airiston Helmen lautat on sittemmin hankittu suoraan Suomen puolustusvoimilta. Venäläisfirman ostamia merivoimien aluksia on mahdotonta mieltää osaksi itänaapurin matkailuhanketta. Rannikkotykistö-joukkojen käyttöön alun perin hankitut alukset seilaavat nyt saaristossa Suomen armeijan väreissä venäläiskomennuksessa. Romanovan neljä vuotta sitten kuvaamat liiketoimet ovat toteutuneet vain maanhankintojen sekä rakennus-hankkeiden ja kalustohankintojen osalta. Matkailubisnes itsessään odottaa yhä tulemistaan." Lähde.
Siis tukikohta-verkosto on rakennettu venäläisten turistien liikkua, majoittua ja kuljettaa raskaita ajoneuvojaan saaristossa ja Ahvenanmaalle. Pidetään mielessä.
Jussi Niinistö kirjoittaa Iltalehden blogissaan Ahvenanmaan demilitarisoinnista:
Nykyinen demilitarisointi perustuu vuonna 1921 Kansainliiton päätöksen perusteella laadittuun Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen. Sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on rauhan aikana demilitarisoitu ja sodan aikana puolueeton. Sopimus myös velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata.
Sopimuksen allekirjoittajavaltioita on 13: Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Intia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi mutta ei silloinen Neuvostoliitto. Venäjä ei siten ole sopimuksen osapuoli.
Jos Ahvenanmaa on demilitarisoitu, Turun saaristö ei sitä ole. Iltalehti 23.01.2015:
Hankintojen seurauksena venäläistaustainen yritys on saattanut valvontaansa Turun ja Naantalin satamiin johtavat syvävesiväylät. Kyseessä on viisi Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä saaristomeren väylää.
Kaakosta maata on hankittu Hangosta Turkuun johtavan Pensarin väylän varrelta. Etelästä Utön syväväylän varrelta ja Ahvenanmaan suuntaan Kihdin Väylän varrelta. Rahtiliikenteen käyttämä Uudenkaupungin väylä ja Högön kiertoväylä ovat olleet niin ikään maanhankinnan kohteina.
Bulvaaniyhtiön hankkima kalusto on sotilaallista, ja ostettu armeijan poistomyynnistä:
Syvävesiväylien varrella toteutetun järjestelmällisen maanhankinnan lomassa Airiston Helmi on hankkinut omistukseensa myös merivoimien aluskalustoa puolustusvoimien poistomyynnistä. Toinen yhtiön hallussa olevista aluksista on satelliiteilla ja miinanpudotustekniikalla varustettu Kampela-luokan alus. Toinen rannikkotykistön linnakealus.
Kun nämä laivat ovat yhä Suomen armeijan harmaissa väreissä, niiden liikkuminen saaristoaa ei herätä mitään huomiota. Oikealla satelliittikuva "Airiston Helmen" tukikohdasta sotilas-aluksineen. Tällä kohteella on myös helikopterikenttä, johon suuntautuu suoraa liikennettä Latviasta. Yle 22.01.2016:
Turun saaristosta maa-alueita ja saarikohteita hankkineen venäläistaustaisen Airiston Helmi -osakeyhtiön helikopteriliikenne herättää hämmennystä Länsi-Suomessa. Myös Haminassa on huomiota herättävän vilkasta venäläiskopterien liikennettä.
Airiston Helmen kopteriliikenteen lentoreiteistä on mahdotonta löytää vedenpitävää tietoa. Yhtiön sisältä ei kommentoida asiaa.
Rajavartiolaitoksesta ei luovuteta tietoa siitä, onko yhtiön kopteri ylittänyt itärajaa viime vuosien aikana. Lentoliikenteen virallisina rajanylityspisteinä toimivilta lentoasemilta ei löydy niiltäkään tietoa Schengen-alueelle saapumisesta.
Lentoliikennettä "Airiston Helmen" saaristotukikohdista ulkomaille peittää viranomaishämärä. Yhtiön helikopteri on rekisteröity Latviaan, ja tulee siis Schengen-alueen sisältä, -sikäli kuin tulee lainkaan Latviasta. Niinpä lentoja ja matkustajia ei tarkasteta.
Puolustusministerimme Jussi Niinistö toteaa Iltalehden blogissaan:
Ahvenanmaalla on Gotlannin tavoin strategista merkitystä. Se on portti Pohjanlahdelle. Sen kautta kulkee merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin. Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata.
Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille – viittaan edelleen taannoisiin tapahtumiin Krimillä.
Suomi puolustaa koko valtioaluettaan, myös Ahvenanmaata, vaikka ahvenanmaalaiset on rajattu asevelvollisuuden ulkopuolelle. Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin.
Filosofian tohtori Jussi Niinistö on Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusministeri. Jussi Niinistö on koulutukseltaan historiantutkija, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston dosentti. Ennen valintaansa kansanedustajaksi Niinistö työskenteli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteerinä.
Suomen viralliset tahot ovat hyvin vaitonaisia kommentoidessaan Turun saaristossa tapahtuvaa sotilaallista varustelua. Virinnyt kiinnostus Ahvenanmaan asemaan ei kuitenkaan voi olla irrallaan po. ilmiöstä. 
Iltalehti, Airiston Helmi 19.10.2015
Jussi Niinistö Iltalehden blogissaan 17.10.2016.
Kampela-luokka.
[…] Ahvenmaa on demilitarisoitu, mutta onko Turun saaristo? […]