Mainos:

Jan Tullber kirjailija, tutkia ja dosentti yritysekonomiassa: Mitä maahanmuutto maksaa

Julkaistu 29.8.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Tulevaisuuden kustannukset vain 2015 vuoden maahanmuutosta tulee maksamaan huikeat 600 miljardia verokruunua — summa on vielä alakanttiin laskettu. Näin kirjoittaa ekonomi ja tutkia Jan Tullberg. Summa vastaa 14 kertaisesti tämän hetken puolustusvoimien budjetin.

Mitä tulee maahanmuutto 2015 maksamaan ruotsalaisille?

Keskeisenä asiana tuskin on käyttökustannukset vuodelle 2016, vaan kokonaiskustannukset pitemmällä tähtäimellä. Tässä mukana 5:n reaalisen kohdan kalkyylit mitkä ovat paremminkin optiset kuin pessimistiset.

1.Paljonko henkilö maksaa vuodessa?

Mainos:

Ensimmäinen osakysymys on; Kuinka moneen oleskelulupaan johtaa ne 163 000 turvapaikanhakua vuodelta 2015. Sisäministeri Anders Ygemn:in arvion mukaan 60 000 – 80 000 turvapaikan hakijaa lähetetään takaisin kotimaihinsa. Kuinka tässä sitten onnistutaan onkin sitten jo toinen kysymys. Tämän hetken kapasiteetti on 4000 per vuosi, joten tässä tapauksessa tarvitaan radikaalisti vahvistusta. Parempi kuitenkin on tutkiskella tuota pienempää lukumäärää karkotettavista, mikä siis tarkoittaa, että 103 000 turvapaikanhakijaa saa oleskeluluvan.

Tämä taas pidemmällä tähtäimellä johtaa perheyhdistämisiin. Historia tässä osoittaa , että perheet muodostavat 40% kokonaismaahanmuutosta. Toinen ryhmä, työperäinen maahanmuutto, tuo mukanaan vähemmän perheenjäseniä jolloin perhemaahanmuutto sidoksissa turvapaikan hakijoihin tulee olemaan suurin piirtein yhtä suuri. Nyt on siis tullut varoitus kovennetusta vaatimuksesta perheen yhdistämisestä. Pääministeri kyllä puhuu ” kiristetystä politiikasta perheenyhdistämisiin”, nähtäväksi jää mikä lopputulos on.

Hiljattain esitettiin poikkeus siitä, mikä esiteltiin marraskuussa, ettei kiristetty perheenyhdistymispolitiikka koske suurinta osaa vuonna 2015 tulleista pakolaisista. Ongelmana ennätys-suuren turvapaikanhakijoiden määrään 2015 toi myös ennätys-suuren määrän miesylijäämää, 66 000 miestä. Se tahtoo sanoa sitä, että heitä tuli enemmän kuin ruotsissa syntyy yhden vuoden aikana. Tämä epätasapaino puolestaan kertoo korkeaa perheenyhdistämismaahanmuuttoa. Kun oletetaan, että 97 000 lähiomaista tulee perässä, mikä 103 000:een yhdistettynä oleskeluvan saaneiden kanssa muodostaa 200 000 maahanmuuttajaa.

Eräs lähtökohta tässä on maahanmuuttoviraston kustannukset turvapaikka hakemuksissa. Eräässä jälkilaskennassa kustannukset nousivat 166 000:een ja käsittelyaika oli 414 päivää (vuosiraportti vuodelta 2012). Tästä muodostuu vuosikustannukseksi 150 000 kruunua minkä hakijan majoittaminen tulee maksamaan käsittelyn kestoajan. Seuraavat vuodet eivät ole maahanmuuttoviraston kustannuksia, mutta uskotaan olevan samalla tasolla muiden julkisten sektorien maksettavana.

Työttömyys aikajanan arvellaan olevan 8 vuotta. Kahdeksan maahanmuuttovuoden jälkeen on noin puolet maahanmuuttajista saanut jonkin tyyppistä työtä. Jokunen on ehkä saanut työpaikan aikaisemmin, moni ei vielä ole saanut ja osa ei saa koskaan. Tämä antaa meille ” kotoutus-summaksi” 200 000:lle X 150 000 kr. X 8 vuotta´= 240 miljardia kruunua.

jan tull2

2. Kuinka suuri lisäkustannus on yksin tulleille ”lapsille”.

Vuoden 2015 aikana tuli 35400 yksin tulleita, joista hyvin suuri osa saa turvapaikan. Arvion mukaan 80% saa turvapaikan mikä tahtoo sanoa, että 28 000 henkilöä. Kustannukset tälle ryhmälle on suorastaan hävettävät. Valtiollinen kustannus 1900 kruunua henkeä kohti ainoastaan ruuasta ja majoituksesta. Laskujeni mukaan on kustannus 800 000 henkeä kohti vuodessa kun peruskustannus on vähennetty , mikä mainitaan kohdassa 1, tulee vuosiksustanukseksi 650 000 kruunua. Laskelmani mukaan kolmen vuoden koulukustannukset 28 000:lle X 650 000 kr X 3 vuotta = 55 miljardia.

3. Mitä maksavat ne jotka eivät saa turvapaikkaa?

Se ryhmä 60 000 jotka eivät saa oleskelulupaa maksaa 166 000 kruunua, mikäli he lähtevät vapaaehtoisesti. Noin puolet eivät tee sitä, mikä tuo lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Koulu ja terveyspalvelut ” paperittomille” ovat sellaisia rasitteita. Moni piileskelee maassa ja tulee tekemään uuden anomuksen neljän vuoden kuluttua, kun edellisen hakemuksen vanhenemisaika on täyttynyt. Silloin paremminkin saada oleskeluluvan sillä vetoomuksella, ”että on ollut kauan sidoksissa Ruotsiin”. Varovaisesti laskettuna kustannus on 300 000 kruunua henkeä kohti. Sitä voisi miettiä kohtuudella, että mikä virasto tai yritys maksaisi niin paljon anomuksen tutkimisesta mikä päätyy kielteiseen päätökseen. Kielteisen päätöksen kustannukset ovat 60 000 henkilöä X 300 000 kruunua = 18 miljardia kruunua.

jan tull3

4. Onko maahanmuuttajat maksaneet eläkkeestään?

Ulkopuolisena tutkijana olen laskenut Jan Ekberg:in pyynnöstä vuonna 2006 totaalisen virallisen kustannuksen eläkeläisille 65 – 80 vuotta. Laskelmassani sain summaksi 3,4 miljoonaa kruunua, jolloin kysymys kuuluukin. Onko maahanmuuttajat maksaneet eläkemaksut työssäolo vuosiltaan. Lähtökohtana heidän matala työllistymisensä niin tuskin he ovat pystyneet maksamaan tulevaisuuden eläkemaksujaan. Ikäryhmissä 20 – 65 vuotta on heistä työskenteleviä 0,58 verrattuna ruotsalaiseen kantaväestään mikä on 0,82. Tämä ero 24% tarkoittaa sitä, että heistä työssä käyviä on 30% vähemmän kuin Ruotsalaisia. Arvio on siis, että 30% heidän eläkekustannuksistaan tulee maksamaan ruotsalainen veronmaksaja. Tämä taas yliarvostaa maahanmuuttajien työpanosta ja veronmaksua koska osa työpaikoista on tuettuja tai matalapalkkaisia ja siksi verotulot työllistyneiltä on paljon alhaisemmat kuin työssä käyvillä ruotsalaisilla. Eli kustannukseksi tulee 200 000 henkeä X 30% X 3,4 miljoonaa = 204 miljardia kruunua.

5. Onko maahanmuuttajat maksaneet lapsistaan?

Samaa kaavaa käyttäen kuin kohdassa 4 lasketaan kustannus 0 – 20 vuotiaille lapsille, jolloin summa on 2,2 miljoonaa kruunua. Koska pakolaisista on kuitenkin melkoinen joukko lapsia joiden kustannus lasketaan kohta 1:n alle. Lapset jotka syntyvät ruotsissa ei ole mukana aikaisemmissa kustannus- ryhmissä. Hieman yksinkertaistettua tapaa käyttäen lasken, että tulee vielä suunnilleen puoli lasta jotka täytyy rahoittaa. Kun ja jos maahanmuuttaja työllistyy voi hän osaltaan osallistua kustannuksiin kykynsä mukaan. Minun laskuissani, kuten eläkelaskelmassa, siltikin alijäämä työllistymiseen on 30%. 200 000 henkeä X 0,5 puli ruotsissa syntyneestä lapsesta X 30% X 2,2 miljoonaa = 66 miljardia kruunua.

jan tull4

Loppu sumeerinki.

Nämä viisi kustannusryhmää tekee yhteensä 583 miljardia kruunua. Pyöristettynä 600 miljardia. Tulee muistaa että luvut on enemmänkin konservatiiviseen suuntaan. Eläkekustannukset on laskettu 80:n elinvuoden mukaan, joka kuitenkin on jo matala sillä kun elinikä on nousussa nyt jo yhdellä vuodella kymmentä vuotta kohden. Käytetyt laskelmat Ekebergin tapauksessa on vuodelta 2006 sekä maahanmuuttovirastolta vuodelta 2012, mihin ei ole laskettu mukaan inflaatiota. Osa ekonomeista laskee tulevaisuuden kustannukset inflaatiolla ja diskonttaa ne sitten tähän päivään. Itse katson metodin kyseenalaiseksi koska se vähentää järkevyyttä.

Kuinka todennäköinen tämä kustannuslaskelma on?

Jos jaamme 583 miljardia 200 000 henkilöllä tulee siitä 3 miljoonaa henkeä kohti. Sitä kustannusta voidaan vertailla toisiin tutkimuksiin, että saadaan pohjaa todelliselle kustannusarviolle.

Eräs tutkimus (Hlmöy ja Strö 2012) laski summan europan ulkopuoliselle maahanmuuttajalle Norjaan. Heidän laskelmansa kustannukset olivat 4,1 miljoonaa norjan kruunua.

Tutkijat Nilsson ja Wedeskog ovat tehneet laskelman paljonko yhden ruotsalaisen henkilön kustannukset ovat kehdosta hautaan jos he eivät osallistu työtekoon vaan elävät yhteiskunnan varoilla. Tätä laskelmaa SOU 2012:55 käytettiin pohjana ei kotoutuneisiin romaaneihin. Täytyy huomioida ettei laskelma koske niin kutsuttuja ”gangstereita” kuormittavat kriminaalihuoltoa vaan tavallisia kanssaihmisiä ilman ”drop out” jotka eivät tee mitään negatiivistä jos ei mitään hyödyllistäkään. Yhden sellaisen elinkustannus on 14 miljoonaa kruunua koko elinaikana. Ulkopuolisesti tarkasteltuna summasta voi keskustella siitä, että kuinka monta vuotta maahanmuuttaja antaa jotain yhteiskunnalle ja kuinka monta vuotta hän on rasitteena ruotsalaiselle yhteiskunnalle.

Enimmäkseen debatit käsittelee maahanmuuttoviraston välittömiä kustannuksia. Pitemmän tähtäimen keskustelusta voi saada kuvan, että maahanmuuttajat kahdeksan vuoden jälkeen tuottaa voittoa. Niin kuitenkaan ei tapahdu. Meille kaikille on suuri tappio meidän tulevina vuosina eläkeläisinä ja kattaaksemme ne kustannukset meidän maksaa korkeaa veroa ja sitä olisi maksettava monina vuosina tasapainon saavuttamiseksi. Siihen maahanmuuttajat eivät, yleisesti katsottuna, ole kyenneet ja siksi suuri alijäämä odottaa kaikkien asiantuntijoiden mielestä.

Iloisille kalkyyleille on toki kysyntää joita moni epäluotettava henkilö huiskii tulemaan holtittomasti. Monet ajattelevat, että paremminkin minun kaltaisteni henkilöiden pitäisi kokea omantunnontuskia siitä, että me tuhoamme retoriikan tällä väritetyllä epämukavalla informaatiolla. Me emme todellakaan tarvitse kalkyylejä jotka perustuu toiveajatteluun, vaan me tarvitsemme todellisia numeroita joilla voisimme käsitellä todellisia ongelmia mitä kohtaamme yhteiskunnassa.

Lähde: Jan Tullber  kirjailija, tutkia ja dosentti yritysekonomiassa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Yli 100 ihmisen pelätään kuolleen kultakaivoksen romahduksessa Keski-Afrikan tasavallassa

Julkaistu eilen 14:17 – Kirjoittaja Toimitus

Yli 100 ihmisen pelätään kuolleen maan vyöryttyä kultakaivoksella Keski-Afrikan tasavallassa. Hallitus on tähän mennessä vahvistanut 49 kuolemantapausta, mutta paikallisviranomaiset ja avustustyöntekijät raportoivat huomattavasti korkeammista luvuista.

Onnettomuus tapahtui 18. elokuuta lähellä Zamboyea Nana-Mambérén prefektuurissa, lähellä Kamerunin rajaa.

Kaivosalue ulottui noin 10 kilometrin matkalle ja koostui sadoista suurista, syvistä ja toisiinsa kytketyistä kuopista Radio Ndeke Lukan mukaan.

Paikallisviranomaisten mukaan rankkasateet olivat heikentäneet maaperää. Syyttäjän mukaan useita maanalaisia tunneleita on saattanut romahtaa. Paikallinen media Radio Ndeke Luka raportoi, että maa petti toistuvasti.

Mainos:

Ihmisiä kerääntyi ensimmäisen romahduksen jälkeen auttamaan loukkuun jääneitä, mutta uudet maanvyörymät hautasivat alleen sekä kaivostyöläisiä että pelastustöihin osallistuneita.

Paikalliset lähteet ovat laskeneet noin 100–107 kuollutta ja sanovat useampien olevan kadoksissa. Keski-Afrikan tasavallan hallitus oli vahvistanut 49 kuolemantapausta tätä kirjoitettaessa. Raportoidut kuolonuhriluvut eroavat siis yhä toisistaan.

Pelastusryhmät ja asukkaat etsivät selviytyjiä useiden tuntien ajan, mutta toistuvat romahdukset vaikeuttivat työtä.

Epävarmuus uhrien määrästä jatkuu, koska maa peittää edelleen osia kaivosalueesta ja viranomaiset eivät ole vielä tunnistaneet kaikkia uhreja.

Kultakaivos oli jo aiemmin suljettu

Associated Press raportoi, että viranomaiset olivat sulkeneet kaivosalueen jo ennen suuronnettomuutta. Pienimuotoista kullankaivua harjoittavat työläiset jatkoivat silti työskentelyä ilman lupaa ja sovellettavien turvallisuussääntöjen ulkopuolella.

Keski-Afrikan tasavallassa tuhannet ihmiset saavat elantonsa pienimuotoisesta kaivostoiminnasta, usein vaarallisissa olosuhteissa.

Romahduksen jälkeen kaivosministeri Rufin Benam-Beltoungou määräsi toiminnan välittömästi keskeytettäväksi uudelleen.

Viranomaiset eristivät kaivoksen, sillä jatkuvat romahdukset ja tulviminen tekivät maaperästä liian vaarallisen. Pelastustyöntekijöiltä puuttui samalla kalusto, jota tarvitaan turvalliseen etsintään syvien kuoppien keskellä.

Babouan syyttäjä on antanut Belokon erityispoliisikomisariolle tehtäväksi tutkia onnettomuuden.

Tutkijoiden on määrä selvittää kuolonuhrien määrä ja romahduksen syy sekä tunnistaa alueella toimivat henkilöt tai yritykset. He tutkivat myös mahdollista rikosoikeudellista vastuuta laittomasta louhinnasta, ilmoittamattomasta työstä ja turvallisuussääntöjen rikkomisesta.

Kansalaisjärjestö AJMADEC syyttää maan kaivosviranomaisia turvallisuuden laiminlyönnistä.

Järjestön mukaan vastaavia romahduksia tapahtuu toistuvasti maan pienimuotoisilla kaivoksilla, missä monet ihmiset vaarantavat henkensä ansaitakseen elantonsa.

EU lainaa 6,1 miljardia euroa Ukrainan uusiin ase- ja ilmatorjuntahankintoihin

Julkaistu eilen 13:05 – Kirjoittaja Toimitus

Euroopan komissio on hyväksynyt uusia puolustushankintoja Ukrainalle 6,1 miljardin euron arvosta. Rahat lainataan pääomamarkkinoilta EU:n budjetti vakuutena, ja takaisinmaksu on ehdollinen sille, että Ukraina saa tulevaisuudessa sotakorvauksia Venäjältä.

Päätös julkistettiin 24. elokuuta, Ukrainan itsenäisyyspäivänä. Uusi summa tulee aiemmin hyväksyttyjen, noin 16 miljardin euron arvoisten puolustustilausten päälle, joista 8,35 miljardia euroa on jo maksettu.

Tätä 6,1 miljardia euroa ei rahoiteta jäädytetyistä venäläisistä varoista. Sen sijaan EU lainaa rahat pääomamarkkinoilta ja takaa lainanantajille takaisinmaksun EU:n budjetin liikkumavaralla. Komission lainsäädäntöesityksen mukaan Ukrainan takaisinmaksuvelvollisuus syntyy vain, jos maa saa sotakorvauksia Venäjältä.

Euroopan komissio perusteli päätöstä viittaamalla 376 ohjusiskuun, jotka rekisteröitiin Ukrainaa vastaan heinäkuun aikana. Rahat on tarkoitus käyttää ilma- ja ohjuspuolustukseen, ammuksiin ja tutkalaitteistoon. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, että hankinnat auttavat maata suojelemaan väestöään ja ilmatilaansa sodan jatkuessa.

Mainos:

EU:n budjetti takaa miljardien eurojen lainan

Uusi päätös on osa EU:n kohdennettua 90 miljardin euron lainaa Ukrainan budjetti- ja puolustustarpeisiin vuosina 2026 ja 2027. Komission esityksessä summa on jaettu 60 miljardiin euroon puolustusteollisuudelle ja sotilasvarusteiden hankintoihin sekä 30 miljardiin euroon taloudelliseen tukeen ja valtion budjettiin.

Vuonna 2026 puolustuskomponentin kautta odotetaan maksettavan 28,3 miljardia euroa. Ukraina ei saa varoja rajoittamattomaan käyttöön; sen sijaan se pyytää maksuja tehtyään sopimuksia puolustusalan yritysten kanssa ja kun Euroopan komissio on tarkastanut ne. Järjestely tarkoittaa, että EU:n budjetti takaa lainanoton samalla kun hankinnat toteutetaan vaiheittain.

Puolustusteollisuus saa miljardien eurojen tilauksia

Suurin osa kalustosta on tarkoitus ostaa valmistajilta Ukrainasta, EU:sta ja Euroopan talousalueelta. Tuki on siten myös merkittävä investointi Ukrainan ja Euroopan puolustusteollisuuteen. Muiden maiden tavarantoimittajat voidaan hyväksyä erityisillä poikkeusluvilla, kun tarvittavaa kalustoa ei valmisteta Euroopassa.

Hankintavaatimuksista on tullut poliittinen kiistakysymys EU:n sisällä. Jotkut jäsenvaltiot haluavat lainattujen miljardien vahvistavan ensisijaisesti Euroopan puolustusteollisuutta, kun taas toiset ovat vaatineet Ukrainalle suurempaa vapautta ostaa kalustoa, joka voidaan toimittaa nopeimmin.

F1: Lando Norris voittoon Hollannin GP:ssä

Julkaistu eilen 12:14 – Kirjoittaja Toimitus

Lando Norris ajoi toiseen peräkkäiseen voittoonsa dramaattisessa Hollannin Grand Prix’ssä. McLaren-kuljettaja ohitti MM-sarjan kärkinimi Kimi Antonellin pitkän takaa-ajon päätteeksi, kun taas kotiyleisön suosikki Max Verstappen kolaroi ulos heti avauskierroksella.

Lando Norris lähti paalupaikalta Zandvoortin radalla ja piti kärkipaikkansa, kun 72 kierroksen kilpailu alkoi osittain märällä radalla.

Avauskierroksella Max Verstappen menetti Red Bullinsa hallinnan viimeisessä mutkassa ja törmäsi rajusti vallin. Hän selvisi ilman vammoja, mutta kolarista lensi radalle suuri määrä romua, ja kilpailun johto keskeytti kisan punaisella lipulla.

Uusintastartissa Kimi Antonelli sai paremman lähdön ja ohitti Lando Norrisin ensimmäisessä mutkassa.

Mainos:

Mercedes-kuljettaja johti kilpailua tämän jälkeen pitkään, mutta Norris alkoi kuroa eroa umpeen viimeisen varikkokäynnin jälkeen.

Lando Norris ajamassa McLareniaan Hollannin GP:ssä Zandvoortissa
Lando Norris ajamassa McLareniaan Hollannin GP:ssä Zandvoortissa. Kuva: Xinhua/Peng Ziyang.

Kierroksella 54 Lando Norris ohitti Antonellin ulkokautta ensimmäisessä mutkassa. Myöhemmin samalla kierroksella hän ohitti myös Lewis Hamiltonin ja otti kärkipaikan takaisin haltuunsa.

Lando Norris piti asemansa loppuun asti ja voitti 11,536 sekunnin erolla. Kimi Antonelli sijoittui toiseksi ja George Russell kolmanneksi.

Ferrari-kuljettajat Lewis Hamilton ja Charles Leclerc seurasivat aivan perässä, kun taas Oscar Piastri sijoittui kuudenneksi.

Voitto oli Norrisille kauden toinen ja nosti hänet kuljettajien MM-sarjassa neljänneksi. Antonelli johtaa MM-sarjaa 242 pisteellä, 59 pistettä edellä Russellia ja Hamiltonia.

YK-raportoija vaatii kansainvälistä suojeluläsnäoloa Palestiinaan

Julkaistu eilen 12:08 – Kirjoittaja Toimitus

Francesca Albanese, YK:n palestiinalaisalueiden erityisraportoija, on vaatinut kansainvälistä suojeluläsnäoloa miehitetylle Länsirannalle, Itä-Jerusalemiin ja Gazaan. Hänen vetoomuksensa seuraa uusia raportteja Israelin siirtokuntalaisten väkivallan voimakkaasta kasvusta.

Maanantaina Albanese kirjoitti, että kansainvälinen suojeluläsnäolo Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa on täysin välttämätöntä.

Hän viittasi Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavaan lausuntoon Israelin miehityksestä ja väitti, että muilla valtioilla on velvollisuus toimia. Albanese kehotti YK:n pääsihteeriä ja yleiskokousta pyrkimään ylittämään sen, mitä hän kuvaili halvaukseksi turvallisuusneuvostossa, jossa Yhdysvallat on toistuvasti estänyt Israelia arvostelevat päätöslauselmat veto-oikeudellaan.

Lausunto seuraa ajanjaksoa, jolloin väkivalta Länsirannalla on kasvanut nopeasti. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana YK kirjasi noin 190 siirtokuntalaisten hyökkäystä kuukaudessa YK:n yhteenvedon mukaan. Jos tahti jatkuu, hyökkäysten määrän odotetaan ylittävän 2 000 tänä vuonna.

Mainos:

YK raportoi jatkuvasta väkivallasta

Elokuun puolivälissä YK:n humanitaarinen järjestö OCHA raportoi 38 siirtokuntalaisten hyökkäystä yhden viikon aikana. Hyökkäykset aiheuttivat loukkaantumisia ja omaisuusvahinkoja. Tuba Masafer Yattassa viisi palestiinalaista loukkaantui, kolme kotia tuhoutui ja 23 ihmistä, mukaan lukien 14 lasta, joutui jättämään kotinsa, järjestö raportoi.

YK ja suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä pitävät miehitetyillä alueilla sijaitsevia Israelin siirtokuntia laittomina. Israel kiistää tämän arvion ja kuvailee Länsirantaa kiistanalaiseksi alueeksi.

Heinäkuussa 2024 annetussa neuvoa-antavassa lausunnossa Kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Israelin jatkuva läsnäolo miehitetyllä palestiinalaisalueella on lainvastaista ja sen on päätyttävä mahdollisimman nopeasti. Tuomioistuin vaati myös uusien siirtokuntien rakentamisen välitöntä lopettamista. Israel hylkäsi lausunnon.

Albanese on YK:n ihmisoikeusneuvoston nimeämä riippumaton asiantuntija, eikä hän puhu YK:n puolesta organisaationa. Hänen viestissään ei täsmennetty, miten ehdotettu suojeluläsnäolo järjestettäisiin tai mikä sen mandaatti olisi.