Mainos:

Simon Elo: Hallitus on onnistunut työllisyyden kasvussa jopa yli odotusten

Julkaistu 12.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertaa Facebook-sivullaan hallituksen ja sinisten saavutuksia etenkin kehysriiheen liittyen.

Elo kirjoittaa:

"Hallitus on onnistunut työllisyyden kasvussa jopa yli odotusten. Tämän vaalikauden aikana on tullut jo lähes 90 000 uutta työllistä. Totta on silti myös, että kaikkia kasvu ei vielä ole tavoittanut.

Eriarvoisuus vähenee, kun työllisyys kohenee. Suomessa on silti paljon myös sellaisia vähävaraisia, jotka eivät kykene työhön, ja heidän hyvinvoinnistaan on yhteiskunnan pidettävä huolta. Siksi, kuten Siniset ennen kehysriihtä vaativat, nyt on aika jakaa kasvusta reilusti kaikille.

Me halusimme etenkin kohdentaa tukea heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ja kehysriihessä siinä onnistuimmekin.

Tässä on viisi poimintaa niistä päätöksistä, jotka kohentavat nimenomaan pienituloisimpien asemaa:

1. Hallitus ottaa käyttöön Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terhon ehdottaman oppimateriaalilisän vähävaraisten perheiden lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Kenenkään koulutie ei saa katketa perheen varojen puutteeseen. Vähävarainen opiskelija saa päätöksen myötä opintotukeensa lisää 46 euroa kuussa. Koskee 40 000 alle 20-vuotiasta nuorta.

2. Hallitus tekee vielä yhden lisäkorotuksen takuueläkkeisiin. Takuueläkkeitä on korotettu jo monesti aikaisemmin hallituskauden aikana yhteensä noin 30 eurolla kuussa.

3. Lääkekattoa alennetaan. Omavastuu laskee nyt alle 600 euron. Lääkkeiden koko ajan kallistuessa lääkekaton laskemisella on merkittävä vaikutus pienituloisille. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on pitkään ajanut lääkekaton laskemista ja vei sen myös riihessä läpi.

4. Vähimmäispäivärahoihin eli äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoihin tulee korotus. Tällä päätöksellä tuetaan kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä. Korotus on tuntuva, eli noin 80 euroa kuussa.

5. Ylivelkaantuneiden talous- ja velkaneuvontaan panostetaan ja asunnottomuuden ehkäisemiseen satsataan."

Lähde: Facebook

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hupsista
Hupsista
8

Tältä kasvonpiirteiltään juutalaisen näköiseltä henkilöltä on jäänyt huomaamatta se tosiasia että työttömyys ja köyhyys kasvavat kiihtyvällä tahdiolla, jota hyvin kuvastaa kiihtyvä valtiomme velkaantuminen. Niin että ei tässä hirvittävästi kannata henkseleitä paukutella.

Nina Elo
Nina Elo
8

Tempputyöllistettyjä…aktiivimallin 18h/kk muka oikeasti työllistynyt…..Uskooko nuo oikeasti omia juttujaan….?

Röhkäle
Röhkäle
8

Tilastot saadaan näyttämään juuri siltä kuin halutaan. Kulloisenkin poliittisen pyrkimyksen tai näytön mukaisesti. Työttömiä on piilotettu yhden päivän kursseille, työhön tututumiseen, harjoitteluun ja katkaistu työn haku työvoimapoliittisella mhti lausunnolla. Ja kas työtömyys näyttää alentuneen.
Vuoden 2007 jälkeen Suomesta on kadonnut toista sataa tuhatta työpaikkaa pelkästään teollisuudesta. Digitalisaatio ja automaatio hävittää koko ajan vienti teollisuuden työpaikkoja. Siis niitä työpaikkoja jotka tuovat oikeasti rahaa Suomeen.
Lopuksi: 1980 luvulla kun koulussa oli vielä isänmaalliset opettajat, niin he varoittivat että älkää uskoko kaikkea mitä lehdissä ja tv:ssä sanotaan, kyseenalaistakaa, tutkikaa, opiskelkaa, sillä totalitaarisen yhteiskunnan kaava on vale- emävale -tilasto.

Lisää valheita
Lisää valheita
8

Tämä roska hallitus on onnistunut viemään terveydenhoidon, lääkkeet, ruuan, autoilun, ja ihan peruselämisen mahdollisuuden Suomalaisilta, ja etenkin pienituloisilta. Niinhän minäkin sain automaattisen tuloleikkurin aktiivimallin myötä, työkykyä ei ole, eikä edes te keskus tiedä, mitä saisin sairauksieni ja rajoitusteni kanssa tehdä, vaan enpä tiedä sitä itsekkään. Natut on tärkeämpiä, omalla kansall ei ole varaa edes lääkäriin saati lääkkeisiin, ja eriarvoistuminen kasvaa räjähdysmäisesti. Onneksi sitä virhettä en ole tehnyt, että kakaroita alkaisin tähän asuinkelvottomaan maahan tekemään, enkä tee, muutkin miettikööt, laittavatko kakaroita alulle kärsimään näiden kusipäiden toimista. Älkööt kukaan äänestäkö näitä Suomen vihollisia eli kepua, kokoomusta, saati näitä vitun smurffeja, vaan äänet näitä paskoja vastaan.

Kimboy
Kimboy
8

Suomen talouskasvu on seurausta Yhdysvaltojen talouskasvusta.

jördis
jördis
8

Pitäisi tutkia tilastot työttömistä työn hakijoista jotka ovat oikeasti työttömiä työnhakijoita. Itse olen työtön työnhakija vaikkakin olen tehnyt yhtäjaksoisesti marraskuun alusta samaa työtä. Loppuu kesäkuun loppuun määräaikaisena. Oikeastihan olen työtön.

juha.
juha.
8

Kun vain pääsee kukoksi tunkiolle on sieltä hyvä kiekua mitä tahansa ja varsinkin mitä tahansa. Onneksi ei ole miehen kokoinen. Mahtuu hyvin virka-auton takakonttiin. ”Periaatteet” ja ”aate” kulkevat auton tuhkakupissa.

Suomi 100
Suomi 100
8

Tästä paskiaisesta ei jää kuin muisto vaalien jälkeen.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.