Mainos:

Länsimetron avaamisesta liikenteelle ei ole vieläkään mitään tietoa

Julkaistu 20.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

HKL:n tuotannon esivaihe länsimetron osuudella on nyt ollut käynnissä hiukan yli kaksi viikkoa. Toistaiseksi HKL:llä eikä HSL:llä ole vielä edellytyksiä arvioida matkustajaliikenteen alkamisajankohtaa.

Ennen matkustajaliikenteen aloitusta tulee tuotannon esivaiheessa toteutua yhtenäinen kahden viikon häiriötön jakso sen jälkeen kun matkustajaliikenteen aloittamisen esteet on poistettu ja tarpeelliset testaukset on tehty. Liikenteelle avaaminen edellyttää myös, että riittävä määrä koeajopäiviä on toteutunut onnistuneesti.

- Häiriöttömän jakson laskenta kiinteistötekniikan osalta käynnistyi uudelleen alkuviikosta kiinteistövalvontajärjestelmässä havaitun ongelman vuoksi. Onnistuneiksi laskettavia koeajopäiviä ei ole vielä takana, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

- Länsimetron osuudella on lisäksi vielä joitakin rakennusteknisiä muutoksia ja korjauksia, jotka ovat välttämättömiä tehdä ennen kuin matkustajaliikenne voi alkaa. Tätä ennen meillä ei ole edellytyksiä arvioida matkustajaliikenteen aloittamisajankohtaa.

Mainos:

Länsimetro Oy on varannut tulevalta viikolta keskiviikon ja torstain 25. ja 26.10. muutostöiden tekemiselle. Koeajoja ei siis näinä päivinä ajeta.

HKL:n tuotannon esivaihe on käynnistynyt hyvin. HKL koekäyttää nyt kaikkia järjestelmiä samaan tapaan kuin ne tulevat liikenteen alkamisen jälkeen olemaan käytössä. Kokonaan uusia, länsimetron avaamisen myötä käyttöön tulevia järjestelmiä on yhteensä 52. Järjestelmät valvovat ja ohjaavat mm. kiinteistötekniikkaa, kameroita, hissejä ja liukuportaita. Erikseen on vielä liikenteenohjausjärjestelmä, jossa kahden eri tekniikan järjestelmät nykymetron ja laajennuksen osalta tulee saada toimimaan yhteen.

- Koekäytöllä varmistetaan sekä järjestelmien tekninen toiminta kuin myös niitä ylläpitävien huolto- ja kunnossapitotoimintojen resurssien riittävyys ja osaaminen, kertoo Ville Lehmuskoski.

Järjestelmät on yhdistetty HKL:n Herttoniemen metrovalvomoon ja siellä liikennöinnin osalta liikenteenohjausvalvomoon, kamera- ja lukitusvalvonnan osalta turvavalvomoon ja kiinteistötekniikan osalta tekniseen valvomoon. Yksityiskohtana esimerkiksi jokainen ilmanvaihdon häiriö uusilla metroasemilla näkyy hälytyksenä teknisessä valvomossa. Tämä mahdollistaa laitteistojen korjaukset nopealla aikataululla ja sitä kautta entistä paremman matkustajatyytyväisyyden.

- Tuotannon esivaiheen tarkoitus on tuoda esille vielä mahdollisesti korjausta vaativia kohteita, näin taataan mahdollisimman häiriötön matkustajaliikenteen alku, toteaa Lehmuskoski.

Metrolinjat vievät idästä länteen ja takaisin

Kun HKL on saavuttanut tuotannon esivaiheessa matkustajaliikenteen edellyttämän laatutason, päättää matkustajaliikenteen aloituksesta tämän jälkeen HSL.

HSL turvaa matkustajien liikkumisen kaikissa tilanteissa. Nykyiset suorat bussiyhteydet jatkavat ainakin vuodenvaihteeseen 2018. Kun metron matkustajaliikenne alkaa, nykyiset bussilinjat ajavat päällekkäin metroliikenteen kanssa.

- HSL:llä eikä HKL:llä ole vielä valmiuksia päättää, milloin metron matkustajaliikenne Matinkylään alkaa. Teemme tiivistä yhteistyötä HKL:n kanssa, jotta metron matkustajaliikenne päästään aloittamaan mahdollisimman pian, toteaa HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Metroa liikennöidään matkustajaliikenteen käynnistyttyä kahdella linjalla: Matinkylä–Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki. Molempien linjojen vuoroväli ruuhka-aikaan on viisi minuuttia, joten Tapiolan ja Itäkeskuksen välisellä osuudella metrojunat kulkevat kahden ja puolen minuutin välein.

Lähde: Hel.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Länsimetro on suuri kusetus -seuraava suurenluokan veivaus tulee olemaan Tampereen ratikka. Saatte uskoa että siitäkin tulee vähän helvetillinen lisälasku veronmaksajille.

huugo
huugo
8

Tämähän alkaa vaikuttaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushankeelta. Taitaa olla jo maan tapa töpeksiä kaikki rakennushankkeet ja tuplata kustannukset. Mistähän lie johtuu. Tehdään sutta ja sekundaa ja se ei ole edes suomen veronmaksajille hyväksi vaikka ylimääräisen työn kun luulisi hyödyttävän työllisyyden kautta.Ne hyödyt taitavat valua rajojen ulkopuolelle ja siinä taitaa olla moneen oglmaan selitys.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.