Valtamedia on pienen porukan taskussa – Omistukset keskittyvät muutamille

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Viime vuosilta tuttu, valtamedian suorastaan herttaisen yhteneväinen uutisointilinja saattaa perustua muuhunkin kuin yhteisiin arvoihin ja ”pyrkimykseen mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin”, ainakin mikäli katsellaan suurimpien mediatalojen omistussuhteita. Näyttäisi siltä, että kotimaiset suurimmat mediat omistaa ristiin varsin pieni määrä ihmisiä ja yrityksiä, vaikka näennäisesti erilaisia julkaisuja on vino pino.

Erityisesti kolme sukua nousee esiin…

Sanoma-konsernin pääomistajat:

Jane ja Aatos Erkon Säätiö 24,44%

Herlin Antti 11,68%

Holding Manutas Oy (Omistaja Antti Herlin) 11,68%

Langenskiöld Lars Robin Eljas 7,53%

Sanoma-konsernin julkaisuja ovat Helsingin Sanomat, Iltasanomat, tv-kanava Nelonen sekä HSMetro-ilmaislehti (ennen Metro). Helsingin Sanomat ovat levikiltään Suomen suurin sanomalehti.

Alma-median pääomistajat:

Ilkka-Yhtymä Oyj 27,3%

Mariatorp Oy 19,03%

Otava Oy 10,11%

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,47%

Alma-media julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämä-lehteä, Aamulehteä, useita maakuntalehtiä, UusiSuomi-lehteä ja Iltalehteä. Liiketoimintaan sisältyy myöskin mm. Monster-työnvälityspalvelu ja Etuovi.com, Vuokraovi.com sekä Mikrobitti-lehti.

Mariatorp Oy:n omisti Antti Herlinin hiljattain kuollut veli Niklas Herlin. Herlinin suku on mm. yhtiöidensä Mariatorpin ja Holding Manutasin välityksellä pääomistajana molemmissa suurimmissa mediataloissa.

Ilkka-Yhtymän pääomistajana on Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, jonka pääomistajia taas ovat KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY sekä Yrjö, että Hannu Laakkonen. Tämän lisäksi mainittavalla omistuksella on mukana Herttaässä ab (Kai Mäkelä). Mäkelä oli aiemmin Alma-median pääomistajia yrityksiensä Herttaässän ja Herttakakkosen kautta, mutta myi suorat omistuksensa Ilkka-Yhtymälle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on osakkaana Sanoma-konsernissa, Alma-mediassa ja Ilkka-yhtymässä.

Kotimaisen MTV Oy:n omistaa kansainvälinen mediajätti Bonnier. MTV Oy:n kanavavalikoimaan kuuluu MTV, Sub Tv ja AVA. Tämän lisäksi sillä on monimuotoista maksukanavatoimintaa. Bonnierin media-alan omistuksiin Suomessa kuuluu myöskin perinteiset kirjakustantamot WSOY ja Tammi. Bonnier julkaisee myöskin Tieteen kuvalehteä ja Tieteen Kuvalehti Historia-lehteä.

Pääasiassa aikakauslehtien sekä kirjojen kustantamiseen ja tuottamiseen erikoistunut Otava-Konserni on käytännössä täysin Reenpään suvun omistama. Sen omistuksiin on siirtynyt muun muassa Suomen kuvalehdet ja sen mukana Suomen kuvalehti, Hymy ja Seura. Uutistoimintaan se osallistuu muun muassa ampparit.com-uutisfeedin muodossa.

Keskisuomalainen Oyj julkaisee lukuisien paikallislehtien lisäksi alueellisia lehtiä, kuten Keskisuomalaista, Etelä-Suomen Sanomia (ESS) ja Keski-Uusimaata. Vesa-Pekka Kangaskorpi on pääomistajia Keskisuomalainen Oyj:ssä. Kangaskorven suku omistaa kyseisestä yrityksestä noin kymmenen prosenttia. Hän on myöskin Ilkka-yhtymän hallintoneuvoston jäsen.

Vaikkakin suuri osa median omistuksesta menee ristiin ja hyvinkin usein uutisoinnista on havaittavissa tietynlainen asenteellisuus ja idealismi, löytyy sillekin valvojansa. JSN…

Mitä on Julkisen Sanan Neuvoston taustalla?

JSN on median valvova silmä, jonka sana painaa melkoisesti Suomessa. Esimerkiksi Nykysuomi on useassakin yhteydessä kuullut perustelun ”Nykysuomi on valemedia, koska se ei kuulu julkisen sanan neuvostoon”. Kuitenkaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän tapahtumista ilmennyttä valtamedioiden suoranaista valehtelua ei olla ainakaan toistaiseksi viety JSN:n käsiteltäväksi. JSN on onnistunut tekemään itsestään ylimmän auktoriteetin sen määrittelemiseksi, mitä Suomessa pidetään totena.

Julkisen sanan neuvosto kuvaa itseään seuraavasti:

” Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.”

Neuvosto koostuu ”yleisöä edustavista” sekä ”joukkoviestintää edustavista” jäsenistä. Yleisöä edustavat, niinsanotut ”maallikot” on merkitty kirjaimella Y ja joukkoviestintää edustavat ”ammattilaiset” kirjaimella V.

Puheenjohtaja: Elina Grundström (Vihreän Langan entinen päätoimittaja)

Antti Kokkonen V (Lapin Kansa/Alma-media päätoimittaja)

Jyrki Huotari V ( MTV:n ohjelmapäällikkö/Bonnier)

Lauri Haapanen V (Freelance-toimittaja ja Helsingin yliopiston tutkija)

Maria Swanljung Y (Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija, entinen YLE:n toimittaja)

Pasi Kivioja Y (Freelance-toimittaja, median ja viestinnän yrittäjä)

Paula Paloranta Y (Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija, liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri)

Riitta Korhonen V (ET-lehden päätoimittaja/ Sanoma Oy)

Johanna Vehkoo V (”Faktantarkastaja”, freelance- toimittaja, tutkija, feministisen ajatushautomo ”Hatun” johtajia)

Pirjo Auvinen V (Toimittaja, YLE. Entinen Savon sanomien/Sanoma Oy, Kansan uutisten ja Demarin toimittaja)

Hannu Helineva V (Tuottaja Vartti/Kouvola)

Heikki Kuutti Y (Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori)

Venla Mäntysalo Y (Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava)

Neuvostoa on kritisoitu muun muassa siitä, että se valvoo käytännössä omien jäsentensä ja näiden työnantajien toimintaa, eikä siinä ole ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto on perustettu vuonna 1968 ja alun perin sen puheenjohtajaksi pääsyn vaatimus oli ulkopuolisuus media-alalta. Puheenjohtajina nähtiin esimerkiksi poliitikkoja sekä akateemikkoja. Asia muuttui vuonna 2007 ja nykyisin puheenjohtaja on poikkeuksetta ”alalta”.

Viestinnän Keskusliitto arvosteli muun muassa YLE:a siitä, että se muodosti oman valvontaelimen omaa toimintaansa valvomaan:

”Yleisradion hallintoneuvosto on osa yhtiön johtoa ja velvollinen edistämään yhtiön etua. Ei ole uskottavaa, että arvioinnin kohde arvioi ja valvoo omaa toimintaansa.”

Viestinnän keskusliitto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsenistä vain kolme ei ole media-alalla työssä ja alan suurimpiin tekijöihin kuuluvien yritysten työntekijät valvovat itseään ja omia työnantajiaan.

Valtamedian riippumattomuutta ei juuri ole kyseenalaistettu, vaan säännöllisesti on ylenkatsottu pienen piirin omistukseen päätyneen tiedonvälityksen yksipuolisuutta ja poliittista väritystä. Jos valtiollista mediaa, YLE:a ei lasketa, Suomessa näkyy säännöllisesti tv-uutisia vain kahden eri instanssin omistamista lähteistä ja päivittäisten sanomalehtien omistajat ovat käytännössä muutamien ihmisten käsissä. Valtakunnallisia, viisipäiväisiä sanomalehtiä julkaisee käytännössä vain kaksi toimijaa. Kirjallisuuden julkaiseminen on keskittynyt vielä tehokkaammin, sillä kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, Suomen suurimmat kirjakustantajat ovat ajautuneet ulkomaisen Bonnierin haltuun.

Lähteet: Sanoma, Alma-media, Ilkka, Ilkka2, PKKOYJ, Keskisuomalainen oyj, JSN, JSN2, SK, Medialiitto, Sanomalehdet.fi, amk.fi

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
goyim
goyim
8
CFF
CFF
8

Täytyy muistaa että kun on kysymys omistajuudesta ja vallasta yksi suku/klaani/imperiumi nousee ylitse muiden.

Rothschildit.

En usko että edes nämä näennäisesti suomalaiset mediat olisivat ilman Rothschildien omistaja kytköstä – epäsuorasti tai suorasti.

Kun omistaa lähes kaiken mitä maailmassa voi omistaa, joko suoraan tai välikäsien kautta päädytään aina takaisin lähtöruutuun.

Rothschildit.

Reuters joka syöttää mailmalle uutiset on Rothschildien.
Koko pankkisektori on Rothschildien omistuksessa/hallinnassa.

Kukaan ei tiedä kuinka suuri Rothschildien omaisuus on, mutta arvioit liikkuvat 500 miljardista-5000 miljardiin euroon. Vähintään 10-100x Suomen valtion budjetti.

500 euroa on Rothschildeille K-I-R-J-A-I-M-E-L-L-I-S-E-S-T-I juomaraha.

Jos korkotulot ja osingot tuottavat vuodessa noin 10 miljardia. Puhumattakaan muista tuloista ja myyntivoitoista pelkästään se tekeee 10 vuodessa 100 miljardia!

Rothschildit pyörittävät maailmaa kuin omaa karuselliaan.

Mahdollisesti he ovat myös näiden hämäräperäisten kryptovaluuttojen takana jonka tarkoituksena on imeä ihmisten todellinen varallisuus(asunnot, kiinteistöt, jalometallit, ym.) ja antaa vastineeksi spekulatiivisia mielikuviturahakkeita.

Forbes ei uskalla mainita Rothschildeja kun listataan maailman rikkaimmat.

https://www.youtube.com/watch?v=5rtRL0vvUBQ

huugo
huugo
8

Epäilyttävän oloista porukkaa. Tuo JSN on yksi vitsi kun katsoo ketä siellä vaikuttaa. Vitunvirkkaaja Johanna Vehkoo, ei jumalauta mitä äärisuvakki feministejä. HS kokeili miten pitkälle voi mennä ja nyt taisi tulla raja vastaan. Onko käsky tullut Soroksen suunnalta. Tämä ”kansanryhmä” hämmentää maailmaa vähän joka suunnalla. Tehdään sitä mitä osaavat parhaiten ja rahaa on käyttää vaikka minkälaiseen operaatioon. Hajaannusta ja vastakkainasettelua ja ovat vieneet sen seuravalle tasolle, eli valtiotasolle. Kansat on jo saatu toisiaan vastaan ja nyt vuorossa suunnitelma 2.0. Tuossa A-studiossa oli jotain omituista, kuin käsikirjoitettu. Kanerava ja se toinen Limnéll ? pieksivät ensin HS:n päätoimittajaa koko lähetyksen ajan olan takaa ja kun lähetys oli lopuillaan, tämä Limnéll suorastaan nuoleskeli ”päätoimittajaa” Oliko käsky tullut ylempää mennä käsikirjoitetun kaavan mukaan.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu eilen 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.