Monien Hevoskuiskaajien ”äiti” – Leena Kurikka

Hevostelua- sarjan haastattelussa, hevosmiestaidoissa vahvaksi asiantuntijaksi pitkän ajan  myötä maassamme noussut Leena Kurikka.

Leenan luona ovat kouluttautuneet monet alalla hevosmiestaitoja opettavat ammattilaiset.

Minkälainen eläin hevonen on ? Mitä hevoskuiskaaminen ja hevosmiestaidot tarkoittavat ?Mitä maasta käsittely tarkoittaa ? Mitkä ovat ydinasioita hevosta hankittaessa ja mistä hevosen omistaja/hoitaja tietää, että hevosen kanssa on mahdollisesti ongelmia- ja miten Leenasta tuli hevoskuiskaaja. Kysymyksiin laaja-alaisesti vastaa Leena Kurikka.

 

”Hevoskuiskaaminen on oikeastaan sitä, että kouluttaja ymmärtää hevosta ja auttaa hevosen omistajaa ja käsittelijää ymmärtämään hevostaan paremmin. Samalla heille opetetaan, miten he saavuttavat hevosen luottamuksen ja kunnioituksen, sekä miten hevosen kanssa kommunikoidaan niin, että hevonen ymmärtää.

Maasta käsittely on kaiken hevostelun perusta. Siinä rakennetaan molemmin puolinen luottamus, kunnioitus ja kommunikointi. Siis yhteys kahden olennon välille. Maasta käsin voidaan ratkoa hevosen fyysisiä , että henkisiä ongelmia. Suhde pitäisi saada hyväksi ensin maasta käsin, ennenkuin noustaan selkään tai kärryille. Maasta käsin työskentelyä suosittelen kaikille hevosten kanssa aikaa viettäville, ja kaikenlaisille hevosille. Jokainen hyötyy siitä.

Haaveilin hevosista jo kaksivuotiaasta asti. Hevosen kanssa pääsin tekemisiin noin kymmenenvuotiaana. Se oli menoa sitten. Luin kaiken hevosia käsittelevän kirjallisuuden, mitä käsiini sain. Kyseenalaistin monia kirjoissa kirjoitettuja ohjeita,  ja kokeilin tuttujen hevosten kanssa tehdä asioita toisin. Kuuntelin hevosia, ja sain tuloksia.

Luulin pitkään olevani hullu tai omituinen, kunnes pääsin alan gurujen kursseille USA:ssa. Siellä asioista puhuttiin juuri niin, kuin ne minusta jo lapsesta asti kuului olla.

15-16 vuotiaasta asti pidin kesäisin ratsastusleirejä ja opetin toisin, kuin mitä minulle oli ratsastustunneilla opetettu. Hevonen oli kaveri, ei orja. Vasta kun olin aikuisena käynyt useamman arvostetun kouluttajan kursseilla Kaliforniassa, uskalsin ruveta julkisestikin puhumaan hevosen puolesta.

Olen työskennellyt ravi- , ratsu- ja siitoshevosten kanssa. Hevonen on ajatteleva, tunteva ja johtopäätöksiä tekevä eläin. Se on myös paljon suurempi ja nopeampi kuin me. On siis tärkeää saada se tekemään meidän kannalta hyviä johtopäätöksiä. Sen päähän ei voida mitään pakottaa, mutta se voidaan johdattaa tekemään hyviä johtopäätöksiä. Se on saaliseläin ja laumaeläin. Molemmat vaikuttavat sen käytökseen, ja ihmisen tulee tietää miten.

Itselle on tärkeätä se, että hevosella sekä minulla on hyvä ja turvallinen olo, jos jotain tehdään yhdessä. Lyöminen tai kivulla ja pelolla uhkaaminen ei tuota hyviä tuloksia. Vanha sananlaskuhan sanoo, kun taito loppuu, niin väkivalta alkaa.

Kun ihmistä pelottaa tai ei tiedä, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, hän suuttuu. Siihen auttaa tiedon, taidon ja kärsivällisyyden lisääminen, sekä se, että oppii tuntemaan paremmin itsensä, ja on valmis kehittämään itseään paremmaksi.

Hevoset tarjoavat upean väylän kehittyä fiksuksi ja paremmaksi ihmiseksi.

Paineen ja eritoten oikealla hetkellä tapahtuvan paineen lopettamisen merkitys fyysisessä kommunikoinnissa, on hevoselle suuri. Sen avulla hevosen saa tekemään lähes mitä vain. Ihminen joutuu tässäkin opettelemaan uutta. Meille kädellisinä on tyypillistä vetää lisää, jos hevonen esimerkiksi ohjalla meille myötää. Monella on alitajuinen pelko sisällään, ja tarve pitää luja tuntuma hevoseen. Oikeasti pitäisi myödätä hevoselle takaisin heti, kun se myötää.Näin saataisiin hevonen pysymään pehmeänä.

Muutamalla sanalla näitä ei saa kerrottua. Siksi olen kirjoittanut kirjan hevosesta, käytännön psykologiaa arkeen.

Ihminen kuvittelee valitsevansa hevosen, usein hevonen onkin se, joka valitsee. Silloin valinta menee yleensä juuri oikein. Joka tapauksessa pitää miettiä millainen hevonen olisi paras: ori, ruuna vai tamma. Minkä kokoinen, miten koulutettu. Onko itsellä kokemusta nuoren hevosen kouluttamiseen, onko varaa viedä hevonen hyvälle kouluttajalle. Hevoseen menee rahaa. Ostohinnan lisäksi tarvitaan varusteita, kengitystä, eläinlääkäripalveluita. Onko itsellä taitoa ja aikaa hoitaa hevonen itse, vai onko hyvä viedä hevonen ammatti-tallille. Löytyykö hevoselle kavereita, pääseekö se riittävän paljon ulos ja kesäisin laitumelle.

Hevosen kanssa on ongelmia, jos ei tunne oloaan turvalliseksi sen lähellä. Hevosen toinen pää ei pure, ja toinen potki, jos suhde ihmiseen on kunnossa”.

 

Leena Kurikka kouluttaa ja ohjaa hevosten kanssa toimivia, sekä on tilattavissa erilaisiin hevosalan tapahtumiin ja luennoitsijaksi.

leena@bigmamasranch.com

puh. 0400 906646

 

Kirja: ”Hevosesta – käytännön psykologiaa arkeen”, Leena Kurikka.

Booky.fi tai kirjakaupat kautta maan.

 

 

 

Haastattelussa: Leena Kurikka

Kuva:Eetu Sillanpää, kuvassa Leena Kurikka hevosineen.

Teksti ja haastattelu: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat, Nykysuomi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2 thoughts on “Monien Hevoskuiskaajien ”äiti” – Leena Kurikka

  • 5.6.2021 at 04:23
    Permalink

    Suomi ei ole sähköntuotannon suhteen omavarainen, vaan sähkön nettotuonnilla katetaan noin 5 % energian kokonaiskulutuksesta. Suomi on siis riippuvainen öljyn, kaasun, hiilen, ydinpolttoaineen ja sähkön tuonnista. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus Suomen energialähteiden tuonnin arvosta on lähes 80 %. Myös puupolttoaineita, mm. pellettejä, tuodaan ulkomailta, mutta tuonnin osuus kokonaiskulutuksessa on hyvin pieni.

    Koittakaapa mainita reserviläisliitolle, maanpuolustus ym muille paska yhdistyksille mistä öljy ja maakaasu tulee :)! Koittakaa soittaa maanpuolustus ihan sama mihin yhdistyksiin niin saat bännit!! Kaikki nämä reserviläisliitot ym maanpuolustus paska yhteisöt ovat TÄYTTÄ PASKAA!!

    Reply
  • 11.6.2021 at 04:54
    Permalink

    Suomi ei ole sähköntuotannon suhteen omavarainen, vaan sähkön nettotuonnilla katetaan noin 5 % energian kokonaiskulutuksesta. Suomi on siis riippuvainen öljyn, kaasun, hiilen, ydinpolttoaineen ja sähkön tuonnista. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus Suomen energialähteiden tuonnin arvosta on lähes 80 %. Myös puupolttoaineita, mm. pellettejä, tuodaan ulkomailta, mutta tuonnin osuus kokonaiskulutuksessa on hyvin pieni.

    Suomen energialähteiden tuonnissa Venäjän osuus on hallitseva (taulukko 2). Energiatuonnin arvosta noin 60‒65 % tulee Venäjältä. Maakaasua tuodaan yksinomaan Venäjältä. Suomeen tulee kaasuputki Viipurista Imatralle, muiden kuljetusreittien (Baltic Connector -putki, LNG-vastaanottolaitokset) kapasiteetti on vielä hyvin pieni. Lisäksi raakaöljystä liki 90 % tulee Venäjältä, mikä johtuu siitä, että suomalainen öljynjalostusteollisuus on erikoistunut venäläisen raakaöljyn jalostamiseen. Muiden energialähteiden, eli hiilen, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen ja sähkön osalta Venäjän osuus Suomen tuonnissa on noin kolmannes. Hiili, raakaöljy ja öljytuotteet ovat raaka-aineita, joilla on toimivat maailmanmarkkinat. Siksi näitä pyritään ostamaan sieltä, mistä paras hinta-laatusuhde kulloinkin löytyy. Yhden toimittajan vaikeudet harvoin sekoittavat koko markkinoita.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.