Pääministeri Juha Sipilä: Ensi vuonna Suomella menee vielä paremmin

Pääministeri Juha Sipilä puhui Metsänhoitoyhdistyspäivillä. Esille otettiin myös työvoimapula.

Hyvät kuulijat, Uskallan sanoa, että Suomella menee tällä hetkellä kohtalaisen hyvin ja ensi vuonna Suomella menee vielä paremmin. Viime vuosi oli nopean talouskasvun aikaa. Työllisyys parani, yksityisen kulutus kasvoi, tuotannollisia investointeja tehtiin runsaasti ja vienti toipui laajasti.

Eikä kyseessä ole vain hetkellinen ilmiö. Useat tahot ennustavat, että talous kasvaa nopeasti myös tänä vuonna vaikkakin hieman viime vuotta maltillisemmin. Muutos aikaisempaan on ollut mukavaa seurattavaa. Aikaisemmin mediassa puhuttiin irtisanomisista. Nyt voimme lukea uusien osaajien tarpeesta ja jopa työvoimapulasta. Talouden iso kuva on muuttunut. Tämä vaikuttaa sekä työllisyyteen että julkiseen talouteen. Velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu 2021 niin kuin olemme suunnitelleet.

Kun hallitus aloitti työnsä keväällä 2015, lähtötilanne oli huono. Suomen kilpailukyky romahti finanssikriisin jälkeen. Suomi ei toipunut pudotuksesta, kuten useat muut maat. Positiivista tilanteessa oli, että muutoksen tarve tunnistettiin laajasti. Tämä antoi hallitukselle selkänojaa. Päätöksiä tarvittiin kilpailukyvyn palauttamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tätä ei moni kiistänyt. Päätökset olivat välttämättömiä, mutta eivät helppoja. Esimerkiksi paljon keskustelua aiheuttanut kilpailukykysopimus paransi monen työpaikan kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi ruotsalaisiin ja saksalaisiin kilpailijoihin. Ennen kaikkea kilpailukykysopimus palautti uskon työntekemiseen Suomessa.

Hyvät metsäalan kuulijat,

Metsäala on ollut oivallinen esimerkki koko Suomen talouselämälle. Ala pääsi vauhtiin useita muita sektoreita aikaisemmin. Siitäkin huolimatta, että finanssikriisin lisäksi metsäalaa heikensi myös teollisuuden rakennemuutos.  Metsäala on uskaltanut uudistua. Muutos oli pakollinen ja se ymmärrettiin alalla.

Koko metsäalalla on nyt tapahtunut iso strateginen muutos. Sen nopeus on yllättänyt monet ulkopuoliset. Paljon on tapahtunut muutamassa vuodessa. Äänekosken biotuotetehtaan investointi on symbolisoinut koko suomalaisen teollisuuden uutta nousua. Investointipäätös tehtiin huhtikuussa 2015. Tämän jälkeen rakennustyöt alkoivat välittömästi. Kun metsäteollisuuden historian suurin investointi pohjoisella pallonpuoliskolla otettiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa viime vuoden loppukesällä, metsäalan toimijoilla ja metsänomistajilla oli todella aihetta iloon. Äänekosken investointi kuvaa hyvin metsäalan kasvua. Silti on muistettava, että iso muutos on lukuisten osatekijöiden summa. Eikä myöskään Äänekosken biotuotetehdas oheistoimintoineen ole vielä täysin valmis; alueelle on muodostumassa metsäalan teollinen ekosysteemi. Se kasvaa ja kehittyy entisestään.

Metsäalalla uudistuksia on tehty monella eri tasolla ja monella eri taholla. Metsäalan yritykset ja toimijat ovat uudistaneet strategioitaan ja muuttaneet tuote- ja palveluportfolioitaan. Uusia markkinoita on etsitty määrätietoisesti ja lainsäädäntöä on kehitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Julkiset rakenteet ovat muuttuneet lainsäädännön myötä. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyslain muutos varmisti tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla. Reilua kilpailua tarvitaan puukauppaan ja metsäpalveluihin. On ollut hienoa seurata, että metsäalan eri osapuolet ovat vieneet yhdessä lainsäädännön kehittämistä eteenpäin ja luoneet yhdessä uusia toimintamalleja esimerkiksi sähköisen puukauppapaikka Kuution ympärille.

Kuten johtamani hallituksen päätökset, myös metsäalalla tehdyt muutokset ovat olleet välttämättömiä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ja nyt kun strateginen muutos on toteutettu, tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Suomalaiset metsät kasvavat paremmin kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Vuosittaiset kantorahatulot lähestyvät kahta miljardia euroa ja metsätalouden sijoitustuotto ylitti viime vuonna kuuden prosentin rajan. Metsänomistajille on annettu aikaisempaa laajempi valinnanvapaus kannustaa hoitamaan ja käyttämään metsiään omien tavoitteiden mukaisesti.

Suomalaisen metsäpolitiikan suunta on herättänyt ihailua ja ihmettelyä myös kansainvälisesti. Suomessa metsätalouden valinnanvapautta ja markkinalähtöisyyttä on voitu lainsäädännön kautta lisätä, koska suomalaiset metsänomistajat osaavat hoitaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti.  Tästä on ehdottomasti kiittäminen myös metsänhoitoyhdistyksiä ja muita metsäalan toimijoita, joille metsätalouden kestävyyden turvaaminen on aina itsestään selvyys. Kiitos teille jokaiselle.

Hallitus tukee vahvasti metsäalan kehitystä ja on asettanut metsäalalle kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka me tiedämme, että suomalaisia metsiä hoidetaan vastuullisesti, meidän tulee kuitenkin jatkossa vielä enemmän kiinnittää huomiota metsätalouden kestävyyteen ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Meidän tulee tunnistaa, että kestävyyskäsite elää ajassa ja suomalaisten metsätuotteiden loppukäyttäjien vaatimukset kasvavat. Tämä heijastuu myös esimerkiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Viime vuonna EU-vaikuttamisessa tehtiin hartiavoimin työtä. Ilmastopolitiikassa saavutettiin LULUCF-asetuksen osalta Suomen näkökulmasta kohtuullinen sopu viime vuoden lopulla. Tämän osalta haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olitte työssä mukana. Suomella oli yhteinen sanoma ja eri toimijoiden välinen yhteistyö toimi. Tämäkin oli osoitus yhteistyön voimasta.

Suomalainen ilmastoviisas metsätalous on hyvää metsänhoitoa, monimuotoisuudesta huolehtimista ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamista puulla, joka on meidän parasta uusiutuvaa raaka-ainetta. Tätä meidän on kerrottava perustellen ja ajassa eläen kansainvälisillä ja EU-foorumeilla jatkossakin.

Hallituksen jatkaa työtään loppuun asti. Olemme saavuttamassa työllisyyden tai julkisen talouden tavoitteemme. Samoin myös metsäalan on jatkettava kehitystyötä. Vaikka metsäalalla menee tällä hetkellä hyvin ja kehitys on suotuisaa, emme ole vielä maalissa. Ja maaliintulon jälkeen katse tulee kohdistaa seuraavaan kilpailuun.

Tarvitsemme edelleen uutta tietopohjaa, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta. Ennakkoluuloton yhdessä tekeminen ja yhteistyö eri toimialojen osaajien kesken auttavat ratkomaan monimutkaisia kysymyksiä ja sitä kautta luomaan jotain kokonaan uutta. Älykkäät teknologiat, uudet materiaalit, robotiikka, keinoäly, ja esimerkiksi 3D ovat tulevaisuuden kehittämisen avainsanoja myös metsäalalla. Niiden avulla parannetaan resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutta. Lisäksi uusi tietotaito parantaa myös metsänhoidon ja puunkorjuun tuottavuutta. On vain ajan kysymys, milloin puunkorjuutöitä aletaan toteuttaa kauko-ohjauksella robotiikan avulla. Meidän tulee muistaa, että metsäalan kehittyminen ja kilpailukyky koituu myös metsänomistajien eduksi.

Uusiutuva puu on erinomainen raaka-aine mitä moninaisempiin käyttötarkoituksiin. Uskon, että metsänomistajilla on jatkossa yhä moninaisempi joukko potentiaalisia kauppakumppaneita. Uskon, että puu on suuressa roolissa tulevaisuuden tekstiiliteollisuudessa. Lisäksi muovin ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota maailmalla. Muovin valtakausi yritetään lopettaa ja sellupohjaiset tuotteet ovat yksi ratkaisu tähän valtavaan kysymykseen. Myös kemianteollisuus on entistä kiinnostuneempi puun eri ainesosista.

Metsäalalla on edellytyksiä kestävään kasvuun jatkossakin. Samalla metsien hyvä hoito on koko metsäalan kasvun edellytys. Jos emme hoida taimikoita tarvittavalla aktiivisuudella, pitkäjänteinen kasvu voidaan unohtaa.

Suomi on tällä hetkellä metsäalan investointien näkökulmasta houkutteleva maa. Meillä on hyvin hoidetut metsät, toimivat puumarkkinat sekä aktiiviset metsänomistajat. Lisäksi meillä on erinomaista insinööriosaamista ja kykyä kehittää uusia teknologioita. Me olemme myös monia muita maita edellä paikkatiedon hyödyntämisessä. Myös suomalainen metsänomistusrakenne tuo turvaa. Suomessa on satojatuhansia metsänomistajia. Siispä metsätalouden harjoittaminen on aivan eri tavalla tuttua ja hyväksyttävää kuin monissa muissa maissa. Näistä kilpailukykytekijöistä on pidettävä kiinni.

Suurin Suomen etu on ollut kuitenkin se, että metsäala on uskonut yhdessä tulevaisuuteen ja halunnut yhdessä kehittää koko sektoria. Yhteisen kehittämisen on jatkuttava. Metsäalan yhteisen kehittämisen suurin haaste lienee se, että onnistutaanko merkittäviä edistysaskelia toteuttamaan niin sanottuna parempina aikoina. Uskon, että me kaikki olemme valmiita tähän.

Hyvät kuulijat,

Hallitus jatkaa töitään metsäalan kilpailukyvyn säilyttämiseksi kotimaassa ja Euroopassa. Keskeisimmät menestystekijät ovat silti teidän käsissä. Uskon, että osaatte käyttää ne hyvin. Nyt metsäalalla on mahdollisuus positiiviseen kierteeseen. Kun ala menestyy, sinne hakeutuu lahjakkaita osaajia. Uutta osaamista tarvitaan monissa vaiheissa metsistä markkinoille, jotta pysymme edelleen kilpailijoitamme edellä.

Lähde: Valtioneuvoston viestintäosasto