Mainos:

Näkökulma: Naisnäyttelijät lokaavat miesohjaajia yhden kerrallaan – Kuka on seuraava?

Julkaistu 20.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Maailmalla jo pitkään riehunut #metoo-kampanja on tehnyt tuhojaan myös Suomessa, eikä loppua näy.

Feminismi vahvistaa edelleen vainoharhaista otettaan julkisuudessa. Ilmeisesti tästä voimaantuneena joukko suomalaisia naisnäyttelijöitä Helsingin Sanomien suosiollisella avustuksella pilasi ohjaaja Lauri Törhösen urasta sen, mitä siitä oli vielä pilattavissa.

Kun Törhönen oli saatu pyyhittyä pois pöydältä, osittain samat naisnäyttelijät käänsivät syyttävän sormensa ohjaaja Aku Louhimieheen. Tämä oli eilisen kuumin puheenaihe. Louhimies nöyrtyi illan A-Studiossa anteeksipyyntöön, mutta lienee todennäköistä, että naisenergian joukkovoiman tyrmäämän ohjaajan ura huipputasolla on ohi. Leima otsasta ei lähde pesemällä pois, vaikka se olisikin löyty heppoisin perustein.

Kysyä sopii, kenet tämä naisnäyttelijöiden lynkkaysjoukko ottaa seuraavaksi kohteekseen. Kenen ura tuhotaan seuraavaksi? Onko tarkoituksena raivata miespuoliset ohjaajat pois tieltä yksi kerrallaan, jotta naisohjaajat saisivat viimein sitä huomiota ja niitä työtilaisuuksia, jotka objektiivisen taitotarkastelun valossa jäisivät muuten saamatta?

Kenellekään ei liene enää epäselvää se, että kyseessä on tarkoitushakuinen noitavaino ja hyökkäys miessukupuolta kohtaan. Tällaisella toiminnalla naiset eivät lisää tasa-arvoa, vaan päinvastoin kaivautuvat poteroihinsa ja lisäävät sukupuolten välisiä jännitteitä.

Mainos:

https://www.youtube.com/watch?v=CbbarAi80Bg

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/03/20/maria-veitolan-outo-visiitti-laura-huhtasaaren-luona/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

18 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ensio.Lahtinen@gmail.com
8

Globaalisti nämä tapahtumat ovat osa sitä samaa tapahtumien aaltoa kuin amerikkalaisten Baseball-urheilijoiden kieltäytyminen kunnioittamasta kansallislaulua. Molemmat ammattiryhmät toimivat viihdeteollisuuden suorittavassa portaassa.

Seurauksena saattaa olla naisohjaajien esiinmarssi, mutta ei suosion lisääntyminen. Katsojamäärät romahtavat vastaavasti. — Mutta eihän se ole katsoja, jolta palkkaraha pyydetään.
— Vaikka sitten tyhjille näyttämöille,
kunhan palkka juoksee.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Taktista huomion poiskääntämistä oikeista ongelmista.

juha.
juha.
8

Naiset ovat hulluja lehmiä. Sukupuolta kuvaava suomenkielinen sana ei merkitse yleistystä, mutta feministi -naisten #metoo -kampanja kertoo hyvin olennaisesta ja syvästi naiseuteen kuuluvasta ominaispiirteestä, johon jokainen naisen kanssa jonkinlaisessa parisuhteessa elävä mies tietää. Ja kuten asiaan kuuluu on tämä ”ominaispiirre” pyhä, kyseenalaistamaton, joka jättää Isä Jumalankin korkeimman pyhyyden erehtymättömyyden varjoonsa mennen tullen.
Ainoa keino, millä mies voi tältä välttyä on se, että jättäytyy nk. vanhaksipojaksi eli paarialuokkaan kastitontakin alempaan asemaan keräilemään irtoryynejä mitä ”parempien” ihmisten pöydistä tippuu. Mutta väliäkös hällä, sillä ihmisen elämä kaikkine turhuuksineen on vain arvoton tähdenlento, jonka jälkeen kukaan ei muista vuottakaan kunhan mullat on arkulle heitetty.

Seinäkärpänen
Seinäkärpänen
8

Asian sivusta niin Suomen Elokuvasäätiö on kuulemma sisäänpäin lämpiävää hyväveli porukkaa.
Perseen nuoleminen ja sen mahdollistavat oikeanlaiset suhteet ovat kaiken A ja O mikä määrittelee kuka saa ja voi tehdä elokuvia suomessa. Jos vaikkapa kerhoon kuuluva ”2 pulloa päivässä” Kaurismäki vain toteaa ettei tykkää jostain tyypistä (joka ei ole ollut 100% myötäkarvaan vaan ajattelee omilla aivoilla jne.) niin se on sillä selvä, se tyyppi saa pitkälle unohtaa toiveet elokuvan ohjaamisesta tai tuottamisesta suomessa, eikä väliä vaikka tyyppi olisi aidosti lahjakas, se ei nimittäin ole niinkään olennaista.
Ihan vastaavaa kuin jossain puoluepolitiikassa. Tietty ydinporukka ja jos on samanmielinen ja sama maku niin pääsee sisään, muuten ei. Kun olen kuullut esimerkkitarinoita miten niitä rahoja siellä jaellaan tai ei, niin se voisi osaltaan selittääkin miksi niin huonot ohjaajat aina vain saavat rahoitusta suomessa.
Tämä Louhimiehen Tuntematon sotilas oli kuitenkin ensimmäinen suomalainen elokuva hyvin pitkään aikaan mistä varauksettomasti pidin, sanovat Jenni-Maaritit siitä mitä tahansa.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Kirotut ämmät. No eipä tarvi kattella Suomi -filmiä ja Hollywoodikin tuottanut pelkkää sontaa viimeiset 15 -vuotta.

Minä Vain
Minä Vain
8

#metoo-kampanja sai alkunsa Hollywoodista ja sen tarkoitus oli viedä huomiota pois pedofiileihin keskittyneistä tutkimuksista, joita eräät journalistit pyrkivät tuomaan esiin erityisesti USA:n vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan yhteydessä.

NWO-eliitistä huomattava osa on raskaan sarjan pedofiilejä ja heille #metoo on ollut jymymenestys, koska heihin kohdistuneet epäilykset jäivät usein varjoon ja huomio keskittyi sinänsä paheksuttavaan, mutta pedofiliaan verrattuna melkoisen harmittomaan seksuaaliseen häirintään ja kähmintään. Samalla saatiin aikaan hajaannusta ja epäsopua eri sukupuolten välille, mikä on aina ollut NWO-elitin pyrkimyksenä.

"Charlie"
"Charlie"
8

McCarthy2018: oletko koskaan kuulunut valkoisten heteromiesten ryhmään, onko sinulla ollut valkoisten heteromiesten jäsenkirjaa, oletko valmis ilmiantamaan tuntemasi valkoiset heteromiesoletetut…
2018menestysteokset: Valkoisen heteromiehen metsästys, Viimeinen heteromies, Juoksee heteromiesten kanssa…

Realisti
Realisti
8

Nämä metoo-jutut aloitettiin huomion poiskääntämiseksi siitä mitä rötöstelevät pakolaiset tekevät ympäri Eurooppaa. Ryöstävät, raiskaavat ja tappavat.
Suomessa raiskauksia ei enää edes kerrota mediassa ennenkuin langettava tuomio on tullut. Silloin on pakko uutisoida ettei pimitys olisi liian ilmeistä. Itse tapahtumista ei tiedoteta missään. Silti tuomioita ropisee harva se päivä. Pimitys alkoi heti invaasion jälkeen 2015 tienoilla. Aikaisemmin käytännössä kaikki mediat uutisoivat heti tapahtuman jälkeen sekä tuomiosta mahdollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Tällä taktiikalla suurin osa raiskauksista saadaan pimitettyä kansalta koska kaikkia tekijöitä ei saada kiinni ja kyse on muutenkin suurimmaksi osaksi piilorikollisuudesta.

Realisti
Realisti
8

Syytä epäillä että pimityskäskyn on antanut Petteri Orpo ollessaan sisäministerinä.

huugo
huugo
8

Niin voi vain arvailla kuka on seuraava lynkattava. Tämä Louhimies keissi on YLE:n tiettyjen feministi piirien ja suljettujen naamakirja porukoiden junailema. Sai varmaan lähtölaukauksen tuosta tuntematon sotilas haastattelusta jossa YLE:n toimittaja joutui naurunalaiseksi komenteissaan. Eilen YLE:n ohjelmassa oli elokuvasäätiön ja jonkun naisohjaajan haastattelu. Eukko muljautteli silmiään toimittajan asiallisille kysymyksille, yritti korjailla kysymyksiä ja viha huokui metrien päähän. Sairaaksi vainoksi on mennyt. Ihmettelen ettei kukaan muu kuin Jasper Pääkkönen ei ole yrittänyt oikoa noita ”pamelatolien” ym. väitteitä. No pelkäävät kait oman perseensä puolesta, raukkamaisesti. Elokuvamaailma kusee iloisesti omiin muroihinsa ja seurauksena on se että elokuvat alkavat olla tekotaiteellista asenteellista paskaa joita juurikaan kukaan ei katso, mutta saavat runsaasti rahaa YLE.tä ja elokuvasäätiöltä.On naisnäkökulmaa ja aivopesuun verratavaa höttöä.

Hillosilmä
Hillosilmä
8

Tämä viimeinen Aki Louhimieheen liittyvä ’uutisointi’ osoittaa jälleen kerran kuinka sairas organisaatio Yle julkisine rahoituksineen on. Ylen uutispäällikkö ja hänen esimiehensä eivät näy ymmärtävän, että he tässä tapauksessa ovat tukemassa käyttäytymis- ja johtamismallia, jossa työntekijällä ei tarvitse olla mitään vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan. Työntekijä voi rauhassa kerätä uhritarinoita päiväkirjaansa ja hymyillä aurinkoisesti niille, jotka häntä kohtelevat ’väärin’. Ongelmia on alaisen turha vaivautua itse kohtaamaan. Kun sopiva hetki sitten aikanaan koittaa, ’väärintekijä’ ristiinnaulitaan oikein kunnolla, porukalla ja tietysti puskista, sekä julkisesti. Yle hoitaa inkvisiittorin tointa ja ’uhrit’ pääsevät vakavina ja huolestuneina kansalaisina loistamaan parrasvaloissa heidän ympärilleen luodun pörröisenlämpimän valheellisen todistajakuplan hohkaan.

Yle markkinoi omalla mallisuorituksellaan koulukiusaajan modus operandia kaikille, jotka sen kanaville erehtyvät eksymään. Koulukiusaaja harvoin toimii yksin. Tässäkin tapausesimerkissä samaan kuoroon on lähtenyt ulisemaan melkein koko ns. valtamedia. Se on heille kaikille suureksi ja ikuiseksi häpeäksi, samoin näille Alatölviön tähtöskandidaateille heidän elämänsä pääroolissa tässä tarinassa.

Sellainen organisaatio, joka toimii kuten Yle – tässäkin – on toiminut, ei jatkossakaan pysty rekrytoimaan riveihinsä älykkäitä ja kyvykkäitä ihmisiä. Kukaan, jolla on vähänkään älliä päässään ei voi haluta liittyä koulukiusausmetodeja suosivaan taloon. Ylen koko organisaatio pitäisi hajottaa, karsia ydintoimintoihin ja rakentaa uudestaan tyhjältä pöydältä, sekä rahoitus muuttaa tulosperusteiseksi.

Akille terveisiä: Älä suo noille hyeenoille sitä iloa, että lähdet heitä nöyristelemään ja pelaamaan heidän johtamaansa mediapeliä. Jaksa jatkaa omaa työtäsi.

Stadinkunditoo
Stadinkunditoo
8

Onk Jörn Donner jotenkin poikkeava,kun häntä ei vielä ole metoomaalitettu? Aikas monta ”kaatoa”,
tämä tuuliviiri ehti tehdä näyttelijöitä valitessaan. ja puoluekantaansa vaihtoivaina senhetkisen tyylisuunnan mukaan…ja fyrkkaa tuli.
Muutenkin tää koko juttu haisee harhautukselle..ja huomion pois kääntäämiselle
tämän päivän matuu raiskauksista.
Usottako työ?

"Charlie"
"Charlie"
8

Hyvin keksitty tuo #matuu.
Nyt jonkun pitäisi saada julkisuutta #matuu -kampanjalle 🙂

BitterEnd
BitterEnd
8

Ai että te olette hauskoja…..

raski
raski
8

Mitä helvettiä te metoo-nartut hommaatte? Olisitte avanneet turpanne silloin kun nämä niinsanotut ahdistelut oli ajankohtaisia! Ja teidän mielestä vääränlainen katse on ahdistelua mutta on silti ok nussia lapsia.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö olisi ansainnut tällaisen maailmanlaajuisen kampanjan eikä tällainen femakkojen vihanlietsonta miessukupuolta vastaan.

Meroseksuaali
Meroseksuaali
8
huugo
huugo
8

Pieni tulevisuuden näkymä elokuva-alalle. Kun digitaalitekniikka kehittyy niin korkealle tasolle ettei erota oikeista hamoista, elokuvissa käytetään naisten tilalla digitaalisia hahmoja jotka eivät uuvu eivätkä koe ammattitaitoisen ohjaajan ”painostusta” Nämä punaiset feminististit ja kulttuurimarxistit kusevat ja paskovat iloisesti omaan pesään.

Janne ”Rysky” Riiheläinen menetti kaikki työt – Uskottavuus propagandistina meni

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.2.2026 – Kirjoittaja Toimitus

On olemassa ilmiö, jossa julkinen hahmo rakentaa uransa vahvan retoriikan, kärjekkäiden tulkintojen ja jatkuvan vastakkainasettelun varaan. Hetken aikaa se toimii. Otsikoita syntyy, some reagoi, oma kupla taputtaa.

Mutta sitten tapahtuu jotain vaarallista: yleisö lakkaa uskomasta.

Kun uskottavuus murenee, se ei romahda kerralla. Ensin katoavat hiljaiset lukijat. Sitten katoaa kiinnostus. Lopulta katoavat toimeksiannot. Se on kylmä markkinatalouden logiikka: jos kukaan ei halua lukea, kukaan ei maksa kirjoittamisesta.

Moni mediapersoona on viime vuosina saanut huomata tämän. Kun retoriikka kovenee ja jokainen kriitikko leimataan viholliseksi, alkaa uskottavuus syödä itse itseään. Jos vuosikausia maalaa maailmaa mustavalkoisilla siveltimillä ja syyttää vastapuolta milloin mistäkin, lopulta yleisö kysyy: missä ovat todisteet – ja miksi sama levy soi aina?

Mainos:

Yleisradio ei ole velvollinen tarjoamaan töitä kenellekään. Yliopistot eivät ole velvollisia tarjoamaan alustoja. Media-alalla toimeksiannot eivät ole sosiaalietuus vaan seurausta kysynnästä ja luottamuksesta. Kun luottamus katoaa, myös puhelin hiljenee.

Ja mitä jää jäljelle? Pienet ideologiset taskujulkaisut, joissa oma piiri edelleen nyökyttelee toisilleen. Muutaman kympin palkkio kuussa ja tuttu toimituksellinen kupla, jossa kriittinen peili on jo vuosia sitten peitetty verholla.

Suurin tragedia ei ole työn menetys. Suurin tragedia on se, ettei kukaan enää jaksa lukea. Ei siksi että olisi “vaiennettu”, vaan siksi että yleisö on jo tehnyt arvionsa.

Uskottavuus on mediassa valuuttaa. Sen voi käyttää loppuun. Ja kun saldo näyttää nollaa, pankki ei enää myönnä lisäluottoa – ei edes propagandan nimissä.

Janne "Rysky" Riiheläiselle kävi näin.

Lukijan kynästä: Riiheläiset ja muut maalittajat ovat joko ex-narkkareita tai sarjaepäonnistujia

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 30.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.

Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.

Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.

Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.

Mainos:

On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.

Kirja-arvostelu: Jessikka Aro – Putinin USA

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Jessikka Aron Putinin USA pyrkii olemaan paljastuskirja Venäjän vaikutusoperaatioista Yhdysvalloissa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paljastava. Kirja on rakennettu vanhentuneiden väitteiden, yksipuolisten lähteiden ja toistettujen teorioiden varaan, joista moni on jo osoitettu kestämättömäksi.

Aro esittää väitteitä ja yhteyksiä, joita ei tue ajantasainen tai todennettava aineisto. Lähteitä ei usein tarkisteta kriittisesti, ja kokonaisuus rakentuu enemmän mielikuvien kuin faktan varaan. Monet kirjassa esitetyt tarinat vaikuttavat peräisin aikaisemmista kiistanalaisista lähteistä, joita tekijä kierrättää ilman uutta todistusaineistoa.

Kerronta on kärjistettyä ja värittynyttä. Aro ei pyri tasapuolisuuteen, vaan rakentaa mustavalkoisen vastakkainasettelun, jossa hän itse esiintyy totuuden puolustajana ja eri mieltä olevat leimataan propagandan uhreiksi. Tämä tekee kirjasta enemmän poliittisen pamfletin kuin tutkivan journalismin työn.

Lukijalle Putinin USA näyttäytyy teoksena, joka yrittää epätoivoisesti toistaa vanhaa narratiivia todellisuuden muuttuessa ympärillä. Kirjasta puuttuu itsearviointi, lähdekritiikki ja analyyttinen etäisyys. Lopputulos on raskas, yksipuolinen ja harhaanjohtava.

Mainos:

Yhteenveto:
Putinin USA ei tarjoa uutta tietoa, ei uskottavia johtopäätöksiä eikä journalistista objektiivisuutta. Se on kokoelma toistettuja väitteitä ja yksipuolisia tulkintoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Amatöörimäinen sepustus täysin todellisuudesta irrallaan.

Arvosana: 0,5 / 5
Kokonaisuus on epäuskottava, ylidramaattinen ja pahasti ajastaan jäljessä.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Mainos:

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/