Mainos:

Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi on kerännyt lähes 45 000 nimeä alle kolmessa kuukaudessa

Julkaistu 8.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kansalaisaloite.fi-palveluun on toukokuussa perustettu lakialoite, joka vaatii avohakkuita lopetettavaksi valtion mailla. Aloitteen tavoitteeksi kerrotaan mm. edistää Metsähallitusta koskevassa laissa määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. Useiden eri luonnonsuojeluorganisaatioiden masinoima aloite on kerännyt lähes 45 000 nimeä alle kolmessa kuukaudessa.

Aloitteen kotisivuilla avohakkuuthistoriaan.fi kerrotaan puuta hakatun viime vuonna enemmän kuin koskaan ennen. Sivulla nostetaan esiin myöskin huoli "aiemmin tavallisten lajien" siirtymisestä mm. tämän myötä uhanalaisten lajien luokkaan.

- Metsillä on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut eivät ainoastaan tuhoa metsäluontoa, vaan hidastavat kamppailuamme ilmastokatastrofia vastaan. Samalla ne rasittavat myös vesistöjämme. Valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteisiä metsiä. Ne ovat suomalaisille rakkaita hengähdyspaikkoja, joiden retkeilyreittien ja maisemien arvo on mittaamaton, avohakkuuthistoriaan.fi:ssä todetaan.

Aloitteen perustajina on kotimaisia ja ylikansallisia ympäristönsuojeluorganisaatioita aina Greenpeacesta Suomen Luonnonsuojeluliittoon. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä aloitteen on allekirjoittanut 43 303 kansalaista.

Suomi on aloitteen johdannon mukaan sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa, luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012—2020, joten näiden sitoumusten osalta aloite on jiirissä valtiovallan lupausten ja sitoumusten kanssa.

Mainos:

Lähde: kansalaisaloite.fi, avohakkuuthistoriaan.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8

Ensi alkuun kuulostaa hyvältä, mutta kun pohtii tarkemmin aloite on täyttä punavihreää kiusantekoa, eikä aloitteella ole mitään tekemistä luonnon suojelun ja luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Metsien puun korjuu ja avohakkuu tuo vientiteollisiudelle materiaa ja maalle vaurautta. Hakattu alue voidaan myös kulottaa. Siis imitoida luontaista metsäpaloa jolloin syntyy todella monimuotoinen aluskasvillisuus ja eliöstö. Lehtometsää ja lopulta jälleen havupuut dominoivat aluetta.
Aloite on todiste siitä ettei vihervasemmistolaisten aivokapasiteetti riitä pitkä jänteiseen ajatteluun.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
8

Vaurautta -suuryhtiöille. Tämä laki edes hieman jarruttaisi menossa olevaa suomen ryöstöä metsien osalta, tosin epäilen vahvasti tämänkin aloitteen hylkäämistä mutta allekirjoitin jokatapauksessa vaikka vähän metsää omistankin. Nykyisillä hinnoilla metsän myynti on enemmänkin lahjoittamista -ainakin täälläpäin monet ovatkin antaneet metsiään luonnonsuojelu-alueiksi vastalauseena KEINOTEKOISESTI alaspainetuille hinnoille mikä on mielestäni erittäin selkärankaista toimintaa.

juha.
juha.
8

Avohakkuita ei pidä lopettaa, sillä Suomi elää metsästä, jota eivät kaupunki vihreät ja muut luonnosta kauaksi etääntyneet ihmiset ymmärrä. On helppo ajatella asiaa yksipuolisesti unohtaen sen aktiivisesti mitä se tulee merkitsemään taloudellisesti heitä itseään kun Suomen talousmetsien käyttöä lakkautetaan muoti-ilmiöiden vuoksi aivan kuten rikollinen vihreä teollisuusministeri nyk. meppi Heidi Hautala omavaltaisesti kielsi suomalaisten jäänmurtajien osallistumisen tarjouskilpailuun pohjoisten jäämerien jäänmurtamiseksi ympäristösyistä ottaen näin raskaasti Suomen valtiontaloutta haavoittavalla tavalla. Tuo ruljanssi lopulta kuitenkin päättyi sikäli onnellisesti, että Heidi Hautala joutui eroamaan ministerinpestistään.
Jos Suomi madaltaa talousmetsiensä käyttöä on varmaa, että puuttuvan osan täyttävät kilpailijamaat, joiden oma metsien tilanne on ja saattaa olla jopa heikommalla tolalla kuin konsanaan Suomessa. Ihminen ei voi ajan lapsena sitoa suuren ja pitkäaikaisen luonnon aikaperspektiivia perin rajalliseen vajaan 100-vuoden aika haarukkaan, vaan itse Isä Jumalakin ”kaataa” metsää suurilla myrskyillä neliökilometrien kokoisia alueita kysymättä vihreältäpuolueelta mielipidettä asiaan. Suuri aukko metsitetään ihmisten toimesta joko kylvämällä tai istutuksin ja vaikka ihmistä ei olisi edes tuota tekemässä. Luonto hoitaisi asian aivan itse luonnonmukaisesti aivan kuten se on tehnyt miljoonia vuosia ennen karvattomaksi muuttunutta apinaa, joka kuvittelee tietävänsä luonnosta kaiken ja pystyvänsä vaikuttamaan siihen rajattomasti. Ja mikä pahinta. Hän kuvittelee, että luonto ja koko maaplaneetta tuhoutuisi ilman häntä kun asia on tasan päinvastoin!

Kyllä kieltää pitää
Kyllä kieltää pitää
8

Fraasi ”Suomi elää metsästä” on silkkaa sontaa. Nyt kun pyritään kaatamaan jokaikinen metsä ja puu mitä Suomesta löytyy, mukamas uusiutuvana paskapuheena, ja ympäristöystävällisenä tekona fossiilisten polttoaineiden sijaan. Fraasi Suomi elää metsästä otettiin silloin käyttöön, kun Suomi oikeasti eli metsästä, eli paperiala kukoisti, mutta nyt paperia ei mene enää kuin paskapaperiin, pian viedään sekin, ja saamme raapia persettämme sontimisen jälkeen kaarnan palalla ympäristö syihin vedoten. Kuka tuota avohakkuu kielto vastustaa, ei ole ikinä itse nähnyt sitä koneilla raiskattua metsäpohjaa, jossa ei ihan äkkiä kasva yhtikäs mitään. Kuinka se metsäpohja on runnottu isoilla koneilla vituiksi, eikä muutoinkaan ole nätti näky. Helvetillisia hakkuu aukeita on joka paikka täynnä, ja myrskytuuletkin pääsee riepottamaan kunnolla, kun ei ole sitä metsää enää edes hidastamaan sitä. Entäs kun puut loppuvat? Eivät olekkaan ottaneet huomioon sitä, että sitä ei sakkaan uutta ihan äkkiä, vaan se vie vuosikymmeniä.

juha.
juha.
8

Ei metsän korjaamisen suhteen voida mennä ajassa taaksepäin jättämällä hakkuukoneet pois käytöstä ja palaamalla kirves ja polkasahan käyttöön sekä vielä hakatut puut korjattaisiin talvella hevosella, joka tietenkin on kaikkein luonnonmukaisinta ellei sitten eläinsuojelijat saa hepulia hevosen ala-arvoisesta kiduttamisesta. Maaseudulla ei ole enää väkeä maataloissa, jotka ennen harjoittivat pienviljelystä pienipinta-alaisilla viljelyksillä ja omistivat korkeintaan muutaman lehmän navetassa ja tietenkin sen hevosen, jolla maatyöt tehtiin samoin kevyemmin ja luonnonmukaisemmin peltoja ja maita rasittamatta. Talvella pienviljelijät suuntasivat metsätöihin ja ne, joilla oli hevonen suorittivat hakattujen puiden siirtoa nk. ”välilasseille”, joista taas toiset kausityöntekijät eli tukkimiehet, jotka uittivat suuret puu massat jokia pitkin sahoille tai keräilyalueille suoraan lähelle paperitehtaita.
Valitettavasti tämä on menneisyyttä ja kuten nykyisen maatalouden teollistumisen kohdalla ainoana vaihtoehtona, jos EU-Suomessa aikoo maataloutta harjoittaa on mennä massatuotantoon jokaisella osa-alueella, joka tuohon elinkeinoon kuuluu. Nykyinen liiketaloudellinen kehitys kilpailuttamisineen ja kvarttaalitalouksineen ei ole mikään myönteinen kehitys ihmisen kannalta, eikä kokonaisen yhteiskunnankaan, muuta jumalaksi noussut raha, liikevoitto ja virtaviivaistaminen ovat tehneet isännästään päinvastoin orjan, jossa häntä heiluttaa koiraa, eikä päinvastoin. Surkeinta tehokkuusvaatimus keskeisyys on sairaan- ja vanhustenhoidossa, jossa ihmiset ovat vain yksikköjä ja suoritteita. On totta, että raskaiden metsätyökoneiden jättämät jäljet metsiin ovat raatelevia ja asiaa pahentaa vielä sekin, ettei nykyään viime talvea lukuunottamatta ole enää ollut menneisyyden kovia talvia, jotka jäädyttäisivät metsäpohjan perusteellisesti, vaan siellä on ollut pakko rypeä vesikelillä ympäri vuoden. Tässäkin painaa päälle se ikävä asia, ”tehokkuus” ja voiton maksimointi metsänostajien eli sahojen ja paperitehtaiden osalta, koska mitä enemmän saadaan ja mitä pikemmin puuta, niin yksikköhinta laskee ja tämä ”voitto” voidaan siirtää lopputuotteen hintaan, joka parantaa tuotteen mahdollisuuksia kilpailijamaihin nähden ehkä juuri sen hilkun verran, jonka perusteella ostaja päätyy suomaisten tarjoamaan vaihtoehtoon. On myös otettava huomioon, että tänä päivänä ostaja puolella ollaan todellisia nilhistejä vaatimaan lähestulkoot polkuhinnalla saatavia tuotteita, jotta heille itselleen jää marginaalia mahdollisimman paljon rahastettavaksi heidän omilta asiakkailtaan.
Sitä en sitten tiedä elääkö Suomi metsistä, mutta se on joka tapauksessa ainoa merkittävä luonnonvara, jonka omaamme ja joka edellä on menty kauppapolitiikassa vielä senkin jälkeen kun WWII jälkeiset sotakorvaukset Neuvostoliittoon saivat aikaan sen myönteisen asian, että tuolloin polkaistiin vielä maatalous voittoisessa maassa kokoon suomalainen teollisuustuotanto ja laivanrakennus, jolla Suomi nousi maailmassa eturivin maaksi asiantuntevuudessa ym. raskasmetalli teollisuudessa. Nokiat ja muut elektroniset innovaatiot seurasivat sitten vuosikymmeniä perässä.
Voihan vielä olla, että Sipilän ulosotto hallitus vielä kenkkää Suomen metsätkin ulkomaalaisille ylikansallisille korporaatioille ja sen jälkeen on ainakin varmaa, että viher arvot vedetään vessanpöntöstä alas ilman minkäänlaisia papereita.

raski
raski
8

Ei kiinnosta allekirjoittaa, kun motiivina on joku suvakkihuorien kuvittelema ilmastokatastrofi. Samaan aikaan ne yrittää kaikin muin tavoin huorata tätä maata. Ei ne aidosti ole metsistä huolissaan.

Keijo Kontturi
Keijo Kontturi
8

Suomen metsät on hakattu ja kaskettu satoja vuosia, puumäärä vain lisääntyy. Ruman näköinenhän se on joitain vuosia, mutta itse istuttamani metsä 1980- luvulla on jo ensiharvennettu kerran ja kasvaa kohisten. Keväällä istutin aukolle kuusentaimet, hyvin lähtivät kasvuun. Uusi metsälaki antaa melko vapaat kädet, mutta metsänomistajat ovat parhaita luonnonsuojelijoita ja asiantuntijoita omalla maallaan.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.