Mainos:

Kiista tien käytöstä johti henkirikokseen Porvoossa

Julkaistu 12.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Porvoon Sannaisissa, Munkkalan ampumaradan lähettyvillä, tapahtui perjantaina 6.10.2017 epäilty henkirikos. Epäillyn henkirikoksen seurauksena sai surmansa ampuma-radan lähettyvillä asuva 70-vuotias mies.

Tapauksen johdosta otettiin kiinni ja vangittiin vuonna 1969 ja 1973 syntyneet miehet. Vuonna 1973 syntynyt mies vapautettiin viikon kuluessa vangitsemisesta ja häntä ei epäillä enää henkirikoksesta eikä mistään muustakaan rikoksesta.

Vanhempi miehistä on esitutkinnassa myöntänyt ampuneensa laukauksen, jonka seurauksena uhri sai surmansa. Tapahtumat saivat alkunsa ampumaradalle johtavan tien käyttöön liittyvistä erimielisyydestä.

Seuraavaksi asia siirtyy syyteharkintaan Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon.

Lähde: Poliisi

Mainos:

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tässä soutelen
Tässä soutelen
8 years ago

Nämä ampuma- ja metsästysseurat ovat riitaisuudessaan ihan oma lukunsa. Mutta se että maanvijelijät ovat toisilleen kateellisia yhdetä metristäkin, vaikka molemmilla olisi maata satoja hehtaareja. Se se vasta osoittaa järjen täydellistä puuttumista.

Ihan kuin järvi soutamisesta kuluisi.

huugo
huugo
8 years ago

Täällä päin joskus 90-luvulla metsästysseura ja porukassa maanviljelijä joka halusi olla joka paikassa ”johtaja”. Riidat menivät melkein ampuma touhuksi ja erästä uhkailtiin puhelimessa että luodissa on kyseisen henkilön nimi. Ei menisi enää tänä päivänä ja aseet lähtisivät välittömästi. Otti maansa pois metsästysseuralta ja perusti oman kun maita oli. Onnistuisikohan ihan enää tuokaan tänä päivänä.

juha.
juha.
8 years ago

Sana ”TIE”, voitaisiin julistaa jo ”kuoleman” synonyymiksi.
Siinä vaiheessa kuin aletaan puhumaan tienkäyttöoikeudesta. Järki on jo jättänyt tämän aurinkokunnan aikoja sitten. Kyse on yksinkertaisesti luonnossa eläintenkin keskuudessa ”suositusta” aktiviteetistä eli reviirien puolustamisesta ja valtaamisesta muilta lajikumppaneilta ja joskus toisen lajin yksilöltä. Kyseessä on siis primitiivireaktio ihmisen olemassaolon alkuhämäristä saakka, joka sumentaa myös nykyihmisen järjen juoksun täysin, koska se kokeeko kyseinen henkilö tulleensa kohdelluksi tasapuolisesti sekä etenkin sen, ettei hän joudu maksamaan sellaisesta edusta, joka koituu ainoastaan muiden hyödyksi hänen itsensä jäädessä vain maksumieheksi kouraisee se niin alkukantaista tunne-elämää, joka rikkoo kaikki kuviteltavissa olevat padot, jolloin alkeellisinkin seuraus- ja syysuhteiden käsitteistö lakkaa olemasta.

Hyvät tukirahat
Hyvät tukirahat
8 years ago

Pitäähän maanviljelijöille myös maksaa paljon EU-tukiakin, että saadaan joka tilalle se oma 100Teur kylvökone, 100Teur uusi traktori, kun vanha on onnistuttu ajamaan p*skaksi, sillä ettei osata ajaa sillä tai käyttää oikein. Huollotkin jätetään tekemättä säästöjen/hömöyden takia. Tietysti tarvitaan myös uusi 100teur keräävä rehuvaunu ja samanhintainen niittomurskain. Aivan käsittämätöntä että joka h*lvetin tilalla pitää olla omat laitteet, joita käytetään vain vain vähän aikaa kesällä. No mutta pitäähän se olla paremmat ja uudemmat koneet, kuin tuolla naapurin Sepolla.

Järjetöntä tukea noin paljon kannattamatonta yritystoimintaa.

Sama kuin veisi kullanhuuhdonta-seulan hiekkamontulle, ja hakisi siihen valtiolta/EU-lta tukirahaa väittäen että sieltä löytyy kultaa 200kg vuodessa, vaikka siellä olisi pelkkää hiekkaa.

Kyllä nuo tieriidatkin on ilmeisesti Suomalainen kansanperinne, ja täälläkin kunta tukki yhden pienen hiekkatienkin isoilla kivillä, kun alkoi jotain ahdistamaan sen käyttö.

Pakko sanoa
Pakko sanoa
8 years ago

Mitäs äänestitte hesalaiset meidät eu suohon, turha nillittää mistään maataloustuista, kun eu pyrogratian johdosta maatalouteen on tullut välikäsiä, vaaditan mahdottomia tilakokoja, ja silti pitää tilan ulkopuolella olla kiinni. City ihmiset meinaavat että maatalous tuottaa kaiken itsekseen, eikä tarvitse kuin heinä suussa kulkea pellonlaitaa. Tosiasiassa jokainen maataloudessa oleva tilallinen on työssään kiinni 24/7/365 lisäksi on korkeat vastuut joka asiassa.City ihmisillä ei ole kuin 5 päivänä viikossa 8 tuntia töitä, jos ei sitten kelan pummina ole jatkuvasti. Ennen eu:ta jokainen tilallinen pärjäsi jopa alle 10 hehtaain tilalla, eikä tarvinnut käydä tilan ulkopuolella vielä töissä, eikä mitään vastaavia tukia edes ollut. Aiotteko tosiaan olla vaatimassa jopa tukien lopettamista, joka on nykyaikana edellytys toimia, kun tuotteistaan ei saa kauppiaalta sitä hintaa jolla pärjäisi. Aiotteko tosiaan ajaa alas kotimaisen ruuan tuotannon, ja pyrkiä tilanteeseen, jossa Suomi olisi kokonaan riippuvainen muualta tuodusta ruuasta? Olisikohan city ihmisillä peiliin katsomisen aika. Enkä muuten yllättyisi että nämä maataloustukia vastaan olevat olisivat viemässä meidät toiseen turhakkeeseen, eli natoon taistelemaan toisten sotia. Minäkin pystyn maataloutta puolustamaan ja tiedostamaan tosiasiat, vaikka en koskaan ole tilallinen ollutkaan. Älkää city ihmiset unohtako sitäkään faktaa, että elämme pohjoisella vyöhykkeellä, jossa kasvukausi on myös rajallinen, ja entistä enemmän sääolosuhteiden armoilla. Kumm että ette nillitä jopa 6 miljardiin kohonneita vastikkeettomia yritystukia samalla, ja nehän sitä vastikkeetonta tukea vasta onkin.

korjaus
korjaus
8 years ago

Tarkoitin että hölmöyden takia, kun tuli kirjoitusvirhe tuossa.

härmäläinen
härmäläinen
8 years ago

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.