Mainos:

EU:n ympäristöministerit neuvottelevat hiilinieluista – Suomella kova päästövähennysvelvoite

Julkaistu 12.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat perjantaina 13.10. Luxemburgiin neuvottelemaan 2030-ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla sekä ns. LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan EU:n ilmastotavoitteissa huomioon. Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Yhdessä päästökauppadirektiivin kanssa taakanjako- ja LULUCF-asetukset muodostavat kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta.

”Pariisin sopimuksen mukaan hiilinielujen ja päästöjen tulisi olla tasapainossa vuosisadan loppupuolella. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme metsiämme. On tärkeää, että neuvottelutulos tukee metsien kestävää käyttöä”, ministeri Tiilikainen korostaa.

LULUCF-asetusehdotus kytkeytyy tiiviisti yhteen taakanjakoesityksen kanssa. Komission taakanjakoehdotuksessa Suomen päästövähennysvelvoite on -39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Suomi tavoittelee neuvotteluissa ratkaisua, jolla maankäyttösektorista ei aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.

Mainos:

Neuvoston keskustelu LULUCF:stä käydään puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta. Esitys pitää sisällään kompensaatiojärjestelmän, jossa on otettu huomioon metsäisten maiden erityiskysymyksiä. Suomen tavoitteena on, että esitys sallisi hakkuiden kasvattamisen kestävän metsätalouden tarpeisiin ja hiilinielujen kehittymisen pidemmän aikavälin tarkastelun. Tämän lisäksi Suomi esittää, että jo toteutuneesta, historiallisen metsäpinta-alan menetyksestä aiheutuneet päästöt sisällytettäisiin kompensaatiojärjestelmään.

Jos ministerit pääsevät kokouksessa yhteiseen näkemykseen, taakanjako- ja LULUCF-asetusten käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluilla EU-parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Lopullisia päätöksiä odotettaneen alkuvuodesta 2018.

Neuvoston on määrä hyväksyä istunnossaan myös EU:n yhteinen neuvottelumandaatti Bonnin COP23-ilmastokokoukseen sekä joulukuun alussa Nairobissa pidettävään UNEPin yleiskokoukseen (UNEA). Suomi tukee päätelmäehdotuksia.

Ministeri Tiilikainen on kutsunut Luxemburgiin koolle myös ympäristöpolitiikaltaan edistyneitä maita edustavan Green Growth Groupin, joka keskustelee EU:n ajankohtaisten asetusten lisäksi EU:n monivuotisesta kansainvälisen ilmastorahoituksen kehyksestä sekä pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategian uudistamisesta.

Lähde: MMM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tyhmiä päättäjiä
Tyhmiä päättäjiä
9 years ago

Ja kaikki lentää paikalle ja saapuu kukin omalla mustalla autollaa. Jonka jälkeen sieltä lähdetään jokainen omalla autollaan sekä lennettään kotiin. Se se on päästötavoitteiden konkretisoitumista.

Miksei nämä osaa tehdä videoneuvotteluita kun peruskouluissakin osataan?

Risto
Risto
9 years ago

Tärkeämpää olisi sammuttaa tulivuoret ja kaikki vulkaaninen toiminta maapallolta, mikä lienee yhtä vaikeaa kuin todistaa ihmiskunnan vaikutus planeettojen sykleihin.
Viimeksi kun tulivuori Etna purkautui, se muutamassa päivässä vapautti ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin ihmiskunta koko viimeisen 10 000 vuoden aikana.
Mutta onhan se tärkeää pystyä lamauttamaan tulevaisuudessa kaikki autoliikenne napin painalluksella.
Autoilu kun mielletään usein liikkumisen vapaudeksi, jota tulevaisuudessa ei ole.

Galileon ilmastoinkvisaattori
Galileon ilmastoinkvisaattori
9 years ago

Hölmöt politikot sekottavat kaikkea keskenään eikä ymmärrä metsää puilta.
Olisi erittäin tervetullutta kasvien ja ruuantuotannon sekä eläinmaailman kannalta että koko ekosysteemin ”elämänsuola” CO2 (ei hiilimonoksidi, niinkuin monet mieltävät asian) kohoaisi ainakin 700-1000ppm:n.
CO2 ei edes ole niin voimakas kaasu että sen suhde muihin ilman kaasumolekyleihin eli n. 33:85800 ja vastaavasti ihmisen aiheuttamana 1:85800 olisi minkäänlaista todellista vaikutusta. Mielestäni sellainen väite on typeryyden äärimmäismuoto.

Galileon ilmastoinkvisaattori
Galileon ilmastoinkvisaattori
9 years ago

Jos vielä suhteutetaan siihen että tällaiset suunnitelmat dominoefekteineen laittavat maiden sosiaali- ja talousbalanssit potentiaalisesti jopa kaaokseen saadakseen Suomen teollisuuden ehkä n. viideskymmenesmiljoonasosa CO2″päästöjä”(puhdas elämäntärkeä kaasu!)muutettua pelkästään kuudeskymmenesmiljoonasosaksi, noilla kustannuksilla ja täysin olemattomilla vaikutuksilla, niin mielettömyys paljastuu näinkin.
Kuten käyrät ja data kertoo niin CO2 vapautuu aina ilmaston lämpenemisen jälkeen ja silti, silloinkin ilmasto myös viilenee ymv. CO2 keskeinen ilmastokeskustelupolitiikka on kuin keskiaikainen Tellus&Kirkkokeskeinen keskustelu ja verotus. Typerysten touhuja.
Muutenkin,terve talous on perusta uudelle teknologialle ja energioille.

huugo
huugo
9 years ago

Suomi on etujoukoissa rahasäkin kanssa aina kun on kyse muiden aiheuttamista ongelmista.Nytkin Suomi SITOUTUU maksamaan Kiinan, USA:n ym. muiden teollisuusmaiden ”hiilijalanjälkiä” avokätisesti uhraten omia työpaikkoja. Mutta se on pieni hinta siitä että ministerit saavat patsastella silmäätekevien kokouksissa aina eteurivissä. Eivät vaan huomaa sitä virnuilua ja tirskuntaa takarivistä.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.