Niinhän siinä sitten kävi, oli jälleen kerran löydetty Führer johtamaan pienpuoluetta ja jälki oli alun nousun jälkeen sen mukaista.

Kohtuullisen nopeasti oli selvää että johtamiskyky ja osaaminen puuttui täysin Vapauden liitosta, aika moni ajatteli että tämän kanssa on vain elettävä, itsekkin niin mietin. Siinä tein virheen, Vapauden liiton puheenjohtajana toimiva Ossi Tiihonen ei omannut edes alkeellisempaa johtamistaitoa. Olisi kuitenkin pitänyt heti puuttua asiaan, mutta jotenkin mietin että onhan siellä se puoluehallitus joka katsoo toimintaa. No ei ollut, puoluehallitus oli alistunut apinan rooliin mikä teki juuri niin kuin arvon Führer sanoi. Narsistinen ”johtaminen” jäsenistöä kohtaan alkoi näyttää arkipäivältä toiminassa ja kaikki ketkä kyseinalaisti asioita saivat Führerin vihat niskaan.

Jäsenistö oli alkanut aistimaan ja ymmärtämään että nyt ei ole kaikki kunnossa. Isoin ongelma oli lammaslauma puoluehallituksessa ketkä ei uskaltaneet, tai eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet edes alkeita yhdistyslaista, eli eivät edes tienneet mitä siellä pitäisi tehdä. Noh Führer muisti kyllä kertoa.

Jäsenistö kun alkoi nostamaan epäkohtia ja laittomia toimia esiin sai narsistinen Führer muutaman tuhannen kierrosta ja sota jäsenistöä vastaan oli alkanut. Jäsenryhmä täyttyi epämukavista kommenteista missä penättiin ikäviin epäkohtiin vastauksia. Führer ymmärsi että yksin tästä ei selvitä ja puhdistukset puolueessa pitää aloittaa. Tässä kohtaa hyppäsi Führerin uskollinen puudeli Lassukka kehiin, hän aloitti Johtajansa raivokkaan puolustamisen, Führer latasi Lasse lampaalle ohjeita ja Lassukka painoi näppis sauhuten vastauksiaan jäsenistölle.

Iltalehti on käyttänyt muutamissa jutuissaan kirjoitustyyliä ”näin kaikki eteni”, otetaan yksi päivä jäsenryhmästä.

Führer heräilee sängystä ja keittää kahvit, hän ottaa kahvikupin ja käynnistää tietokoneen. Ensimmäisen kupin jälkeen hän lähtee tarkistamaan valtakuntansa tilaa ja avaa telegrammin. Führerin nuppi alkaa punoittaa ja kahvikuppi lentää seinään, Führer selaa raivon vallassa jäsenryhmää läpi ja huutaa ”miten nämä rahvaat vieläkin kehtaavat vaatia minulta mitään”. Raivon vallassa aukaistaan punainenlinja jossa vastataan selkeästi ja kuuluvasti BÄÄ, Lasse Lammas on astunut palvelukseen, Lassea alkaa hieman jännittää mitä Führer sanoo? Führer aloittaa välittömästi tehokkaan käskynannon Lassee lampaalle ja Lassukka (lempinimi) kirjoittaa tehtäviään ylös, Lassukka meinaa jäädä jälkeen tehtävänjaossa, mutta Lassukka ei uskalla pyytää Führeriä hidastamaan. Reilun puolen tunnin raivokkaan käskynjaon jälkeen Lassukka on saanut aamupäivän vastauslistan valmiiksi ja puhtaaksi kirjoitettua. Lassukka käy tuumasta toimeen ja jäsenryhmään aletaan vastaamaan tuttua ja turvallista, ei mitään.

Führer seuraa tarkasti miten taistelukentällä menee, Führer tekee huolestuttavan havainnon lassukka meinaa jäädä alakynteen ja jälleen aukee punainenlinja. Führer ärähtää Lassukalle, enkö ole sanonut että jos ne ei hiljene niin uhakaile ja syyllistä heitä, johon Lassukka saa huulet väpättäen vastattua hennolla äänellä ”kyllä Führer”.   Lassukka laittaa Eye Of The Tigerin soimaan ja tuijottaa itseään pelistä hokien minä pystyn tähän. Lassukka on kerännyt itseluottamusta ja ilman vitkutteluja hyökkää taistelukentälle, kirjoittaen ”älkää valittako, kaikki on mennyt hyvin”. Lassukka hymyilee ja on ylpeä itsestänsä nyt tuli hiljennettyä koko jäsenistö. Samaan aikaan Führerin kotitoimistolla ollaan sydänkohtauksen partaalla ja Lassukan löysä viesti ei miellytä Führeriä.

Führer päättää ottaa itse homman hallintaansa, ja kivääri vaihdetaan 12 tuumaseen. Führer ottaa kerralla löysät pois ja kertoo jäsenryhmälle ettei muita johtajia ole, eikä tule. Lisäksi hän kertoo kohtuullisen suoraan jos tämä kysely epäkohdista ei lopu, niin siitä tehdään loppu. Lassukka katsoo ihaillen Führerin kovaa toimintaa ja se saa Lassukan hymyilemään.  Tässä kohtaa kello on vasta kaksitoista päivällä, mutta Lassukka saa taas uuden mahdollisuuden ja jatkaa ei minkään kirjoittamista jäsenryhmään, autuaan tietämättömänä siitä miksi edes kirjoittaa sinne.  Lassukan puhelimeen kilahtaa viesti ja lähettäjä on Führer.

Führer aloittaa kirjoituksen, ”Lassukka nyt on sinun aikasi tullut, hae puoluesihteerin hommaa” Lassukka tipahtaa tuolilta ja tavaa viestin uudestaan, pyysikö Führer tosiaan minua hakemaan puoluesihteerin paikkaa. Lassukka makaa velttona laittialla hän on riemuissaan. Lassukka toipuu hetken ja alkaa into piukeena kirjoittamaan vaalipuhettaan, hän kertoo olevansa sitä ja tätä siviilissä ja vielä kertaalleen lukee viestin läpi ja painaa lähetä nappia. Lassukka hymyilee nyt on hänen aikansa koittanut ja vieläpä suoraan Führerin ajamana.   Führer lukee Lassukan viestin ja jälleen raivostuu, Lassukka oli unohtanut laittaa kirjoitukseen tiedon siitä miten meinaa puoluesihteerin hommaa hoitaa. Jälleen aukeaa punainenlinja ja Lassukka saa nuhteet, mutta Führer antaa Lassukalle mahdollisuuden vielä.

Lassukka kirjoittaa ruokalistaa muistuttavan vaalipuheen puoluesihteerin hommasta ja Führer seuraa tarkkana miten sekava horina otetaan vastaan. Führer on sen verran stressissä että konu pullo on auennu ja vitutus käyrä hipoo taivasta kun Lassukkalle tulee pelkkää nauramista jäsenryhmässä.

Führerin känni alkaa olla kohtuullisen kova ja epätoivon hetki murtaa Führerin, mielessä käy mitä jos kuitenkin rahvaat onnistuu minut siirtämään syrjään, eihän tästä maailmasta jää mitään jäljelle. Führer lopulta sammuu tietokoneen äärelle ja Lassukka käpertyy peittoon ja ottaa tyynyn unikaveriksi, itkee itsensä uneen ”jälleen minä epäonnistuin”.  Loppu.

Nyt moni miettii missä on puoluehallitus, no sitä on miettinyt moni muukin. Paras veikkaus on että he ovat Führerin kellarissa.