Äiti – Etäiseksi erotettu 5 : ”Äiti, ei lasten kiusaaminen ole mitään aikuisten kiusaamisen rinnalla”

Päivitetty 29.8.2020, Julkaistu 16.8.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 7 minuuttia

.....oli lapseni mielipide kun puhuttiin koulu kiusaamisesta eräällä valvotulla tapaamisella.

Tällä otsikolla löytyy myös ensimmäinen kirjoitus tarinastamme lukijan kynästä osiossa aiemmissa Nykysuomen julkaisuissa.

Valvotuilla tapaamisilla on ollut paikalla vartija sekä valvojat. Kyse on yksityisen sektorin yrityksistä. Lapselta on ollut kielletty puhumasta yhteisestä ajastamme jonka olemme eläneet yhdessä. Lisäksi ko tahot ovat toteuttaneet huomautuksista huolimatta sosiaalitoimen laittomia vaatimuksia vaikka näin ei missään tapauksessa saisi olla. Sote malli toteutuu.

Vartijalle ei ole lain vaatimia perusteita eikä valvottuja tapaamisia ole kirjattu totuudenmukaisesti eikä niin tarkasti kuin olisi pitänyt. Valvonta elimet kuten Valvira ja Avi ovat saaneet nauhoitteet tapaamisista mutta asia ei ole edennyt. Tosiasia on, että valvotuille tapaamisille ei ole ollut minkäänlaisia perusteita. Etenkään kun mitään lain vaatimaa selvitystä ei ole tehty kaikkien asianosaisten kesken lain vaatimalla tavalla.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS

on oikeuslaitos jolle ei asiamme alunperinkään kuulunut. Asiamme olisi alkujaan pitänyt käsitellä Raaseporin käräjäoikeudessa.

Pyysin hiljattain Pirkanmaan käräjäoikeutta uudelleen käsittelemään asiamme koska päätös on ollut laiton kaikkien mahdollisten lakien silmissä sekä sisällöltään lähes identtinen tuon surullisen kuuluisan puolueellisen, puutteellisen, virheellisen ja asenteellisen olosuhdeselvityksen kanssa. Perusteet uudelleen käsittelyyn ovat olleet vahvat.  Olihan kyse oikeudettomasta ja täysin mielivaltaisesta ja laittomasta päätöksestä.

Pirkanmaan ko vetosi lakiin ja ilmoitti, että sellainen olisi laitonta. Kuitenkin kyisenen taho on antanut aiemminkin menneinä vuosina raskaasti äitien vastaisia päätöksiä ja myös ainakin yhden korjannut uusinta käsittelyllä.

(Aikanaan tein korkeimpaan oikeuteen vahvasti perustellut pyynnöt saada uusinta käsittely. Turhaan. Minulla piti olla asianajaja ja kun sen sain hän sössi asian. oli 2 hakemusta jotka liittyivät toisiinsa. Koska asianajaja lähetti jostain syystä vain toisen, ei käsitelty toistakaan.)

Kunnollista vastausta en Pirkanmaan ko sta saanut. Ilmoitettiin, että voin viedä asian Hovioikeuteen. Tuskinpa. Olisihan kyseessä sama Turun hovioikeus josta jo ennen Hyks vaihetta (jonka toteutuminen estettiin) tehtiin myös oikeudeton päätös. Tämä perustui käsittääkseni sille samalle suhdetoiminnalle joka asiassamme vallitsee. Ja johon on pyydetty todistajan suojeluohjelmaa todistajalle vuosia sitten. Sitä kuitenkaan saamatta vaikka perusteet ovat vahvat.

Olisi erityisen tärkeätä, että asiamme tulisi uudelleen käsittelyyn perustasolle koska juuri kyseinen Pirkanmaan ko päätös on toteuttanut muita mielivaltaisia päätöksiä. Vaikka näin ei saisi olla.

Lapin yliopistossa on tehty menneinä vuosina väitöskirja siitä, miksi uudelleen käsittely olisi tärkeätä.

Oikeusprosessi 2014-2015 oli erikoinen koska sain lapseni väliaikaismääräyksen marraskuussa 2014 joka on edelleen kirjaamatta lapseni tietoihin ja näin eri tahoille on väitetty, että olisin kaapannut lapseni.

Jopa Hämeenlinnan kaupungin lakimieheltä on ko päätös pimitetty.

Lastensuojelun toimesta, kuinkas muuten.

Oikeudettomasta päätöksestä on hyvä huomioida myös nämä "muuhun oikeudenkäynti aineistoon" liitetyt todisteet ja asiakirjat. Se on sama kuin mappi Ö eli sisältöä ei lueta eikä huomioida. Joka taas aiheuttaa oikeudettoman prosessin.

Asianajajat eivät kaikki tiedosta ko ongelmaa ja ne jotka tiedostavat, eivät useinkaan viitsi tehdä asiassa mitään koska korvaus työstä on sangen pieni. Tästä syystä asianajaja mieluummin odottaa päätöstä jotta prosessi menee seuraavaan portaaseen ja raha virtaa.

Tässä kyseisessä ensimmäisessä prosessissa olin myös ilman asianajajaa kuukausien ajan. Tuomarille kun ei kelvannut asianajajat joita ehdotin. Vastapuolen asianajaja oli ollut asianajoliiton valvonta tehtävissä ja osasi niksit asiassa. Asianajoliittoon oikeusprosessin aikana tehty valitus vaarantaa oikeudenkäynnin koska vastapuolen tietoon tulee koko todiste materiaali. Sekin jota ei vielä ole mahdollisesti esitetty. Kyse on siis vakavasta oikeusturva riskistä josta ei mitenkään auliisti tiedoteta ihmisille.

 

OIKEUDENKÄYNTI KULUT

on langetettu minulle. Vaikka isä on hyvätuloinen ja saa tukea rahallisesti niin lastensuojelusta kuin suhdetoiminnan kautta. Minä en ole hyvätuloinen. Minulla oli luottotiedot ja työpaikka ja olin velaton tämän hulluuden alkaessa.

Kiusaaminen ja elämäni sabotointi on vuosien mittaan saanut muodot jollaista ei 2000-luvun Suomessa uskonut olevan. Vuosien aikana olen voinut tehdä n 2 kk yhtäsoittoisesti työtä yhdessä työpaikassa ennenkuin mustamaalaaminen ja perättömät väitteet alkavat. Yleensä käynnistäjänä on virkamies koneisto. Onhan minun väitetty olevan eräs saman niminenkin jolla rikollinen menneisyys. Työnantajat tai muut virkamiehet eivät tätä tarkista.

STM:n ohjeistukset taloudellisesta, henkisestä ja fyysisestä välivallasta oikeuslaitoksia koskien ovat menneet kuin kuuroille korville.

Muistutettakoon, että olimme lapsen isän kanssa sopineet yhteiselämän aikana jopa avioehdossa, että huolehdimme lapsesta yhdessä jos eroamme. Mikään sovittu ei vain ole pitänyt hänen kanssaan paikkansa.

Isä myös osaa pelata oikeussalien sekä sosiaalitoimen kanssa. Toisessa hän puhuu toista ja toisessa toista. Olen usein koettanut saada sosiaalitoimen mukaan istuntoihin mutta turhaan.

Kun isältä kysyttiin eräässä istunnossa, miksi hän toimii kuten toimii, hän vastasi, että pelkää että en palaa takaisin.

Miksi meidän asiassamme ei laki toteudu millään muotoa eikä mikään asia mene lain vaatimalla tavalla ?

Edes syrjäyttämistä tai yhdenvertaisuutta koskevat lait? Lastenoikeudet, ihmisoikeudet?

Miksi Suomi ei kunnioita EIT:n päätöksiä ja Euroopan komission huomautuksia.

 

VIRKARIKOS

on vakava asia. Miksi sellaisesta ei joudu vastuuseen ja miksi sosiaalityöntekijä saa valehdella mm oikeudessa ? Pirkanmaan käräjäoikeudessa valehdellut myönsi valehdelleensa hovioikeudessa mutta joutui yksin kärsimään asiassa ja painostava ja todellisuudessa valheilla asiaamme pyörittänyt ei saanut mitään sanktiota. Ymmärsin, että häntä oli painostettu asiassa ja hänet myöhemmin irtisanottiin vaikka oli ehkä ainoa joka kyseenalaisti toimintamallin.

Miksi Hämeenlinnan poliisi ei tutki virkarikoksia ?

Meidän tapauksessamme sama tutkinnanjohtaja on käsittääkseni  eksän siskon ystävä ja kumonnut kaikki tutkintapyynnöt.

Eksän siskon tapasin vain muutaman kerran yhteiselämämme alkuaikana.

Jos virkamies tai viranomainen toimii mielivaltaisesti tai asiattomasti ja laittomasti, ei siihen saa apua.

Koska kyseessä on suhdetoiminta, se toimii erityisen vahvasti juuri oikeus prosesseissa. Aikanaan Raaseporin poliisi oli ihmeissään kun paljastui kuka poliittinen henkilö oli mukana asiassa ja evännyt tutkintapyynnöt ennenkuin poliisi niitä kokonaisuudessaan sai. Tosin poliisi tajusi, että tätä soppaa pyöritetään ihan toisia reittejä kuin normaalisti.

Eräät sosiaalipuolen ammattilaiset olivat aikanaan järkyttyneitä kun kuulivat kuka olosuhdeselvityksen oli tehnyt.

He myös totesivat, että tiedät jotakin liikaa kun sinua kohdellaan näin.

 

KESÄ ON PIAN MENNYT

ja tyttäreni tapaamisesta ei ole tietoakaan.

Isä vaatii kuulemma valvottuja tapaamisia; oli saanut oma sosiaalitoimeni Sipoossa saanut selvitettyä.

Isä haluaa, että vien asian Hämeenlinnan käräjäoikeuteen pitkittääkseen prosessia.Tosin lastensuojelun pitäisi ymmärtää, että tapaamisia ei saa olla toteuttamatta vaikka oikeudessa olisikin prosessi. Tässä lapsen oikeus on niin vahva. Kuitenkin näin tapahtuu.

Isä ei edelleenkään suostu sovitteluun. Eikä halua asiaamme muulle taholle hoidettavaksi koska "ei tunne " toisesta sosiaalitoimesta ketään. En minäkään tunne. Eikä käsittääkseni pitäisikään tuntea. Hämeenlinnassa asia on toisin.

Nyt asiaamme pitäisi tarttua Sipoon ja ottaa vastuu puolueettomana sekä ammattitaitoisempana tahona.

Meillä on lapsen kanssa täysi oikeus saada puolueeton ja ammattitaitoinen asioita hoitava taho.

On selvää, että Hämeenlinna ei tähän kykene. Se pelkää toisen kaupungin selvittävän asian ja joutuvansa virkarikoksista vastuuseen.

Puhelimeni kuuntelu aiheuttaa sen, että paikallisella tasolla poliisi reagoi Supon ilmoitettua asiasta. Olen siis missä tahansa Suomessa vaino jatkuu. Eksä saa tiedot poliisista jne homma pyörii. Tosiasia on, että asiamme on jo valtakunnan oikeus asia koska mukaan on sekoitettu niin monen paikkakunnan virkatahot .

Tietyistä kokemuksista johtuen minun on epäiltävä kirjataanko puhelimeen liittyvää kuuntelua todenmukaisesti.

Kukaan ei vieläkään ole kysynyt minulta miten ne asiat ovat oikein menneet.

 

ELATUSMAKSUT

on pyydetty eväämään vuodesta 2015 vuosittain. Hämeenlinna ei ole ottanut vastaan ja huomioinut pyyntöjä ja selvityksiä eikä ole ohjeistanut minua asiassa millään tavalla.

Myöskään tapaamisista (matkat ym) en saanut koskaan korvauksia vaikka ne maksetaan yleensä vanhemmille Hämeenlinnassa.

Koska tapaamisia ei suostuttu järjestämään töideni mukaisesti jouduin valitsemaan työn tai lapseni välillä.

Taloudellinen ahdinko on ollut voimakkaasti läsnä näinä vuosina eikä Kelasta heru apua.

Todettiinhan Kelassa jo pariin kertaan se, että sitä kautta on ihmistä todella helppo kiusata.

Edes lapseni mahdollistaminen lääkäriin ei Kelan kautta ole onnistunut. Tämä koskee aikaa jonka asunut isänsä luona. Kanssani lapsi pääsi lääkäriin josta todisteet on myös jätetty lapseni tiedoista pois. Näin sosiaalitoimi on mm aikanaan väittänyt eri tahoille, että lapseni ei olisi kanssani päässyt lääkäriin.

 

Mieluusti kysyisin virkamies koneistolta, että miten sadistinen ja laiton lapsen kaappaus sosiaalitoimen toimesta ja isän vaatimuksesta sairaalan tiloissa estäen lain ja korkeimman oikeuden tukeman selvitysprosessin - mahdollistuu MUTTA ei näiden virheiden korjaaminen lain mukaisiksi ?

Ilmankos Suomessa on kiire muuttaa perustuslakia. Sillä perustuslain kera pitää lakejamme tulkita. Se kun virkamiehiltä ja viranomaisilta usein unohtuu. Lastensuojelu mieluusti esittelee erilaisia pykälöitä, mutta ilman perustuslakia. Tämä johtuu siitä, että perustuslaki kumoaisi ko virheellisen ja tahallisen menettelyn.

 

Teija-äiti

 

Lukijan kynästä: Riiheläiset ja muut maalittajat ovat joko ex-narkkareita tai sarjaepäonnistujia

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 30.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.

Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.

Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.

Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.

On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.

Kirja-arvostelu: Jessikka Aro – Putinin USA

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Jessikka Aron Putinin USA pyrkii olemaan paljastuskirja Venäjän vaikutusoperaatioista Yhdysvalloissa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paljastava. Kirja on rakennettu vanhentuneiden väitteiden, yksipuolisten lähteiden ja toistettujen teorioiden varaan, joista moni on jo osoitettu kestämättömäksi.

Aro esittää väitteitä ja yhteyksiä, joita ei tue ajantasainen tai todennettava aineisto. Lähteitä ei usein tarkisteta kriittisesti, ja kokonaisuus rakentuu enemmän mielikuvien kuin faktan varaan. Monet kirjassa esitetyt tarinat vaikuttavat peräisin aikaisemmista kiistanalaisista lähteistä, joita tekijä kierrättää ilman uutta todistusaineistoa.

Kerronta on kärjistettyä ja värittynyttä. Aro ei pyri tasapuolisuuteen, vaan rakentaa mustavalkoisen vastakkainasettelun, jossa hän itse esiintyy totuuden puolustajana ja eri mieltä olevat leimataan propagandan uhreiksi. Tämä tekee kirjasta enemmän poliittisen pamfletin kuin tutkivan journalismin työn.

Lukijalle Putinin USA näyttäytyy teoksena, joka yrittää epätoivoisesti toistaa vanhaa narratiivia todellisuuden muuttuessa ympärillä. Kirjasta puuttuu itsearviointi, lähdekritiikki ja analyyttinen etäisyys. Lopputulos on raskas, yksipuolinen ja harhaanjohtava.

Yhteenveto:
Putinin USA ei tarjoa uutta tietoa, ei uskottavia johtopäätöksiä eikä journalistista objektiivisuutta. Se on kokoelma toistettuja väitteitä ja yksipuolisia tulkintoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Amatöörimäinen sepustus täysin todellisuudesta irrallaan.

Arvosana: 0,5 / 5
Kokonaisuus on epäuskottava, ylidramaattinen ja pahasti ajastaan jäljessä.

Lukijan kynästä: Heitetäänkö Suomen Teboil-yrittäjät susille?

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Teboil-yrittäjien ahdinko
– miksi syytön kärsii ja miksi autoilijaa vihataan?

Teboilin huoltoasemayrittäjät jotka ovat usein suomalaisia perheyrityksiä ovat ajautuneet sietämättömään tilanteeseen. Yhdysvaltain uudet pakotteet venäläistä Lukoilia vastaan ovat johtaneet Nesteen polttoainetoimitusten keskeytykseen 22.10.2025 ja uhkaavat jäädyttää maksuliikenteen 21.11.2025 mennessä. Tämä vie elinkeinon monelta yrittäjältä, jotka ovat jo valmiiksi kärsineet Venäjän käymän sodan laukaisemista aiemmista pakotteista ja boikoteista.
On väärin, että syyttömät yrittäjät ja jopa Teboililla tankkaavat autoilijat joutuvat kantamaan seuraukset täysin syyttöminä tilanteeseen.

Moni yrittäjä perusti Teboil-asemansa vuosia sitten, osa vasta hiljattain, luottaen vakaaseen franchise-sopimukseen. Esimerkiksi Alajärven Teboilin intialaislähtöinen perheyritys aloitti vain pari vuotta sitten, eikä kukaan osannut ennakoida että pakotteet iskisivät näin rajusti. Vuonna 2022 alkanut sota Ukrainassa johti Teboilin boikotteihin Suomessa, kun kuluttajat alkoivat vältellä asemia venäläisen omistuksen vuoksi. Myynti romahti ja yrittäjät, kuten Kouvolan Teboilin Matti Kulhelm, kertoivat liikevaihdon pudonneen jopa 30–50 % jo tuolloin. Nyt uudet pakotteet ja Nesteen toimituskatkos uhkaavat lopettaa toiminnan kokonaan, kun polttoainevarastot hupenevat viikoissa ja kassavirta tyrehtyy.

Vastustan jyrkästi sitä, että syyttömiä yrittäjiä rangaistaan suurvaltojen päätöksistä. He eivät ole päättäneet Lukoilin omistuksesta vaan tehneet sopimuksen haluamansa brändin kanssa. Aiemmat boikotit ja pakotteet ovat jo kurittaneet heitä, ja nyt tilanne voi johtaa konkurssiin.

Säälin näitä yrittäjiä, jotka ovat investoineet elämänsä huoltoasemille – kahviloihin, autopesuihin ja tankkauspalveluihin – vain huomatakseen, että heitä rangaistaan toisen valtion toimista. Tämä on todella epäoikeudenmukaista koska tässä ei kärsi vain yrittäjä vaan myös perheen toimeentulo on vaakalaudalla. Mistä leipää pöytään tai uusi työpaikka kun tietää nykyisen työttömyystilanteen. Tässä koko perhe joutuu kärsimään.

Lisäksi kun sosiaalista mediaa seuraa niin moni jopa iloitsee kun Teboil yritys kaatuu ja ihmisten toimeentulo on vaakalaudalla.
"siitäs sai kun veikkasi väärää hevosta" kirjoitti joku Teboilin vihaaja. Tällaista ei vaan voi käsittää. Mitään puolustusta tällä tavalla ajattelevalle ei löydy.

Entä miksi tavallinen autoilija, joka tankkaa Teboililla kohtaa vihaa? Vuoden 2022 boikottien aikaan some ja julkinen keskustelu leimasivat Teboilin asiakkaita "Venäjän tukijoiksi" vaikka moni valitsi aseman vain hinnan, sijainnin tai tottumuksen vuoksi. Esimerkiksi somessa nähtiin viestejä, joissa tankkaajia syytettiin "epäisänmaallisuudesta"
Tämä viha on kohtuutonta – autoilija ei ole syyllinen Venäjän politiikkaan sen enempää kuin yrittäjäkään. Moni suomalainen valitsee Teboilin, koska se on lähin asema tai tarjoaa edullisinta polttoainetta ja hyvää ruokaa matkustaville. Silti heitä moralisoidaan vaikka rahat menevät pääosin suomalaiselle yrittäjälle eivät suoraan Venäjälle.
Turhilta tuntuvat pakotteet ja boikotit vievät leivän yrittäjien pöydästä ja leimaavat tavallisia kansalaisia. Ymmärrän pakotteiden tarkoituksen (toisaalta en ymmärrä kun niistä on ongelmia vain niiden asettajille - ei itse kohteelle) mutta miksi hinta lankeaa pienyrittäjille ja autoilijoille? He eivät valinneet sotaa eivätkä omistajaa. Vaadin päättäjiä – Suomessa ja kansainvälisesti – etsimään ratkaisuja, kuten Teboilin myyntiä suomalaiselle toimijalle, jotta yrittäjien elinkeino pelastuu ja autoilijoita ei syyllistetä.

Perheyritysten toimeentulo ja suomalaisten arki ansaitsevat parempaa kuin pakotteiden ja vihapuheen varjon.
Toivon kuitenkin että tilanne ratkeaa vielä positiivisella tavalla että yrittäjät voivat huokaista ja jatkaa taas normaalia elämää.

Ollaan toistemme puolella ei vastaan. Rakennetaan ei tuhota.
Marjaana Virtanen

Pelastakaa sotamies Pekka Toveri – Satu-setä ei tiiä mitä tekee

Julkaistu 28.9.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomalainen media on onnistunut yhdessä asiassa täydellisesti: tekemään valheesta arkea. Päivästä toiseen televisioruuduissa ja lehtien sivuilla marssii esiin sama mies – Pekka Toveri – kuin jokin valtion virallinen satu-setä. Toveri on saanut vapaalipun sepittää tarinoita, jotka eivät ole kertaakaan osuneet oikeaan sitten vuoden 2022. Mutta eihän totuudella ole väliä, kunhan propaganda pyörii.

Miksi media edelleen nojaa mieheen, jonka jokainen lausunto hajoaa kuin korttitalo pienimmästäkin todellisuuden tuulahduksesta? Kyse ei ole enää erehdyksistä, kyse on järjestelmällisestä sumutuksesta. Toveri ei puhu vahingossa ohi, hän puhuu tarkoituksella ohi. Hän on propagandisti isolla P:llä.

Mutta missä on Supon rooli? Onko kansallisen turvallisuuden kannalta vähemmän vaarallista, että kansa elää valheessa, kuin että joku alkaisi kyseenalaistaa median kulisseissa pyörivän sotakoneiston? Onko Supon tehtävä todella tarkkailla kansalaisia samalla kun se antaa Toverin kaltaisten levittää mitä tahansa valhetta kansan päänmenoksi? Jos Supo ei tiedä, se on täydellisen kyvytön. Jos se tietää, se on osa samaa propagandaverkostoa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä lohduttomia.

Kun professori Heikki Patomäki rohkeni sanoa ääneen jotain, mikä haiskahti edes etäisesti totuudelta, kuka nousi ensimmäisenä barrikadeille? Ei suinkaan media, ei poliitikot, vaan Pekka Toveri – Suomi-propagandan itseoikeutettu kenraali. Ja jälleen sama kaava: ei faktoja, ei rehellisyyttä, vain loputonta sepitystä.

On toki lohdullista, että kasvava osa kansasta jo naureskelee Toverin horinoille. Mutta yhtä huolestuttavaa on se toinen joukko – ne, jotka nielevät jokaisen valheen ja kohauttavat olkapäitään, kun valhe paljastuu: ”Ai jaa.” Juuri tämä välinpitämättömyys on se myrkky, jonka varaan propaganda rakennetaan.

Tulevaisuudessa tilinteon hetki vielä koittaa. Kansallista turvallisuutta vaarantavat propagandistit eivät voi loputtomiin piiloutua median kulisseihin. On täysin perusteltua kysyä: istuuko syytettyjen penkillä silloin myös suojelupoliisin virkamiehiä?

Sillä kansan vihollinen ei aina ole vieraan vallan agentti. Usein se on se hymyilevä, vakavasti otettava asiantuntija, joka kertoo sinulle sadun – ja pyytää sinua kutsumaan sitä totuudeksi.