Terveitä tanskalaislapsia, joilla oli pieni riski sairastua vakavasti COVID-19-tautiin, kehotettiin ottamaan rokotus aikuisten suojelemiseksi ja tartuntojen hillitsemiseksi. Vakavat ja pysyvät vammat on nyt tunnustettu rokotteesta johtuviksi, mikä on herättänyt uudelleen kysymyksiä yksittäisten lasten maksamasta hinnasta massarokotusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lapsia ei rokotettu ensisijaisesti heidän oman hyötynsä vuoksi. Kun Tanskan terveysviranomainen (Sundhedsstyrelsen) suositteli COVID-19-rokotusta jopa viisivuotiaille lapsille syksyllä 2021, se ilmoitti nimenomaan, että lasten suojelu ei ollut päätavoite. He sairastuivat harvoin vakavasti, mutta rokotusten odotettiin auttavan tartuntaketjujen katkaisemisessa ja suojelevan vanhempia, isovanhempia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Tämä tekee uusista korvaustapauksista periaatteellisesti merkittäviä. Virallisten tilastojen kymmenen hyväksytyn korvausvaatimuksen takana on lapsia ja perheitä, jotka elävät sellaisten sairauksien kanssa kuin sydänlihastulehdus, krooninen nokkosihottuma ja keskushermoston tulehdussairaudet. Vauriot ovat ylittäneet korkean oikeudellisen kynnyksen: Tanskan potilasvakuutuskeskus (Patienterstatningen) edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä ja sitä, että vamma on harvinainen, vakava ja laajempi kuin potilaan voidaan kohtuudella odottaa sietävän.

Kööpenhaminan yliopiston virologian professori Allan Randrup Thomsen kertoi Berlingskelle, että tapaukset osoittavat massarokotusten kääntöpuolen. Viranomaiset toimivat kovan paineen alla ja sen hetkisen tiedon valossa, hän sanoi, mutta yksittäiselle lapselle ja perheelle seuraukset voivat olla lähes katastrofaalisia. Kun ihmisiä rokotetaan kansanterveyden parantamiseksi koko väestön tasolla, hyödyn ja riskin välistä tasapainoa on siksi arvioitava erityisen huolellisesti.

Miljoonakorvaukset vakavien vaurioiden jälkeen

Heinäkuun 29. päivänä päivitetyssä yhteenvedossa Patienterstatningen raportoi, että kolmen 5–11-vuotiaan lapsen ja seitsemän 12–17-vuotiaan lapsen korvausvaatimukset on hyväksytty. Kaikki kymmenen hyväksyttyä lapsitapausta esiintyvät viranomaisen taulukoissa Pfizer-BioNTechin kohdalla.

Yhteensä 78 lasta on hakenut korvauksia. Niistä 67 hylättiin ja yhtä tapausta ei ole vielä ratkaistu. Hylkäys ei välttämättä tarkoita, ettei lapsella olisi ollut terveysongelmia, vaan sitä, ettei vaatimus täyttänyt lainmukaisia korvauksen edellytyksiä.

Berlingske hankki Patienterstatningenilta erillisen koonnon, joka koski seitsemää 12–17-vuotiasta lasta ja kahta alle 12-vuotiasta lasta. Yhteensä näille yhdeksälle lapselle oli myönnetty 3 184 801 Tanskan kruunua.

Saman päivän julkiset tilastot osoittavat kuitenkin kolme hyväksyttyä tapausta alle 12-vuotiaiden keskuudessa, mikä tekee yhteensä kymmenen lasta. Koska ei ole selvää, milloin sanomalehden tiedot on koottu, raportoitu summa voidaan yhdistää vain Berlingsken koonnon yhdeksään tapaukseen, ei kymmenenteen tapaukseen.

Lehden mukaan yhdeksän tapauksen vaurioihin kuuluu kroonista nokkosihottumaa, sydänpussin- ja sydänlihastulehdusta, keskushermoston tulehdusta ja MOG-vasta-ainesairautta. MOG-vasta-ainesairaus on harvinainen autoimmuunijärjestelmän tulehdustila, joka voi vaikuttaa näköhermoihin, selkäytimeen ja aivoihin.

Korvaus voi kattaa pysyvän haitan, ansionmenetyksen, heikentyneen ansaintakyvyn ja terveydenhuoltokulut. Tanskassa valtio maksaa korvaukset rokotevaurioista. Alle 15-vuotiaiden osalta tulevan ansaintakyvyn menetyksen korvaus voidaan laskea pysyvän haitan asteen perusteella ennen kuin tiedetään, miten vamma vaikuttaa tulevaan työelämään.

"Turvallinen ja tehokas" – mutta lasten hyöty oli toissijainen

Tanska suositteli COVID-19-rokotusta 12–15-vuotiaille lapsille kesäkuussa 2021. Saman vuoden marraskuun 26. päivänä suositus laajennettiin koskemaan 5–11-vuotiaita lapsia. Tuolloin Tanskan terveysviranomainen arvioi lasten rokottamisen olevan "turvallista ja tehokasta".

Perustelut nojasivat kuitenkin ensisijaisesti kollektiivisiin syihin. Rokotusten odotettiin pysäyttävän tartuntaketjut, lisäävän väestön immuniteettia, helpottavan terveydenhuollon painetta ja edistävän normaalimpaa arkielämää. Berlingsken raportoimien lukujen mukaan noin 80 prosenttia 12–15-vuotiaista ja 46 prosenttia 5–11-vuotiaista rokotettiin. Tanskalaisen tilanneraportin mukaan pelkästään vuonna 2021 annettiin 638 077 annosta 5–15-vuotiaille lapsille.

Kun deltavariantti korvautui pian omikronilla, argumentti lasten rokottamisesta tartuntojen hillitsemiseksi heikkeni. Tanskalaiset lastenlääkärit olivat erimielisiä hyödystä jo tammikuussa 2022. Myöhemmin samana vuonna Søren Brostrøm, Tanskan terveysviranomaisen silloinen pääjohtaja, myönsi, että laajentaminen lapsiin ei ollut jälkikäteen tarkasteltuna tuottanut paljoakaan epidemian hallinnan kannalta.

Tällä jälkikäteisellä arviolla on erityistä painoarvoa suhteessa lasten vähäiseen vakavan taudin riskiin ja nyt tunnustettuihin vaurioihin. Se, että vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia, ei tee niistä vähemmän todellisia niille, joita ne koskevat. Kun odotettu hyöty koitui ensisijaisesti muille kuin lapselle itselleen, varovaisuusvaatimus on suurempi, ei pienempi.

Laajempi jälkipuinti massarokotusten jälkeen

Päivitetyt viralliset tilastot kattavat 3 334 korvausvaatimusta lapsilta ja aikuisilta COVID-19-rokotuksen jälkeen Tanskassa. Tähän mennessä 372 on hyväksytty, 2 926 hylätty ja 36 on vielä ratkaisematta. Näitä lukuja ei pidä sekoittaa tavallisiin haittavaikutusilmoituksiin, jotka eivät itsessään osoita syy-yhteyttä. Korvauspäätökset ovat sen sijaan tapauksia, joissa viranomainen on hyväksynyt korvauksen edellytysten täyttyneen tarkastelun jälkeen.

COVID-19-rokotusten hyödyt iäkkäille ja riskiryhmille ovat myös tärkeä osa kokonaiskuvaa. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että rokotukset vähensivät kuolleisuutta WHO:n Euroopan alueella vähintään 57 prosenttia ja pelastivat yli 1,4 miljoonaa henkeä maaliskuuhun 2023 mennessä. Suurin osa pelastetuista oli yli 60-vuotiaita, eli ryhmää, jolla on suurin riski sairastua vakavasti ja kuolla.

Suuri hyöty iäkkäille riskiryhmille ei automaattisesti määrittele sitä, oliko oikein altistaa terveet lapset samalle rokotusstrategialle, varsinkin kun nimenomaisesti ilmoitettu tarkoitus oli suojella muita. Tanska ei enää rutiininomaisesti suosittele COVID-19-rokotusta terveille lapsille. Vain pieni ryhmä lapsia, joilla on erityinen riski sairastua vakavasti, kuuluu nykyisin suosituksen piiriin.

Tanskan korvaustapaukset antavat siksi selkeämmän kuvan seurauksista kuin pelkkä luku kymmenen antaa ymmärtää. Ne osoittavat, mitä voi tapahtua, kun yleinen rokotuskampanja ulotetaan yksilöihin, joilla on itsellään vain vähän odotettua lääketieteellistä hyötyä, kun taas yhteiskunta odottaa heidän osallistumistaan.