Vastaveto läpimädälle valtamedialle? Toimintansa aloittaneen toimittajaliiton puheenjohtaja haastattelussa

Päivitetty 18.12.2019, Julkaistu 18.12.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Suomessa aloitti joulukuussa toimintansa uusi media-alan valvontaelin - Toimittajaliitto. Kyseessä on yksityinen hanke, jonka toimialaan kuuluu niin jäseniensä edunvalvonta kuin tarvittaessa tiedollinen ja taloudellinenkin tukeminen. Mistä on kysymys ja miksi jo olemassa oleva journalistiliitto ei riitä? 

Toimittajaliiton kotisivuilta löytyvässä lyhyessä esittelyssä todetaan seuraavaa: "Toimittajaliitto edistää rehellistä suomalaista tiedonvälitystä ja kutsuu riveihinsä bloggaajat, striimaajat, toimittajat, verkkolehtien toimitukset ja ihan tavalliset somettajatkin. Tarjoamme jäsenillemme oman pressikortin sekä oikeusneuvontaa, apurahoja, koulutusta ym. Yhteydessämme toimii riippumaton sääntelyelin Sananvapausneuvosto, joka tutkii epäiltyjä journalistin ohjeiden loukkauksia. Toimittajaliitto sitoutuu noudattamaan  journalistien eettisiä ohjeita."

Suurin ero Journalistiliiton toimintaan löytynee siis siitä, ketkä kaikki ovat tervetulleita jäseniksi, eli käytännössä kaikki. Mainitsemisen arvoista lienee myöskin se, että Journalistiliitto ei hyväksynyt Nykysuomen päätoimittajaa jäsenekseen ja siten eväsi mahdollisuuden mm. niinsanottuun "pressikorttiin".

Nykysuomen lukijoille tuttu nimi puikoissa!

Toimittajaliiton puheenjohtaja Juha Korhonen.

Nykysuomen perustajiin kuuluva ja julkaisun alkuperäinen päätoimittaja Juha Korhonen on valikoitunut Toimittajaliiton puheenjohtajaksi. Toimittajaliitto on jo ehtinyt aiheuttaa laineita valtamedian puolella, joten Nykysuomen periaatteiden mukaisesti lienee paikallaan antaa toisellekin puolelle puheoikeus keskustelussa. Korhonen suostui Nykysuomen haastattelupyyntöön.

Ensinnäkin, kiitos kun suostuitte haastatteluun. Ilmeisesti valtamedian puolelta ei ole kovinkaan paljon kyselty teidän näkemyksiänne oikeastaan yhtään mihinkään, joten kertokaa omin sanoin, miksi koitte tarpeelliseksi perustaa uuden toimijan perinteisen Journalistiliiton rinnalle?

- Juurikin sen vuoksi, ettei valtamedia kysele, eli he rikkovat omia eettisiä ohjeitaan. Vertaan nyt meidän tapaukseen, eli jos joku tuodaan erityisen negatiivisessa valossa esiin, on kysyttävä myös toiselta osapuolelta (tässä tapauksessa meiltä/minulta) näkemystä asiasta.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho totesi MTV:lle, että Toimittajaliiton yksi tarkoitus on horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Mitä mieltä olette tästä?

- Niin toi on pöyristyttävä väite. Kertoo journalistiliiton tasosta jotain...

Niin, että lyhyesti ja ytimekkäästi näin?

- Kyllä.

Valtamediassa on nostettu esiin yksityiskohta siitä, että ette noudattaisi mm. JSN:n ja Journalistiliiton linjaamia "journalistien eettisiä ohjeita". Kuinka Toimittajaliiton "journalistin ohjeet" eroavat edellä mainituista?

- Ei pilkullakaan. Meillä on journalistin ohjeet täsmälleen samat kuin ns. "vastuullisella medialla". Ne on täsmälleen samat ja kyseessä on valheuutinen myöskin siksi, että Toimittajaliiton etusivulla mainitaan jäsenten noudattavan myös eettisiä ohjeita.

Kerrotte tarjoavanne tarvittaessa mm. koulutusta, lakiapua, neuvontaa ja jopa rahoitusta jäsenillenne. Tämän lupauksen pitäminen luonnollisesti vaatii rahaa ja esimerkiksi edellämainittu Aho on väittänyt Toimittajaliiton taustalla toimivilla henkilöillä olevan "toimintaa Venäjällä". Lyhyt ja ytimekäs kysymys: Millä ja kenen toimesta Toimittajaliittoa rahoitetaan?

- Yhdistyksen säännöissä lukee, että voimme ottaa lahjoituksia vastaan. Jäsenmaksuilla ja aiomme myös hakea rahankeräyslupaa. Rahankeräyslaki muuttuu maaliskuussa 2020 niin, että 10 000 euroon saakka saa kerätä rahaa ilman rahankeräyslupaa. Mitä taas Venäjään tulee, tästäkään ei löydy Venäjä-rahoitusta. Tämä on nyt nostettu isoimmaksi asiaksi ja aina valtamediassa väitetään, että on Venäjä-yhteyksiä mutta koskaan ei näytetä mitään todisteita asiasta. Esittäkää faktat ja väittäkää sen jälkeen!

Käsittääksemme Toimittajaliiton alaisuudessa toimivaan Sananvapausneuvostoon on tarkoitus nimittää aivan tavallisia, mediaa kuluttavia kansalaisia. Millaista hyötyä koette tästä ratkaisusta olevan ja millaiset ohjenuorat neuvoston toiminnalle annetaan?

- Neuvosto tulee toimimaan yhdistyksen alaisuudessa ja yhdistyksen hallitus tulee valvomaan ja nimittämään neuvoston. Sananvapausneuvoston jäsenten haku alkaa tänään 18.12.2019 ja jäseniä tulee olemaan yhdeksän varsinaista ja yhdeksän varajäsentä. Tarkoitus on, että jäsenet olisivat mahdollisimman vähän kytköksissä medioihin tai Toimittajaliittoon. Eli, että osaisivat vastata kanteluun lukijan suunnalta, koska mediaa tehdään lukijoille. Neuvosto tulee ottamaan kanteluita vastaan kaikilta.

Voitaisiinko sanoa, että Sananvapausneuvosto on vastaveto paljon parjatulle Julkisen sanan neuvostolle, jota vastavuoroisesti pyörittävät suurten mediatalojen johtajat ja työntekijät?

- Ei se mikään vastaveto ole, koska tämä on ensimmäinen uskottava valvontaelin Suomessa. Suomessa ei ole ollut mitään valvontaa ja nyt ensimmäistä kertaa tule valvonta. Neuvoston ja toimittajaliiton yksitärkeä ominaisuus on, että jos sananvapausneuvosto kokee, että lakia on rikottu, Toimittajaliitto auttaa lakiasioissa jäseniään.

Perinteitä kunnioittaen viimeinen kysymyksemme on, mitä tahtoisitte sanoa Nykysuomen lukijoille?

- Lähtekää tukemaan toimittajaliittoa! Meillä voi liittyä myös kannatusjäseneksi hintaan 20 euroa. Niin voimme koordinoida tukea riippumattomille medioille myös rahallisesti. Ja jos pieni mainos sallitaan, huomenna illalla mun youtube-kanavalla tulee live-streami, jossa vastaan katsojien esittämiin kysymyksiin Toimittajaliitosta.

Kiitos haastattelusta Toimittajaliiton puheenjohtaja Juha Korhonen.

Lähde: Toimittajaliitto, MTV,

Muokattu klo 11:24 - Sananvapausneuvoston toiminta ei ala tänään 18.12.2019, vaan jäsenten haku alkaa tänään.

Toim. huom. Nykysuomen päätoimittaja hyväksyttiin Toimittajaliiton jäseneksi.

 

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.