Yhdeksän prosenttia haavoittuvien alueiden asukkaista kertoo, että heitä painostettiin henkilökohtaisesti äänestämään tiettyä puoluetta tai ehdokasta vuoden 2026 vaalien alla. Muualla Ruotsissa luku on neljä prosenttia.
Luvut ovat peräisin vaalien jälkeisestä tutkimuksesta, jonka Indikator Opinion toteutti Järvaveckan-säätiön toimeksiannosta, ja joka julkaisee havainnot väliraportissa. Tiedonkeruu suoritettiin 25. syyskuuta – 8. lokakuuta 2026. Ruotsin poliisiviranomaisen haavoittuviksi luokittelemilla alueilla vastasi yhteensä 1 643 henkilöä, ja muualla Ruotsissa 1 871 henkilöä.
Painostus määriteltiin pyrkimyksiksi vaikuttaa jonkun puoluevalintaan tavalla, joka sai hänet tuntemaan, ettei hän ollut täysin vapaa valitsemaan itse. Tavallisia poliittisia argumentteja ja suosituksia ei laskettu mukaan.
Eri tavalla äänestäminen kuin oma perhe
Tutkimus mittaa myös käsityksiä naapuruston normeista. Haavoittuvilla alueilla 26 prosenttia sanoo, että äänestäminen eri tavalla kuin oma perhe, sukulaiset ja ystävät ei ole kovin hyväksyttävää tai ei lainkaan hyväksyttävää heidän asuinpaikallaan. Muualla Ruotsissa luku on 15 prosenttia.
Kysymys koskee sitä, miten vastaajat näkevät naapurustonsa, ei sitä, ovatko he itse joutuneet painostuksen kohteeksi. Samaan aikaan 53 prosenttia haavoittuvilla alueilla pitää eri tavalla äänestämistä täysin tai osittain hyväksyttävänä, kun taas muualla Ruotsissa vastaava luku on 65 prosenttia.
Lisäksi seitsemän prosenttia haavoittuvilla alueilla raportoi huomanneensa vaalikampanjan aikana, että naapuruston ihmisiin kohdistettiin painostusta suurempien suku- tai perheverkostojen, uskonnollisten seurakuntien tai uskonnollisten yhteisöjen taikka etnisten tai kulttuuristen yhdistysten taholta. Muualla Ruotsissa luku on kaksi prosenttia.
Kahdeksan prosenttia ruotsalaistaustaisista vastaajista haavoittuvilla alueilla raportoi huomanneensa tällaista painostusta naapurustonsa ihmisiin, kun taas ulkomaalaistaustaisista näin raportoi seitsemän prosenttia.
Nuorten, 18–29-vuotiaiden keskuudessa henkilökohtaiset kokemukset painostuksesta ovat suurin piirtein yhtä yleisiä molemmissa ryhmissä: yhdeksän prosenttia haavoittuvilla alueilla ja kymmenen prosenttia muualla Ruotsissa.
— Henkilökohtaiset kokemukset painostuksesta ovat yleisempiä haavoittuvilla alueilla, kun tarkastellaan kaikkia vastaajia. Mutta nuorten keskuudessa prosenttiosuudet ovat lähellä toisiaan. Se on tärkeä osa kokonaiskuvaa, sanoo Ahmed Abdirahman, yhteiskunta-analyytikko ja Järvaveckan-säätiön toimitusjohtaja.
