Mainos:

Soini ja Niinistö yhdessä Luxemburgiin – EU:n ulkoasiainneuvoston asialistalla mm. EU-NATO-yhteistyö

Julkaistu 25.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sekä ulkoministeri Timo Soini että puolustusministeri Jussi Niinistö osallistuvat EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen tänään Luxemburgissa. Kokouksen aiheita ovat EU:n globaalistrategian toimeenpano, Afrikan sarvi ja Punainenmeri sekä Jordania. Ministereiden lounaskeskustelun aiheena on Jemenin tilanne. Yhteisistunnossa puolustusministereiden kanssa aiheina ovat EU-Nato–yhteistyö sekä turvallisuus ja puolustus.

Keskusteluissaan Jordaniasta ja Jemenistä ulkoministerien on tarkoitus käsitellä kyseisten maiden ajankohtaista tilannetta. Jordanian kohdalla keskustellaan maan vakauden ylläpitämisestä taloudellisen, yhteiskunnallisen ja pakolaistilanteen saralla. Jemenin osalta keskusteluissa on esillä ajankohtainen humanitäärinen kriisi.

EU:n globaalistrategialla ja sen toteuttamisella on ulkoministeriön mukaan keskeinen vaikutus EU:n rooliin mm. sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäjänä ja puolustajana. Oleellista on, että EU voi toimia globaalistrategian mukaisesti turvallisuuden tuottajana. Suomi pitää virallisen kannan mukaan tärkeänä toiminnan painottamista konflikteja ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten rauhanvälitykseen.

PRY-sopimus jälleen käsiteltävänä- Sopimus ei ole vieläkään käynyt eduskunnassa

Puolustusministeri Jussi Niinistö

Turvallisuuden ja puolustuksen osalta tarkastellaan tähän mennessä saavutettua edistystä. Tapetilla ovat mm. pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), sotilaallinen liikkuvuus, Euroopan rauhanrahasto, kumppanuudet, hybridiuhkiin vastaaminen ja siviilikriisinhallinta. Turvallisuudesta ja puolustuksesta annetaan neuvoston päätelmät. Lisäksi hyväksytään neuvoston päätös pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektien yleisistä hallintosäännöistä.

Nykysuomi kertoi PRY-sopimuksesta helmikuussa. Lokakuussa 2017 julkaistussa EU:n tiedotteessa koskien puolustusyhteistyön syventämistä, PRY:tä kuvaillaan ympäripyöreästi ”halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden mahdollisuudeksi entistä sitovampiin sitoumuksiin keskenään”. Sen lisäksi, että PRY-maiden joukossa ovat käytännössä kaikki EU-jäsenmaat jotka kuuluvat NATO:on, on PRY:n tarkoitus syventää yhteistyötä myöskin itse NATO:n, eikä vain sen unioniin kuuluvien jäsenmaiden kanssa.

Mainos:

Suomella on pitkät perinteet puolueettomuudessa ja vaikka jo isäntämaasopimus oli suuri askel poispäin tästä perinteestä, näyttäisi PRY tekevän vielä selvemmän eron Suomen ja puolueettomien maiden toiminnalle. Viimeistään PRY poistanee myöskin Suomen maineen sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja on siksikin merkittävä muutos ja sitoumus Suomelle. Perustuslaki taas määrää tällaisten päätöksien tekemisestä seuraavaa:

- Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

- Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Pysyvään Rakenteellisen Yhteistyöhön liittyminen ei kuitenkaan ole käynyt eduskunnan käsiteltävänä, vaan päätökset on tehty käytännössä kansanvallan ulkopuolella, käyttäen päätöksen oikeutuksena sitä, että Euroopan Unionista on jo kertaalleen äänestetty.

EU-Nato-yhteistyön osalta luodaan myöskin katsaus vuoden 2016 Varsovan yhteisjulistuksen toimeenpanoon. EU-Nato-yhteistyö on myös yksi Naton heinäkuisen huippukokouksen teemoista.

Lähde: Ulkoministeriö, Valtioneuvosto,

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
matsui
matsui
8 years ago

Jaahas, sutkit menossa taas isänmaata myymään ilman eduskunnan päätöstä. Mitä perustuslaki sanoo maanpetturuudesta? Mie en tiiä.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
8 years ago

Sika-soinin olisi syytä järjestää se palautussopimus irakiin eikä tehdä kansan tahdonvastaisia sopimuksia globalistien kanssa. Saatana miten niljakas äijä soini on -petturi jonka historia tulee muistamaan yhtänä eniten suomalaisia kusettaneista nilkeistä.

Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
8 years ago

Eikös tuo otsikko pitäisi olla ”Suomen kauppavaltuuskunta matkusti Luxemburgiin myymään Suomen itsenäisyyden rippeet”?

Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
8 years ago

Unohdin mainita, että kauppa tehdään vaihtokauppana, missä Suomi saa itsenäisyydestään kaksi korkeapalkkaista EU virkaa.

huugo
huugo
8 years ago

Miten tuosta Soinista tuli tuollainen maanpetturi. Kostoksi voi tehdä vaikka mitä, olisi saatava äkkiä uudet vaalit. Luulin että kokoomus on pahin natohaukka puolue, mutta uuvatit menevät edelle.Tosin uuvatit ovat kokoomuksen narussa kuin puudelit ja ovat kouluttaneet soinia hyvin uskollisuus ja kokoomusagility koulutuksessa.Soini on oppinut monta temppua jo ja lienee hätki namupaloille jonka orpo on kyllä huomannut.

juha.
juha.
8 years ago

Siinäpä pari poikia!
Olisi syytä jokaisen käydä kirkossa rukoilemassa tai pitämässä tavernan terassilla messu.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.