Euroopan komissio on hyväksynyt uusia puolustushankintoja Ukrainalle 6,1 miljardin euron arvosta. Rahat lainataan pääomamarkkinoilta EU:n budjetti vakuutena, ja takaisinmaksu on ehdollinen sille, että Ukraina saa tulevaisuudessa sotakorvauksia Venäjältä.
Päätös julkistettiin 24. elokuuta, Ukrainan itsenäisyyspäivänä. Uusi summa tulee aiemmin hyväksyttyjen, noin 16 miljardin euron arvoisten puolustustilausten päälle, joista 8,35 miljardia euroa on jo maksettu.
Tätä 6,1 miljardia euroa ei rahoiteta jäädytetyistä venäläisistä varoista. Sen sijaan EU lainaa rahat pääomamarkkinoilta ja takaa lainanantajille takaisinmaksun EU:n budjetin liikkumavaralla. Komission lainsäädäntöesityksen mukaan Ukrainan takaisinmaksuvelvollisuus syntyy vain, jos maa saa sotakorvauksia Venäjältä.
Euroopan komissio perusteli päätöstä viittaamalla 376 ohjusiskuun, jotka rekisteröitiin Ukrainaa vastaan heinäkuun aikana. Rahat on tarkoitus käyttää ilma- ja ohjuspuolustukseen, ammuksiin ja tutkalaitteistoon. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, että hankinnat auttavat maata suojelemaan väestöään ja ilmatilaansa sodan jatkuessa.
Mainos:
EU:n budjetti takaa miljardien eurojen lainan
Uusi päätös on osa EU:n kohdennettua 90 miljardin euron lainaa Ukrainan budjetti- ja puolustustarpeisiin vuosina 2026 ja 2027. Komission esityksessä summa on jaettu 60 miljardiin euroon puolustusteollisuudelle ja sotilasvarusteiden hankintoihin sekä 30 miljardiin euroon taloudelliseen tukeen ja valtion budjettiin.
Vuonna 2026 puolustuskomponentin kautta odotetaan maksettavan 28,3 miljardia euroa. Ukraina ei saa varoja rajoittamattomaan käyttöön; sen sijaan se pyytää maksuja tehtyään sopimuksia puolustusalan yritysten kanssa ja kun Euroopan komissio on tarkastanut ne. Järjestely tarkoittaa, että EU:n budjetti takaa lainanoton samalla kun hankinnat toteutetaan vaiheittain.
Puolustusteollisuus saa miljardien eurojen tilauksia
Suurin osa kalustosta on tarkoitus ostaa valmistajilta Ukrainasta, EU:sta ja Euroopan talousalueelta. Tuki on siten myös merkittävä investointi Ukrainan ja Euroopan puolustusteollisuuteen. Muiden maiden tavarantoimittajat voidaan hyväksyä erityisillä poikkeusluvilla, kun tarvittavaa kalustoa ei valmisteta Euroopassa.
Hankintavaatimuksista on tullut poliittinen kiistakysymys EU:n sisällä. Jotkut jäsenvaltiot haluavat lainattujen miljardien vahvistavan ensisijaisesti Euroopan puolustusteollisuutta, kun taas toiset ovat vaatineet Ukrainalle suurempaa vapautta ostaa kalustoa, joka voidaan toimittaa nopeimmin.
Venäjä toteutti yhdistetyn ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Ukrainaan keskiviikon vastaisena yönä 7. lokakuuta. Raporttien mukaan iskujen kohteina olivat voimalaitokset ja varastot, kun taas Venäjä ilmoittaa kohteina olleen ohjustuotantolaitokset, satamat ja sotilaslogistiikka.
AMK Mapping raportoi, että Trypillian lämpövoimalaitokseen, Krementšukin vesivoimalaitokseen ja varastotiloihin osui. Käynnissä olleen hyökkäyksen aikana tili raportoi vähintään 20 ohjuksen kohdistuneen Kiovaan, Kiovan alueelle, Dniproon ja Krementšukiin, sekä iskujen jälkeisistä suurista tulipaloista. Iskuja voimalaitoksiin ja vaurioiden laajuutta ei ole vahvistettu riippumattomasti.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan infrastruktuuri Kiovassa ja kahdellatoista alueella joutui hyökkäyksen kohteeksi. Alueviranomaisten mukaan teollisuuslaitos Dniprossa ja liikenneinfrastruktuuri Zaporižžjassa vaurioituivat Reutersin mukaan.
Venäjä sanoo kohteina olleen ohjustuotantolaitokset ja satamat
Venäjän puolustusministeriö ilmoittaa hyökkäyksen kohdistuneen sotilas-teollisiin laitoksiin Kiovassa ja kuudella alueella. Ministeriön mukaan kohteisiin kuului paikkoja, joissa puolustusyhtiö Fire Point valmistaa ja varastoi Flamingo-risteilyohjuksia sekä keski- ja pitkän kantaman lennokkeja.
DD Geopolitics välittää Venäjän lausunnot koskien sotilasteollisuutta, satama- ja telakkainfrastruktuuria sekä sotilaslogistiikkaa. Reutersin mukaan ministeriö sanoo satama- ja telakkakohteiden sijainneen Odessan alueella, missä hyökättiin myös aluksia vastaan, joita ministeriö sanoi Ukrainan asevoimien käyttämiksi.
AMK raportoi myös, että 5–8 Kalibr-ohjusta ammuttiin Buyan-M-korvetista Kaspianmereltä. Tilin mukaan 6–10 Tu-95MS-konetta ja kolme Tu-160M-konetta oli matkalla kohti laukaisuasemia; raportti ei vahvista myöhempiä laukaisuja. Vähintään 20 ohjuksen määrä ei ollut yön lopullinen kokonaissumma.
Reutersin mukaan Ukrainan ilmavoimat ilmoittavat Venäjän käyttäneen 130 lennokkia, 48 risteilyohjusta ja ballistista ohjusta, ja että ilmatorjunta torjui 161 kohdetta. Zelenskyi raportoi erikseen yhteensä 70 ohjuksesta.
Asuinrakennuksia vaurioitunut
Zelenskyin alustavien lukujen mukaan ainakin yksitoista ihmistä sai surmansa: viisi Prylukyssa sekä kaksi kussakin kaupungissa: Kiovassa, Oleksandriassa ja Krementšukissa. Hän kirjoittaa, että Prylukyssa loukkaantui 26 ihmistä, heistä viisi lapsia, ja Krementšukissa kahdeksan.
Viisikerroksiseen rakennukseen osui Prylukyssa. Alueen kuvernööri Vjatšeslav Tšaus sanoo, että kuolonuhrien määrä voi nousta ja että raunioista pelastettiin kolme ihmistä, mukaan lukien lapsi.
Krementšukin pormestari Vitali Maletskyi kuvailee asuinalueille aiheutuneita tuhoja pahimmiksi sitten "täysimittaisen hyökkäyksen" alkamisen, The New Voice of Ukraine raportoi. Myös piirissä sijaitseva teollisuusyritys vaurioitui.
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius sanoo, ettei ole olemassa todellisia todisteita siitä, että Venäjä "valmistelisi jotakin", vaikka useat Euroopan johtajat varoittavat toistuvasti Venäjän hyökkäyksestä NATO-maahan.
Samaan aikaan muun muassa Puolan pääministeri ja Tanskan sotilastiedustelu sanovat edelleen, että Venäjä voisi hyökätä NATOn alueelle lähitulevaisuudessa.
Sinkevičius esitti kommenttinsa tiistaina yhteisessä lehdistötilaisuudessa Mark Rutten kanssa Brysselissä.
Varoitus uhan liioittelemisesta tulee siten Baltian NATO-jäsenmaalta, ei liittokunnan kriitikolta.
Mainos:
— Mielestäni on sanottava, jos yhteiskuntaan kohdistuu uhka, mutta ei saa liioitella ja sanoa: Voi, jotain tapahtuu tulevina kuukausina tai viikkoina, Sinkevičius sanoi Liettuan yleisradioyhtiö LRT:n mukaan.
— Nostin pääsihteerin kanssa esiin myös sen, onko olemassa mitään todisteita, todellisia todisteita? Esittävätkö tiedustelupalvelut mitään, mikä osoittaisi Venäjän valmistautuvan johonkin? Eikä niitä todellakaan ole. Riski on siis olemassa, mutta se ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen, Sinkevičius sanoi.
Liettuan pääministeri ei kuitenkaan ollut täysin kritiikitön Moskovaa kohtaan. Hän kuvaili Venäjää yhä vihamielisemmäksi ja vähemmän hillityksi.
Hänen mukaansa tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole esittäneet todellisia todisteita siitä, että Venäjä valmistelisi mitään uhkaavampaa kuin hybridi-iskuja, joiden hän sanoo olevan jo käynnissä.
Varoitukset Venäjän hyökkäyksestä jatkuvat
Sinkevičiuksen huomiot ovat jyrkässä ristiriidassa useiden Euroopan pääkaupunkien sävyn kanssa.
Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi Puolan parlamentille aiemmin syyskuussa, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä voisi toteuttaa lennokki- tai ohjusiskun NATOn alueelle muutaman kuukauden sisällä.
Suomen presidentti Alexander Stubb on myös toistuvasti varoittanut venäläisistä lennokeista. Tanskan sotilastiedustelu DDIS julkaisi hiljattain arvion, jonka mukaan Venäjä voisi aloittaa rajoitetun sotilaallisen hyökkäyksen NATO-maahan tulevina kuukausina.
DDIS arvioi rajoitetun hyökkäyksen riskin pieneksi mutta kasvavaksi ja viittaa erillisiin pitkän kantaman iskuihin infrastruktuuria vastaan, joka on elintärkeää Ukrainalle annettavalle tuelle. Palvelu pitää täysimittaista invaasiota erittäin epätodennäköisenä, mutta ei sulje sitä pois.
Näkymä Vilnasta on erilainen. Pääministerin mukaan Venäjän hyökkäyksen riski on pysynyt vakaana.
Vastauksessaan Mark Rutte kehotti malttiin ja korosti, että liittokunnalla on vastausvaihtoehtoja, joita ei aina paljasteta julkisesti.
— Meillä on kaikki tarvittavat vastausvaihtoehdot. Niitä ei aina näe julkisuudessa. Ne eivät aina ole symmetrisiä. Se ei ole aina silmä silmästä, Rutte sanoi.
Pääsihteeri viittasi myös Venäjän taloudelliseen tilanteeseen.
— Yleisemmin kehottaisin tiettyyn rauhallisuuteen, koska investoimme puolustukseemme. Venäjä ei ole hyvässä asemassa. Sen talous ei ole hyvässä asemassa. Joten tietty rauhallisuus on perusteltua, samoin kuin työn jatkaminen, Rutte sanoi.
Rutte sanoi myös, että sana hybridi voi kuulostaa hieman kotoisalta.
Mark Rutten mukaan vastauksen Venäjän hybridi-iskuihin tulisi olla enemmän tukea Ukrainalle, ei vähemmän. Tuon tuen maksavat suurelta osin sitä antavien maiden veronmaksajat.
Mindaugas Sinkevičius ja NATOn pääsihteeri Mark Rutte yhteisessä lehdistötilaisuudessaan Brysselissä tiistaina. Kuva: NATO
Samana päivänä Viron suojelupoliisi KAPO syytti Venäjää elokuussa Tallinnassa sijaitsevaan puolustusyhtiö Milrem Roboticsiin kohdistuneen tuhopolton tilaamisesta. KAPO sanoo Venäjän turvallisuuspalveluiden tilanneen iskun, Breaking Defense raportoi.
Viron pääministeri Kristen Michal kuvaili tulipaloa osaksi pelottelukampanjaa. Mark Rutte puolestaan kiitti Viroa Venäjän nimeämisestä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov torjui syytöksen perusteettomana. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole esitetty riippumatonta näyttöä siitä, että Moskova olisi ollut palon takana.
Tallinnan palo on juuri sellainen hybridi-isku, jonka Sinkevičius erottaa Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä. Hän sanoo, että tuollainen uhka on olemassa. Todisteita Venäjän hyökkäyksestä hän ei ole nähnyt.
Liettua jatkaa puolustuksensa vahvistamista
Samaan aikaan Sinkevičius ei halua arvionsa tarkoittavan, että Liettua laskisi varuillaanoloaan Venäjän hyökkäyksen varalta.
Rutte sanoi Liettuan odotettavasti käyttävän tänä vuonna 5,38 prosenttia BKT:sta varsinaiseen puolustukseen. Vilnassa sijaitsevan geopolitiikan ja turvallisuustutkimuksen keskuksen johtaja Linas Kojala toteaa, että menot pysyvät yli viiden prosentin.
He korostavat toiveensa siitä, että maahan sijoitettava saksalainen prikaati on täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä.
— Venäjä yrittää levittää pelkoa ja jakaa yhteiskuntia. Mutta se ei onnistu. Me emme vapise. Teemme sen, mikä on tehtävä, ja investoimme voimakkaasti sotilaalliseen suorituskykyyn, Sinkevičius sanoi.
Useat liettualaiset analyytikot tukevat pääministerin arviota.
Turvallisuustutkija Deividas Šlekys sanoi LRT:lle keskiviikkona, ettei kukaan valmistele Liettuan valloittamista nyt eikä tänä vuonna.
Kansallisen kriisinhallintakeskuksen Vilmantas Vitkauskas huomautti, etteivät hybridi-iskut ole mitään uutta, kun taas Martinaitis arvioi raporttien mukaan uhkatason pysyneen muuttumattomana.
Boris Johnson otti syyskuussa 2023 Ukrainan-matkalleen mukaan miehen, joka oli lahjoittanut hänen yksityiselle yritykselleen miljoona puntaa. Aseyhtiö QinetiQin suurin osakkeenomistaja Christopher Harborne oli rekisteröity Johnsonin neuvonantajaksi. Vuodetut asiakirjat tai kumpikaan miehistä eivät selitä, miksi hän oli mukana.
Tiedot käyvät ilmi Johnsonin yksityisestä toimistosta vuotaneista tiedostoista, jotka tunnetaan nimellä Boris Files. Brittiläinen sanomalehti The Guardian julkaisi tutkimuksensa 10. lokakuuta 2025.
Tiedostojen mukaan Johnson ja Harborne lensivät yksityiskoneella Stanstedista Itä-Puolaan ja matkustivat sieltä yöjunalla Kiovaan. He saapuivat perille 8. syyskuuta 2023. Dassault Falcon -lentokonetta operoi Guardianin mukaan todennäköisesti Harborne itse. Johnson oli tuolloin jo jättänyt parlamentin.
Kiovan Yalta European Strategy (YES) -foorumin järjestäjien mukaan Harborne oli rekisteröity tittelillä "neuvonantaja, Boris Johnsonin toimisto". Johnsonin matkaohjelmassa foorumin avausistunnon kohdalla lukee "vain Boris ja Chris".
Mainos:
Mukana Johnsonin seurassa Kiovassa ja Lvivissä
Sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että Johnson puhuivat foorumilla. Matkaohjelma viittaa sen jälkeiseen yksityiseen tapaamiseen, mutta Zelenskyin kanslia ei vastannut kysymykseen siitä, osallistuiko Harborne siihen. Myöskään Ukrainan silloinen ulkoministeri ei muistanut, oliko Harborne läsnä myöhemmässä tapaamisessa.
Seuraavana päivänä Johnson matkusti Lviviin (Lwów). Hän laski kukkia sotilashautoille, vieraili haavoittuneiden luona ja vastaanotti kunniatohtorin arvon. Videomateriaalissa Harborne näkyy lähellä Johnsonin tervehtiessä sotilaita; Harborne esiintyy myös valokuvassa pormestari Andriy Sadovyyn kanssa pidetystä tapaamisesta.
Matkaohjelmassa mainitaan myös "suljettu kokous sotilaallis-teknisessä tutkimus- ja kehityskeskuksessa". Siinä ei mainita, osallistuiko Harborne siihen. Hän on QinetiQin suurin osakkeenomistaja 13 prosentin omistusosuudella, mutta se ei tarkoita, että hänellä olisi operatiivista roolia yhtiössä.
Ukrainan joukkojen on raportoitu käyttävän QinetiQin Banshee-lennokkeja ja miinanraivausrobotteja. Huhtikuussa 2025 Britannian puolustusministeriö ilmoitti, että yhtiö auttaa Ukrainaa valmistamaan laitteita 3D-tulostimilla.
Miljoonan punnan lahja Johnsonin yritykselle
Harbornen miljoonaan punnan lahjoitus The Office of Boris Johnson Ltd -yritykselle kirjattiin marraskuussa 2022 parlamentin jäsenten taloudellisten sidonnaisuuksien rekisteriin. Se ei näy Britannian vaalikomission tietokannassa varoista, jotka on annettu lainsäätäjän poliittiseen toimintaan.
Harbornen lakimiesten mukaan lahjoituksen tarkoituksena oli mahdollistaa Johnsonin pysyminen aktiivisena Britannian politiikassa. Heidän mukaansa Harborne ei odottanut henkilökohtaista hyötyä, ja kaikki päinvastaiset väitteet ovat perusteettomia ja tarkoituksellisen vääriä. He eivät antaneet sisällöllisiä vastauksia siihen, miksi hän seurasi Johnsonia Ukrainaan.
Johnsonin allekirjoittama kirje, joka on päivätty 23. lokakuuta 2023, alkaa sanoilla: "Kirjoitan tukeakseni Christopher Harbornea". Johnson kuvailee häntä ystäväksi ja toimistonsa tukijaksi, mainitsee heidän Ukrainan-matkansa ja kutsuu häntä Putinin hallinnon vannoutuneeksi vastustajaksi. Lakimiesten mukaan kirje oli suositus, joka kirjoitettiin Harbornen maineeseen kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen.
Johnson vastasi Guardianille kirjallisesti: "Säälittävät juttunne... näyttävät johtuvan pääasiassa jostakin laittomasta venäläisestä hakkeroinnista. Teidän pitäisi hävetä". Hän jatkoi: "Miksi ette vain muuta nimeänne Pravdaksi? Juttunne ovat roskaa ja teette Putinin työtä."
Guardian huomauttaa, että tiedostot eivät selitä, miksi Harborne oli mukana. Varmaa on se, että Johnson toi matkalle merkittävän lahjoittajan ja että tämä oli rekisteröity neuvonantajaksi. Valokuva osoittaa Harbornen olleen Lvivin pormestarin tapaamisessa; on epäselvää, osallistuiko hän yksityisiin kokouksiin.
Johnson oli matkustanut Kiovaan jo keväällä 2022, kun neuvottelut olivat käynnissä. Maaliskuun lopun Istanbulin-neuvottelujen jälkeen hän lensi sinne 9. huhtikuuta. Ukrainan valtuuskuntaa johtanut David Arakhamia sanoi marraskuussa 2023 antamassaan haastattelussa, että Johnson kehotti heitä olemaan allekirjoittamatta mitään venäläisten kanssa ja vain jatkamaan taistelua. Ukrainska Pravda oli raportoinut samasta viestistä vuotta aiemmin viitaten Volodymyr Zelenskyin läheiseen avustajaan: Putinia tulisi painostaa, ei neuvotella hänen kanssaan, eikä länsi allekirjoittaisi sopimuksia hänen kanssaan. Johnson on kutsunut väitettä "venäläiseksi propagandaksi".
Venäjällä ei ole aikomusta lopettaa taisteluita neuvottelujen ollessa käynnissä. Tämän viestin ulkoministeri Sergei Lavrov välitti YK:n turvallisuusneuvostossa keskiviikkona, samana päivänä kun Ukraina ja 51 liittolaista vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa. Lavrovin mukaan vaatimuksessa on kyse hengähdystauon antamisesta Kiovalle ja sen asevarastojen täydentämisestä.
Lavrov puhui Ukrainan sodasta turvallisuusneuvoston kokoontuessa 23. syyskuuta. Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan, joka raportoi hänen lausunnoistaan, viesti Euroopalle ja Kiovalle oli yksiselitteinen.
— Olemme oppineet karvaasta kokemuksesta, emmekä keskeytä sotilaallista erikoisoperaatiotamme neuvottelujen ollessa käynnissä missään muodossa, Lavrov sanoi.
Samalla hän kohdisti arvostelunsa Euroopan pääkaupunkeihin ja kuvaili tulitaukoa keinoksi ostaa aikaa.
Mainos:
— Tätä Eurooppa juuri haluaa, ja kaikella on sama yksinkertainen tavoite: saada hengähdystauko ja täydentää Kiovan hallinnon ehtyneitä sotilasarsenaaleja. Epätoivossaan hallinto on jo pitkään turvautunut avoimesti terroristisiin menetelmiin, Lavrov totesi.
Vaatimus esitettiin ennen kokousta
Lausunto tulitauosta julkaistiin ennen turvallisuusneuvoston kokoontumista. Ukraina ja 51 liittolaista vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa, jotta Moskovan ja Kiovan väliset neuvottelut voisivat alkaa. Allekirjoittajiin kuuluvat EU ja sen jäsenvaltiot, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Australia.
Moskovan linja on, että taistelut päättyvät vasta, kun molemmat osapuolet tavoittelevat kattavaa ratkaisua, joka käsittelee sodan perimmäiset syyt. Kremlin mielestä tulitauko ilman tällaista ratkaisua on vain tauko, joka hyödyttää pääasiassa vastapuolta.
Neljä päivää lennokki-iskun jälkeen
Ajoitus tekee tilanteesta entistä jännittyneemmän. Vaatimus esitettiin alle neljä päivää Ukrainan kaikkien aikojen suurimman Moskovaan kohdistuneen lennokki-iskun jälkeen. Kaksi siviiliä sai surmansa esikaupungeissa, ja öljynjalostamo, asuinrakennuksia sekä siviili-infrastruktuuria vaurioitui.
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kutsui hyökkäystä ennennäkemättömäksi ja sanoi, että siihen osallistui yli 1 600 lennokkia kaikista suunnista.
Hyökkäykset kiihtyvät
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Moskovaan kohdistuneen viimeisimmän lennokki-iskun jälkeen, että armeija kiihdyttää entisestään täsmäiskuja sotilaallisiin kohteisiin Kiovassa.
Viime kuukausina Venäjä on lisännyt ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainan sotilaalliseen ja kaksikäyttöiseen infrastruktuuriin vastauksena Zelenskyin 40 päivää kestäneelle vaikuttamiskampanjalle, joka kohdistui pitkän kantaman iskuilla siviilikohteisiin Venäjällä. Zelenskyin ilmoitettu tavoite oli herättää tyytymättömyyttä Venäjän kansan keskuudessa.
Kampanja päättyi Ukrainan Mustanmeren satamien lamautumiseen ja Venäjän talvikampanjan alkamiseen voimalaitoksia ja muuntaja-asemia vastaan tavallista aikaisemmin.
