Mainos:

Norjan luonto katoaa pala palalta

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu tänään 10:03 – Kirjoittaja Emil Fjellstedt
Norjalainen vuono jyrkkien, pilvien peittämien vuorten välissä, etualalla vihreää metsää.
Elinympäristöjen suojelu on osa maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuussopimusta, jonka toimeenpanoon Norja on sitoutunut. Kuvituskuva Norjasta.

Norjan luonnon hyödyntäminen jatkuu suojelulupauksista huolimatta. Yhdeksän järjestöä arvioi, että maa on saavuttamassa vain 3 luonnon monimuotoisuussopimuksen 23 tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuussopimus hyväksyttiin Montrealin luontokonferenssissa vuonna 2022, ja se sisältää 23 tavoitetta vuodelle 2030. Tavoitteiden tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta, säilyttää luonnonalueita ja ennallistaa vaurioituneita ekosysteemejä.

"The Biodiversity Agreement in Practice" -raportissa yhdeksän ympäristöjärjestöä on tarkastellut, ovatko Norjan toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Järjestöt arvioivat, että Norja on saavuttamassa kolme tavoitteista. Kolmentoista tavoitteen kohdalla on tapahtunut jonkinlaista edistymistä, mutta työ etenee liian hitaasti. Seitsemän tavoitteen osalta järjestöt eivät havaitse edistymistä lainkaan.

Mainos:

Ne kolme tavoitetta, joiden osalta Norja on raportin mukaan aikataulussa, koskevat bioturvallisuutta eli biotekniikkaan liittyviä riskejä; kansainvälistä tutkimus- ja kapasiteettiyhteistyötä eli tietoa ja kykyä tehdä luonnonsuojelutyötä; sekä sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ovat järjestöjen mukaan alueita, joilla Norja on edistynyt eniten.

Seitsemän tavoitetta, joissa järjestöt eivät näe edistymistä, sisältävät maankäytön hallinnan, vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamisen, uhanalaisten lajien suojelun ja vieraslajeihin liittyvät toimenpiteet. Niihin kuuluvat myös luonnon huomioiminen maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuksessa, luonnon huomioiminen yhteiskunnan eri sektoreilla sekä luontokatoa edistävät taloudelliset kannustimet.

Perintöhopeiden menettäminen

Biologian professori Dag O. Hessen varoittaa käsityksestä, jonka mukaan Norjalla olisi yllin kyllin luontoa tuhlattavaksi. Luonnon kadotessa menetetään mahdollisuuksia virkistykseen ja elämänlaatuun, eikä vähiten niiden osalta, jotka tulevat jälkeemme, hän sanoo.

— Olemme menettämässä osan niistä perintöhopeista, joita luonto edustaa. Eikä tietenkään kukaan vastusta luontoa, mutta ihmiset eivät näe tämän pitkäaikaisia seurauksia, Hessen kertoo NRK:lle.

Hallituksen oma luonnon tilaa käsittelevä selonteko kuvaa samaa mekanismia. Siinä todetaan, että kunkin yksittäisen toimijan osuus ympäristön heikentymiseen voi olla pieni, kun taas yhteiset seuraukset ovat huomattavat.

Heikot tavoitteet ja viivästynyt ennallistaminen

Raportin mukaan osa ongelmasta piilee tavoitteissa itsessään. Norjan tavoitteet ovat usein heikompia kuin sopimuksen tavoitteet, ja useat niistä on muotoiltu sitoumuksiksi "työskennellä kohti", "vahvistaa" tai "jatkaa" ponnisteluja ilman mitattavia vaatimuksia tai määräaikoja. Raportissa väitetään myös, että Norja raportoi enemmän suunnitelmista ja prosesseista kuin luonnon tilaan liittyvistä tuloksista.

WWF, yksi raportin takana olevista järjestöistä, nostaa esiin ponnistelut vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamiseksi. Sopimus edellyttää, että vähintään 30 prosenttia vaurioituneista luonnonalueista on ennallistamisen piirissä vuoteen 2030 mennessä, ja WWF:n Sverre Lundemo pitää Norjan tavoitetta liian heikkona. Lundemo sanoo luontoa menetettävän pala palalta joka päivä ja että mitä pidempään toimia lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sigrun Aasland (työväenpuolue) vastaa kritiikkiin. Hän sanoo, ettei hallitus ole vielä saavuttanut tavoitteitaan, mutta uskoo Norjan saavuttavan ne vuoteen 2030 mennessä. Samalla hän myöntää, että kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna mennyt liian pitkälle.

— Kyse ei ole siitä, että kukaan olisi päättänyt rakentaa valtavia luonnonalueita, mutta kokonaisuutena se on muodostunut liialliseksi, ja puutumme siihen nyt, Aasland sanoo.

Hallitus raportoi suurkäräjille seuraavan kerran vuonna 2027. Järjestöt haluavat, että kyseistä tarkastelua käytetään tavoitteiden vahvistamiseen ja niiden muuttamiseen mitattaviksi.

Lukijakysely

Kun otetaan huomioon Norjan hidas edistyminen useimmissa monimuotoisuustavoitteissa, minkä tulisi olla etusijalla?

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Markus Andersson
Ruotsin hirvikanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmessa vuodessa SLU:n uusimpien arvioiden mukaan. Arkistokuva.

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Lähes vuosikymmenen kestäneen laskun jälkeen suuntaus on kääntynyt, kertoo Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) vuotuinen arvio.

Maassa oli vuoden 2025 syksyn metsästyskauden alkaessa noin 320 000 hirveä, SLU kirjoittaa. Yliopisto laatii arvion Ruotsin ympäristönsuojeluviraston (Naturvårdsverket) toimeksiannosta.

Metsästysvuoden 2025/26 aikana kaadettiin 62 320 hirveä. Se vastaa 19,5 prosenttia kannasta metsästyskauden alussa.

Uuden raportin mukaan kanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmen vuoden aikana. Kehityssuunnat vaihtelevat alueittain, ja arvioiden epävarmuus on suurinta Götanmaalla.

Mainos:

Metsästäjien hirvihavainnot ovat arvioiden tärkein lähde. Vuoden 2026 metsästyskautta varten raportointiaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella.

Kasvu johtuu metsästäjien omista valinnoista.

— Suuntaus kohti kasvavaa hirvikantaa johtuu siitä, että metsästäjät ovat viime vuosina tietoisesti ampuneet vähemmän hirviä. Kaadettujen määrä on nyt jälleen nousussa, mutta se ei kumoa syntyvien vasojen määrää, sanoo Fredrik Widemo, SLU:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista.

Talitiaisilla ennätysmäinen muutto Suomessa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 12.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Talitiaisten syysmuutto on rikkonut Suomen päiväennätyksen Hangon lintuasemalla. Arkistokuva.

Talitiaiset ovat aloittaneet ennätysmäisen syysmuuton Suomessa. Hangon lintuasemalla Suomen päiväennätys rikottiin kahtena päivänä peräkkäin.

Viime viikolla havainnointijat laskivat yli 11 000 muuttavaa talitiaista, mikä oli uusi Suomen ennätys. Keskiviikkoon mennessä muutto kiihtyi entisestään, jolloin laskettiin yli 20 700 talitiaista, lintusuojelujärjestö BirdLife Suomi raportoi.

Syysmuutto alkoi lokakuun 5. päivää edeltävällä viikolla. Jo lokakuun 3.–4. päivän viikonloppuna Hangon niemellä sijaitsevalla lintuasemalla laskettiin tuhansia tiaisia päivittäin.

Tiaisten muutto huipentuu tavallisesti niemellä. Linnut välttävät lentämistä suurten vesialueiden yli, jolloin ne lopulta päätyvät suppilomaisesti kohti niemen kärkeä.

Mainos:

Samana keskiviikkona ohitti aseman myös 5 500 sinitiaista ja 45 pähkinänakkelia. Pähkinänakkelien liikehdinnässä ei näy vieläkään laantumisen merkkejä. Hieman yli kahden viikon aikana yli 140 pähkinänakkelia on muuttanut Hangon lintuaseman ohi.

Liemikilpikonna tuo toivoa uhanalaisille lajeille

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 9.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Liemikilpikonna on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi vuosikymmenten suojelutyön jälkeen, vaikka jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina. Arkistokuva Havaijilta, 2008.

Liemikilpikonnaa ei enää pidetä uhanalaisena. Vuosikymmenten suojelun jälkeen laji siirrettiin kansainvälisellä punaisella listalla luokkaan "erittäin uhanalainen" luokkaan "elinvoimainen".

Uudelleenluokituksen teki Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, joka esitteli päivitetyn luettelonsa uhanalaisista lajeista järjestön maailman luonnonsuojelukongressissa Abu Dhabissa. WWF:n mukaan maailmanlaajuinen kanta on kasvanut noin 28 prosenttia 1970-luvulta lähtien.

Liemikilpikonna (Chelonia mydas) elää trooppisilla ja subtrooppisilla merillä. Paikalliset yhteisöt ovat suojelleet naaraita, munia ja pesimärantoja, kun taas kalastusala on ottanut käyttöön menetelmiä, jotka vähentävät sivusaaliin määrää.

— Tämä on loistava esimerkki siitä, kuinka lajit voivat toipua, jos vain teemme oikeita asioita, WWF Norjan ilmasto- ja luontojohtaja Eirik Lindebjerg kertoo NRK:lle.

Mainos:

Työ ei ole vielä valmis. Jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina eläimiä sotkeviin kalastusvälineisiin, ylikalastukseen ja elinympäristöjen häviämiseen liittyen.

Myös muiden lajien kannat ovat kasvaneet. Villien tiikerien määrä kasvoi noin 3 200:sta vuonna 2010 noin 5 700:aan vuonna 2025.

Tonnikalojen kannat Atlantin ja Tyynenmeren alueella ovat toipuneet vuosikymmeniä kestäneen ylikalastuksen jälkeen, eikä niitä enää pidetä uhanalaisina.

Eteläisessä Afrikassa norsupopulaatiot ovat vakaita tai kasvavia alueilla, joilla paikalliset yhteisöt johtavat maankäytön hallintaa.

Luomuviljely ei aina tarkoita pienempiä satoja

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn välinen satoero kaventuu pölyttäjistä riippuvaisilla kasveilla tutkijoiden katsauksen mukaan. Kuvituskuva.

Satoero kaventuu, kun viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä. Tutkijat eivät havainneet selvää eroa luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn satojen välillä sellaisten kasvien kohdalla, jotka tarvitsevat merkittävää apua hyönteisiltä.

Argentiinan Barilochen ECOPOL-tutkimusryhmä vertaili 199 aiemman tutkimuksen katsauksessa luonnonmukaisia ja tavanomaisia satoja 61 viljelykasvilla maailmanlaajuisesti. Ryhmä on sidoksissa tutkimusneuvosto CONICETiin ja Universidad Nacional del Comahueen, ja tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.

Kurpitsat ovat lähes täysin riippuvaisia pölyttäjistä, ja omenat tuottavat suurempia satoja niiden avulla. Viljat taas tulevat toimeen ilman hyönteisiä. Tällä erolla on merkitystä, kun luomuviljelyä verrataan tavanomaiseen viljelyyn.

Tavanomainen viljely tuottaa yleensä suurempia satoja. Kasveilla, jotka eivät ole riippuvaisia pölyttäjistä, tutkijat arvioivat edun olevan noin neljännes. Mitä enemmän kasvi tarvitsee pölyttäjiä, sitä pienemmäksi tuo etu käy.

Mainos:

Hyönteisten apu tekee eron

Siirtämällä siitepölyä mehiläiset ja muut pölyttäjät auttavat kukkia tuottamaan hedelmiä ja siemeniä. Se, kuinka paljon sadot laskevat ilman niitä, osoittaa, kuinka riippuvainen kasvi on niiden avusta.

Korkean pölyttäjäriippuvuuden kasveilla tutkijat eivät havainneet tilastollisesti merkitsevää eroa sadoissa luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä. Analyysi ei siis todista, että sadot olisivat täsmälleen yhtä suuret.

Tausta-aineisto vertaili saman kasvin ja saman vuoden luonnonmukaisia ja tavanomaisia satoja pelloilta, maatiloilta tai koeviljelmiltä.

Mahdollisuus hedelmille ja siemenille

Tutkijat viittaavat siihen, että luomuviljelyn runsaammat ja monimuotoisemmat luonnonvaraiset pölyttäjät voivat auttaa kaventamaan satoeroa. Komposti ja muut orgaaniset lannoitteet voivat myös tuottaa enemmän kukkia ja nektaria. Katsaus ei kuitenkaan todista, että parempi pölytys olisi syynä tähän.

"Sen sijaan tuloksemme osoittavat, että luomuviljely voi tarjota ekologisesti edullisen tavan tuottaa ravinnerikkaita ja taloudellisesti arvokkaita pölyttäjistä riippuvaisia viljelykasveja", tutkijat kirjoittavat tutkimuksessa.

Vehnä, riisi ja maissi eivät sitä vastoin ole riippuvaisia pölyttäjistä. Löydös ei siksi tue tavanomaisen viljelyn korvaamista kaikkialla. Tutkijat näkevät luomuviljelyn täydentävänä menetelmänä, erityisesti pölyttäjien apua tarvitseville kasveille.