Mainos:

Vain kolmasosa amerikkalaisista tukee sotaa Irania vastaan

Donald Trumpin Yhdysvallat

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 28.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Amerikkalaisten tuki sodalle Irania vastaan on laskenut noin kolmasosaan, ja selkeä enemmistö sanoo, ettei presidentti Donald Trump ole selittänyt Yhdysvaltain sotilaallisia tavoitteita.

Reuters/Ipsos-kysely toteutettiin verkossa valtakunnallisesti perjantaista sunnuntaihin 1 246 aikuisen keskuudessa, ja sen virhemarginaali oli plus-miinus kolme prosenttiyksikköä.

Noin kolmasosa vastaajista sanoi tukevansa sotaa Irania vastaan. Reuters/Ipsosin mukaan tämä oli alhaisin kannatusaste konfliktin alkamisen jälkeen. Tuki on pysynyt alle 40 prosentissa viiden kuukauden ajan.

Sota alkoi 28. helmikuuta Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksillä Iraniin. Maaliskuun puolivälistä lähtien Reuters/Ipsos on kysynyt vastaajilta, tukevatko vai vastustavatko he sotilaallisia iskuja. Tuolloin 37 prosenttia sanoi tukevansa sotaa. Konfliktin alkaessa vastaava luku oli 27 prosenttia, kun taas 29 prosenttia ilmoitti olevansa epävarma.

Mainos:

Vastaajat pitävät tavoitteita epäselvinä

Kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista, mukaan lukien neljä kymmenestä republikaanista, sanoi, ettei Trump ollut selittänyt selkeästi Yhdysvaltain sotilaallisen osallistumisen tavoitteita Iranissa.

Konfliktin aikana Trump on maininnut useita tavoitteita: iranilaisten auttaminen maan johdon kaatamisessa, Iranin ballististen ohjusten suorituskyvyn eliminointi ja Iranin ydinasehankinnan estäminen.

Valkoisen talon tiedottaja Olivia Wales sivuutti lausunnossaan vaihtelevat mielipidemittaukset ja sanoi Trumpin pysyvän sitoutuneena estämään Irania hankkimasta ydinasetta.

Bensiinin hinta ja poliittinen paine

Reuters raportoi, että konfliktissa on kuollut 18 Yhdysvaltain armeijan jäsentä. Tuhansia ihmisiä on kuollut Iranissa ja Libanonissa, missä Iranin liittolaisryhmät ovat taistelleet Israelin joukkoja vastaan.

Sota on ajoittunut samaan aikaan bensiinin hinnan voimakkaan nousun kanssa Yhdysvalloissa. Reuters raportoi, että valtakunnallinen keskihinta oli hieman yli 4 dollaria gallonalta, kun se ennen konfliktia oli noin 3 dollaria.

Trumpin yleinen kannatus nousi kyselyssä 37 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä kuukautena. Tyytymättömyys sotaan voi silti painaa presidenttiä ja republikaaneja ennen marraskuun välivaaleja, joissa puolue puolustaa niukkaa enemmistöään kongressissa.

Rekisteröityjen sitoutumattomien äänestäjien keskuudessa 36 prosenttia sanoi suosivansa demokraattien kongressiehdokkaita, kun taas 20 prosenttia suosi republikaaniehdokkaita.

Vuoden 2024 presidentinvaalikampanjansa aikana Trump lupasi pitää Yhdysvallat poissa pitkittyneistä sodista. Hän oli alun perin ennustanut konfliktin kestävän neljästä viiteen viikkoa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Donald Trump kärsii raskaasta vaalitappiosta

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva Donald Trumpista sinisessä puvussa hänen virallisessa presidentin muotokuvassaan, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Demokraatit ottavat kongressin hallintaansa Yhdysvaltain välivaalien murskavoiton jälkeen. Puolue on voittanut molemmat kamarit, senaatin ja edustajainhuoneen, suurin marginaalein, kun taas Donald Trump kiistää vastuunsa tappiosta.

Uutistoimisto AP ja useat Yhdysvaltain tiedotusvälineet ovat julistaneet senaatin demokraateille. Puolueen piti voittaa puolelleen vähintään neljä paikkaa, ja se ylitti määrän reilusti.

Demokraattien ehdokkaat voittivat senaatin paikkoja Iowassa, Kansasissa, Ohiossa, Pohjois-Carolinassa, Etelä-Carolinassa ja Texasissa. Useat näistä osavaltioista ovat olleet republikaanien turvallisimpia tukikohtia vuosikymmenten ajan.

Kansas valitsi demokraatin senaattiin ensimmäistä kertaa vuoden 1932 jälkeen ja Texas ensimmäistä kertaa vuoden 1988 jälkeen. Mainessa republikaani Susan Collins myönsi tappionsa Troy Jacksonille kolmenkymmenen senaattivuoden jälkeen.

Mainos:

Demokraatit ovat myös varmistaneet edustajainhuoneen enemmistöön tarvittavat 218 paikkaa The New York Timesin ennusteen mukaan. Enemmistön lopullinen suuruus on vielä nähtävissä.

Vähemmistöjohtaja Hakeem Jeffriesistä on tulossa maan ensimmäinen musta edustajainhuoneen puhemies, mikäli hänen puoluetoverinsa valitsevat hänet tehtävään tammikuussa.

"Ei isku minulle"

Trump lupaa The New York Timesin haastattelussa hyväksyvän vaalituloksen.

— Olen ehdottomasti valmis hyväksymään tulokset, Trump sanoo.

Presidentti odottaa innolla yhteistyötä demokraattien kanssa eikä aio toteuttaa uhkaustaan jokaisen lakiesityksen veto-oikeudella kumoamisesta. Samalla hän muistuttaa vastustajiaan siitä, kenellä on viimeinen sana.

— Minulla on täysi veto-oikeus, joten heidän on tultava meidän luoksemme.

Trump uskoo sodan Iranin kanssa vaikuttaneen merkittävästi lopputulokseen, mutta ei halua syyttää ketään. Hän väittää, että republikaanit olisivat voittaneet, jos hänen oma nimensä olisi ollut äänestyslipussa.

Fox Newsilla hän kehui demokraatteja kovasta taistelusta ja hyvästä työstä. Hän syytti sen sijaan republikaanien ehdokkaita.

— En koe tätä iskuna minulle, Trump sanoo.

Texasin kuvernööri Greg Abbott, yksi presidentin uskollisimmista liittolaisista, hävisi demokraatti Gina Hinojojalle. Trump leimasi hänet myöhemmin Truth Socialissa "RINOksi" (Republican in name only), eli republikaaniksi vain nimellisesti.

Oma puolue osoittaa sormella presidenttiä

Kaksi republikaanien senaattikampanjoissa mukana ollutta virkamiestä maalaa hyvin erilaisen kuvan. Tappiot Etelä-Carolinassa, Ohiossa ja Texasissa olivat suora tuomio presidentille, he kertoivat AP:lle nimettömänä.

Donald Trump voitti kaikki kolme osavaltiota selvin marginaalein kaksi vuotta sitten. Hän pyysi äänestäjiä äänestämään aivan kuin hänen nimensä olisi äänestyslipussa.

Äänestäjät tekivät juuri niin, vaikka eivät tavalla, jota presidentti oli toivonut, strategit sanovat. Tyytymättömyys hänen politiikkaansa ja elinkustannusten nousu ajoivat äänestäjiä pois.

Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson myönsi tappion yön aikana. Republikaanien olisi pitänyt uhmata yli vuosisadan pituista välivaalihistoriaa säilyttääkseen edustajainhuoneen hallinnan, hän selitti.

Johnson viittasi siihen, että presidentin puolue häviää lähes aina välivaalit. Äänestäjät tekivät saman päätöksen kuin lähes kaikissa välivaaleissa viimeisen vuosisadan aikana, hän totesi myöhemmin.

Demokraatit ottavat tammikuussa haltuunsa kongressin valiokunnat ja voivat sen jälkeen käynnistää tutkimuksia Trumpin hallintoa kohtaan.

Robert Garcia, josta on tulossa edustajainhuoneen valvontavaliokunnan puheenjohtaja, antoi lyhyen viestin lausunnossaan: "Hankkikaa asianajaja."

— Helpota on tulossa, lupaa senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer.

Hegseth erotti Pentagonin ylimmän sotilassuunnittelijan

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuvakooste, jossa vasemmalla on Pete Hegseth puvussa ja oikealla kenraaliluutnantti Brett Sylvia univormussa lippujen edessä.
Brett Sylvia on toinen Pentagonin J5-strategia- ja suunnitteluosaston johtaja, joka on joutunut lähtemään Pete Hegsethin alaisuudessa. Molemmat ovat arkistokuvia.

Pentagonin johtaja Pete Hegseth on erottanut kenraaliluutnantti Brett Sylvian, Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston strategian ja suunnittelun ylimmän virkamiehen. Siirto tapahtuu samaan aikaan, kun Donald Trump harkitsee uusia iskuja Iraniin. Selitystä ei ole annettu, eikä seuraajaa ole nimetty.

Sylvia johti J5:ttä, puolustushaarakomentajien neuvoston strategia-, suunnittelu- ja politiikkaosastoa. Hänen erottamisestaan raportoi ensimmäisenä The Atlantic. Puolustusviranomainen sanoo, ettei syytä ole annettu eikä korvaajaa ole valmiina.

Puolustushaarakomentajien neuvosto kiittää Sylviaa 32 vuotta kestäneestä palveluksesta, mutta ei sano mitään siitä, miksi hänet erotettiin.

Osasto kehittää strategioita ja suunnitelmia, joita puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Caine käyttää perustana presidentille antamilleen sotilaallisille neuvoille. Sylvia komensi aiemmin 101. laskuvarjodivisioonaa ja toimi J5:n apulaisjohtajana.

Mainos:

Hän on toinen J5-johtaja, joka on pakotettu pois Hegsethin alaisuudessa. Hänen edeltäjänsä Joseph McGee painostettiin eläkkeelle viime lokakuussa Hegsethin ja Cainen kanssa syntyneiden kitkojen jälkeen.

Iskuja vaalien jälkeen

Erottaminen tapahtuu samalla kun Trump on vannonut "viimeistelevänsä työn" Iranissa ja sanonut uusien iskujen olevan vaihtoehto ensi viikon välivaalien jälkeen. Sota, jonka Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuun lopulla, on nyt jatkunut kahdeksan kuukautta.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat pyytäneet useita Lähi-idän maita valmistautumaan uusiin sotilasoperaatioihin vaalien jälkeen sekä mahdollisuuteen, että Iran voisi iskeä takaisin. Viranomaisten mukaan Trump ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä.

Yhdysvaltain keskushallinnon sotatoimialueen esikunta (Central Command) on myös laatinut suunnitelmia iskuista Irania vastaan, jotka voitaisiin toteuttaa vaalien jälkeen, mikäli Valkoinen talo antaa niille hyväksynnän, The Hill raportoi.

Laajoja potkuja Pentagonissa

Sylvia ei ole suinkaan yksin. Suuri määrä korkeita sotilasupseereita ja siviilijohtajia on pakotettu pois Hegsethin alaisuudessa, mukaan lukien maavoimien ja laivaston ministerit. Lähes yhdessäkään näistä tapauksista Pentagon ei ole selittänyt syytä.

Hegseth on myös määrännyt kenraalien ja amiraalien määrää vähennettäväksi 20 prosentilla 1. tammikuuta 2027 mennessä. Tällaisia virkoja on tällä hetkellä noin 800.

— Kutsun sitä vastuunkannoksi, ja se on jo kauan sitten myöhässä, Hegseth sanoi nuoremmille upseereille Quanticossa 30. syyskuuta.

Kysymykseksi jää, onko erottamisella tekemistä Iranin iskuihin liittyvien mielipide-erojen kanssa.

Trump luopuu uusista Venäjään kohdistuvista rangaistustulleista

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 17.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Donald Trump puhujakorokkeella vasemmalla ja öljytankkeri SCF Pechora oikealla.
Venäjän vastaiset nykyiset pakotteet säilyvät ennallaan, vaikka Trump luopui Graham Act -lain uusista toimenpiteistä.

Donald Trump keventää taloudellista painetta Venäjää ja Venäjän energiaa ostavia maita kohtaan. Perjantaina annetussa määräyksessä hän luopuu toistaiseksi Grahamin lain mukaisista uusista rangaistustulleista ja pakotteista.

Laki, Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act, allekirjoitettiin 18. syyskuuta. Määräys on päivätty 16. lokakuuta, ja siinä vedotaan lain 115 pykälään. Kyseinen pykälä sallii presidentin luopua tulleista ja pakotteista, jos hän todistaa kongressille, että se on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista.

Tämä todetaan määräyksessä. Määräyksen mukaan kongressille on toimitettu todistus ja perustelut.

Luopuminen kattaa kolme tullinkorotusta, jotka olisivat kohdistuneet eri ryhmiin. Venäläisiin tuotteisiin kohdistuisi 500 prosentin tullinkorotus.

Mainos:

Venäläisen raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajamaan tuotteisiin kohdistuisi 100 prosentin tullinkorotus, jos maa tekee tietoisesti uusia ostoja 18. lokakuuta tai sen jälkeen. Sama korotus kohdistuisi niiden viiden maan tuotteisiin, jotka tekevät eniten auttaakseen Venäjän öljypakotteiden kiertämisessä.

Mitään kolmesta tullinkorotuksesta ei tällä hetkellä sovelleta. Määräyksessä ei nimetä maita.

Toimintavapautta

Pitkä lista lain mukaisia yksilöihin kohdistuvia pakotteita ja rajoituksia on myös toistaiseksi peruttu.

Poikkeukset pysyvät voimassa, kunnes presidentti tai ulkoministeri, neuvoteltuaan valtiovarainministerin ja Yhdysvaltain kauppaedustajan kanssa, päättää, että uusia toimenpiteitä tarvitaan. Sillä välin Yhdysvaltain kauppaedustajan on seurattava Venäjän energian ostoja ja pakotteiden kiertämistä sekä raportoitava presidentille. Washington voi siten muuttaa suuntaa ilman uutta lainsäädäntöä.

Määräyksessä todetaan nimenomaisesti, että aiempiin Venäjään kohdistuviin presidentin asetuksiin perustuvat olemassa olevat pakotteet pysyvät ennallaan, mukaan lukien jo pakotelistalla oleviin henkilöihin kohdistuvat pakotteet.

Laki pysyy voimassa, mutta sen uudet tullit ja pakotteet ovat tauolla niin kauan kuin poikkeuslupa on voimassa.

Trumpin lehdistökielto keskeytettiin 14 päiväksi – kulkuluvat on palautettava välittömästi

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Trump aiemmassa Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa. Liittovaltion tuomari on nyt estänyt CNN:n, MS NOW:n ja Politicon sulkemisen ulkopuolelle.

Liittovaltion tuomari on estänyt Donald Trumpin asettaman kiellon, joka koski CNN:ää, MS NOW:ta ja Politicoa Valkoisessa talossa. Tuomari Tim Kelly määräsi torstaina hallinnon palauttamaan kolmen tiedotusvälineen lehdistöpassit välittömästi ja hylkäsi hallituksen kansalliseen turvallisuuteen perustuvat perustelut.

Kelly totesi, että kielto todennäköisesti rikkoo perustuslakia, sekä ensimmäisen lisäyksen suojaa sananvapaudelle ja lehdistönvapaudelle että tiedotusvälineiden oikeutta asianmukaiseen oikeusprosessiin. Reuters raportoi, että kieltoa ei voida panna täytäntöön 14 päivään.

Trump ilmoitti kiellosta 18. syyskuuta. Maanantaina kyseiset kolme tiedotusvälinettä haastoivat presidentin ja muut hallinnon virkamiehet oikeuteen Washingtonin liittovaltion tuomioistuimessa. Ne hakivat väliaikaista määräystä pääsyn palauttamiseksi asian käsittelyn ajaksi.

Trumpin omat sanat heikensivät turvallisuusperustelua

Oikeusministeriön lakimiehet yrittivät oikeuttaa porttikiellon kansallisella turvallisuudella. Kelly ei vakuuttunut.

Mainos:

"Aineistosta puuttuu tosiasiallinen tuki vastaajien väitteelle, että kantajien lehdistöpassien peruuttaminen todella suojelisi kansallista turvallisuutta, tai että kansallinen turvallisuus vaarantuisi, jos oikeus määrää passit palautettaviksi asian käsittelyn ajaksi", tuomari kirjoitti.

Hän totesi myös, että Trump itse oli esittänyt aivan toisenlaisen syyn: tiedotusvälineiden "väitetyn totuudenvastaisuuden ja negatiivisuuden". Sosiaalisessa mediassa presidentti kirjoitti, ettei niiden "pitäisi voida jatkuvasti kirjoittaa tai raportoida FIKTIOTA ja VALHEITA".

Selitys tuli jälkikäteen

Tiistaina jättämässään vastineessa oikeusministeriö väitti, että pääsy Valkoiseen taloon on etuoikeus, ei oikeus, ja että presidentillä on valta sulkea uutisorganisaatioita pois.

Keskiviikon kuulemisessa Kelly viittasi kahteen ennakkotapaukseen Columbian piirikunnan liittovaltion valitustuomioistuimesta. Hän sanoi niiden osoittavan, että toimittajilla on oikeus asianmukaiseen prosessiin ennen kuin heidän lehdistöpassinsa perutaan. Ei myöskään näyttänyt siltä, että Valkoinen talo olisi antanut tiedotusvälineille mitään todellista mahdollisuutta riitauttaa päätöstä.

Hallituksen lakimies väitti, että hallinto oli antanut riittävän selvityksen tiedotusvälineille tiistaina lähetetyissä kirjeissä. Tuomari oli skeptinen ja huomautti, että kirjeet lähetettiin vasta sen jälkeen, kun passit oli jo peruttu ja oikeusjuttu nostettu.

Tiedotusvälineiden asianajaja kuvaili porttikieltoa ennennäkemättömäksi, kohtuuttomaksi ja ankaraksi rangaistukseksi, joka määrättiin ilman lain edellyttämää ennakkoilmoitusta tai mahdollisuutta vastustaa sitä.

Lehdistönvapausryhmien ja kymmenien uutismedioiden koalitio, johon kuuluivat muun muassa Reporters Committee for Freedom of the Press, Reuters, The Washington Post ja Fox News, jätti keskiviikkona lausunnon kolmen tiedotusvälineen tueksi. Siinä todettiin, että "toimittajien ja uutismedioiden oikeuksien riistäminen koetun toimituksellisen linjan vuoksi on vuosikymmenten korkeimman oikeuden ennakkotapausten vastaista".

Valkoinen talo ja tiedotusvälineiden edustajat eivät välittömästi vastanneet Reutersin kysymyksiin.