Euroryhmä käsittelee maanantaina 22. tammikuuta Kreikan lainaohjelman kolmatta väliarviota. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto keskustelee tiistaina muun muassa EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) syventämistä. Suomea edustaa Brysselissä valtiovarainministeri Petteri Orpo.
Euroryhmä arvioi kokouksessaan Kreikan talouden tilaa ja lainaohjelman etenemistä. Tavoitteena on saada aikaan periaatepäätös ohjelman kolmannen väliarvion hyväksymisestä.
Kun Kreikka on toteuttanut niin sanotut ennakolliset toimet ja väliarvio on hyväksytty, Euroopan vakausmekanismi (EVM) voi maksaa seuraavan lainaerän Kreikalle. Ennakolliset toimet koskevat muun muassa vero- ja eläkeuudistusta, terveydenhuollon tehostamista ja markkinoiden avaamista.
Alustavan arvion mukaan seuraava lainaerä olisi noin 7 miljardia euroa. Kreikan kolmannen lainaohjelman enimmäismäärä on 86 miljardia euroa, josta on tähän mennessä maksettu alle puolet. Kreikan valtiolla ei ole alkuvuonna suuria lainanlyhennyksiä.
Suomi voi hyväksyä kolmannen väliarvion, kun EU:n komissio, EVM ja Euroopan keskuspankki ovat antaneet myönteisen arvion ohjelman ehtojen toteutumisesta.
Muita euroryhmän aiheita ovat Portugalin lainaohjelman jälkeinen seuranta, Kansainvälisen valuuttarahaston konsultaatio euroalueella, euroalueen suositukset tälle vuodelle, talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä euroryhmän työryhmän puheenjohtajan valinta.
Euroryhmän ennakkotiedote (päivitetään kokouksen jälkeen)
Keskustelu EMUn syventämisestä jatkuu
EU:n komissio esittelee talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle joulukuisen ehdotuksensa talous- ja rahaliiton syventämisestä. Ehdotukset koskevat rahoitusunionin kehittämistä, talous- ja finanssiunionin kehittämistä sekä demokraattisen vastuuvelvollisuuden toteuttamista ja tehokkaampaa hallintoa.
Ministerit jatkavat kokouksessa keskustelua EMUn syventämisestä eurohuippukokouksen linjausten mukaisesti. Suomi pitää tässä vaiheessa päätavoitteinaan pankkiunionin loppuunsaattamista ja pääomamarkkinaunionin edistämistä.
Komission tiedote EMUn syventämisestä (6.12.)
Puheenjohtajamaa Bulgaria esittelee ohjelmansa
Uusi puheenjohtajamaa Bulgaria esittelee talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle kautensa tavoitteet. Bulgaria keskittyy kaudellaan talous- ja rahaliiton syventämiseen, erityisesti pankkisektorin riskien vähentämiseen, pääomamarkkinaunionin luomiseen ja pankkiunionin viimeistelyyn. Toisena painopisteenä puheenjohtajalla ovat investoinnit, kestävä talouskasvu sekä reilu ja tehokas yhteisöverotus.
Lisäksi neuvoston asialistalla on talouspolitiikan EU-ohjausjakso, järjestämättömien lainojen toimintasuunnitelma sekä mahdollisesti pienten ja keskisuurten yritysten arvonlisäverotuksen yksinkertaistaminen ja arvonlisäverokantojen uudistaminen.
Lähde: Valtiovarainministeriö
Eli selkokielellä: HELVETIN ISO LASKU TULOSSA TAAS.
Tämä tietää taas sitä ettei hyvä heilu.
Hei, me tienataan tällä!
Eikös se täysääliö luikuri Käteinen niin väittänyt?
Nyt äkkiä täyskäännös, Väyrynen pressaksi ja irtaantuminen eurosta käyntiin!
Ihmettelen kun bkt kasvaa kohisten, mutta velkaa oteaan yhä kiihtyvään malliin. Mihin vittuun ne rahat menee ellei velkatakauksiin. Euro alkaa olla dollarin ohella köykäistä valuuttaa. Ihmetteln myös veronmaksajien rauhallisuutta vai ovatko kaikki aivan idiootteja.
LASKUA LISÄÄ TIEDOSSA, JA SAMA MIES PYRKII NYT HOITAMAAN MYÖS SUOMEN PUOLUSTUS- ASIAT NOPEASTI KUNTOON SAMALLA KERTAA. JUURI KUN KANSA MIETTII PRESIDENTIN VAALEJA!
Petteri Orpo ehdottaa EU:n yhteisiä sotaharjoituksia!
Suvi Hautanen | 18.01.2018 | 15:43- päivitetty 18.01.2018 | 15:50 ( Verkkouutiset )
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kuluva vuosi saattaa olla ratkaiseva Suomen aseman kannalta Euroopan unionissa.
– On mahdollista, että joudumme valitsemaan, haluammeko syventää EU:n integraatiota vai pysyä paikoillaan, Orpo sanoi tänään torstaina puhuessaan Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Puolustusyhteistyötä vietävä pidemmälle
Orpon mukaan päätökset kehittää EU:n puolustusyhteistyötä nauttivat Suomessa vahvaa tukea.
– Mielestäni meidän pitäisi alkaa puhua pian seuraavista askelista, jotka vievät EU:n puolustusyhteistyötä vielä pidemmälle.
Lissabonin sopimuksen avunantoon velvoittava turvalauseke on pantu toimeen kerran Ranskan terroristihyökkäysten jälkeen.
– Minusta on tärkeää kehittää edelleen kykyämme auttaa toisiamme missä tahansa kriisissä ja erityisesti sotilaallisissa hyökkäyksissä, joihin Lissabonin sopimus viittaa.
Vasta viime vuonna Suomi hyväksyi uuden lain, joka mahdollistaa meille sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottomisen.
Orpo ehdottaa, että järjestettäisiin jäsenmaiden yhteisiä harjoituksia, joissa avunantoa yhdelle tai useammalle jäsenmaalle harjoiteltaisiin erilaisissa tilanteissa hybridihyökkäyksistä tavanomaisiin sotilasoperaatioihin.
– Yhteiset harjoitukset voivat auttaa löytömään heikkouksia, kehittämään prosesseja ja lopulta vahvistamaan EU:n uskottavuutta turvallisuusyhteisönä, Orpo perusteli.
Orpon mukaan sekä EU:ta että Natoa tarvitaan.
Ne voivat täydentää toisiaan ja niiden yhteistyölle on suurta kysyntää.
Orpon mukaan valintatilanne saattaa liittyä pysyvään taakanjakomekanismiin, jolla turvapaikanhakijoita uudelleensijoitetaan, euroalueen budjettiin tai johonkin muuhun.
– Suomi saattaa joutua valitsemaan. Pitäisikö meidän valita tie, joka vie syvempään integraatioon, vai pitäisikö meidän lyödä jarrut pohjaan?
Minulle vastaus on ehdottoman selvä.
Meidän täytyy olla mukana siinä ryhmässä, joka valitsee Euroopan integraation syventämisen tien huolimatta mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä, Orpo linjasi.
Orpo alleviivasi, että Suomi haluaa täyden pankkiunionin.
Orpon mukaan Suomen äänellä on joka tapauksessa merkitystä ja Suomella on mahdollisuus ohjata EU:n suuntaa siinä missä muillakin mailla.
Brexit yhdisti EU-maat
Valtiovarainministerin mukaan brexit on pakottanut jäljelle jäävät EU:n jäsenmaat ajattelemaan, mikä on EU:n visio ja missio Ison-Britannian eron jälkeen.
– Vastoin kaikkia oletuksia, brexit on tuonut meidät yhteen.
Brexitin mukanaan tuomat vaikeudet ovat osoittaneet meille, kuinka huono vaihtoehto EU:sta lähteminen on, Orpo totesi.
Orpon mukaan Iso-Britannia on arvostettu kumppani, eikä vähiten kaupan ja turvallisuusyhteistyön saralla.
Iso-Britannialle ei kuitenkaan voida Orpon mielestä myöntää parempia ehtoja kuin muille kolmansille maille, kuten esimerkiksi pääsyä sisämarkkinoille.
Valtiovarainministerin mukaan Suomi haluaa myös täyden pankkiunionin.
Maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja puolustukseen lisää rahaa.
Orpon mielestä Ison-Britannian EU:n budjettiin jättämää aukkoa ei voida täyttää kasvattamalla vain muiden jäsenmaiden maksuosuuksia.
– Mutta jos haluamme investoida nykyistä enemmän uusille aluelle, kuten maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja puolustukseen, olen valmis keskustelemaan kansallisten maksuosuuksien kasvattamisesta EU:n budjettiin.
– Se on olennainen osa EMU-visiota. No bailout -Eurooppa ei tule ikinä toimimaan ilman todellista pankkiunionia.
Pankkiunioni muodostettava reilusti
Orpo korosti kuitenkin, että pankkiunioni täytyy muodostaa reilulla tavalla.
– Pankkiunionia ei pidä käyttää siihen, että vanhoista virheistä aiheutuneet kustannukset siirretään muille.
Riskit perinnön siirtymisestä täytyy taklata ensin, kansallisilla toimenpiteillä, Orpo painotti.
Orpon mukaan kriisimekanismeja tarvitaan tulevaisuudessakin. Lyhytaikaista apua täytyy hänen mielestään olla tarjolla, jotta maita voidaan auttaa takaisin jaloilleen, mutta jos velkahelpotusta tarvitaan, sen täytyy tulla yksityisiltä sijoittajilta, ei toisten maiden veronmaksajilta.
– Sitä varten meidän täytyy kehittää edelleen Euroopan vakausmekanismia. EVM tarvitsee parempia työkaluja velkakestävyyden varmistamiseksi ja tarvittaessa hallittujen velkajärjestelyiden tekemiseksi, Orpo sanoi.
Urpon itsemurha nauttii Suomessa vahvaa tukea.