Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.
Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.
Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.
Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä
Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.
Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.
Julkinen raha ja vastuu
Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.
Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?
Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.
Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.
https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/
Ei mene kovin hyvin Lohjalla. Talous on kuralla eikä kunnasta koskaan tullut niin vetovoimainen kuin piti. Syynä on pitkä matka pääkaupunkiseudulle. Ei sieltä käydä joka päivä Hesassa töissä. Tai jos käydään niin suurin osa palkasta kuluu polttoaineisiin.
Lohjalla asuu myös Jenna Lepomäen murhaaja ja heidän perheensä. Ei sinne iha hetkessä halua kukaan muuttaa.
Suurin syy kuitenkin lienee se sama asia mikä nakertaa kaikkien kuntien taloutta: suuri osa ihmisitä on, tai jää ihan just eläkkeelle. Se romahduttaa niin Lohjan, Vantaan, Helsingin kuin Tampereenkin talouden. Turusta puhumattakaan. Nuoret opiskelee 10 vuotta pidempään kuin ennen ja se tarkoittaa että veronmaksun alkuajankohta siirtyy. Eikä nykymuoret mahdollisesti koskaan maksa takaisin edes sitä summaa minkä yhteiskunta heihin on satsannut.
Mutta, Lohja vissiin hoksasi tämän ensimmäisenä ja aloitti kampanjan myös ensimmäisenä. Fiksua sikäli koska ”se joka on ensimmäisenä markkinoilla, saa puolet markkinoista. Muut tappelevat siitä jäljelle jääneestä puolikkaasta”. Koskahan Helsinki, Vantaa, Espoo, Kaunianinen, Turku, Tampere, Jyväskylä (ai niin, Jykylä on jo konkurssissa) hoksaavat saman ja alkavat lobbaamaan asukkaita kuntaansa. Muuttoa suunnitteleville varoituksen sana: katsokaa aina paljonko kuntanne on ottanut velkaa asukkaidensa nimiin. Nimittäin, se velka tulee maksettavaksi ihan kohta.