Päätoimittelijan palsta: Ääriajattelun aurauskepit – Demokratian vaiettu välttämättömyys
Fasismia siellä, kommunismia täällä. Erotetaan fasistit puolueesta ja kielletään kansallissosialistinen järjestö hyvän maun vastaisena… Siinä sivussa nyökytellään hyväksyvästi, kun Angela Merkel ehdottaa demokraattisten vaalien tulosten mitätöintiä, koska tulos ei miellyttänyt häntä. Suomi, mitä sinulle tapahtuu?
Varoituksen sana: Kirjoitus on poikkeuksellisen pitkä ja sisältää näkemyksiä, joista et ehkä pidä.
Demokratiavastaisuus on tabu, sillä demokratiaa pidetään itseisarvona. Jonakin, jota ei voi korvata millään muulla ja jonka tuotokset ovat väitetysti lähtökohtaisesti oikeita, arvokkaita ja kaikin puolin moitteettomia. ”Populistinen” ajatus ”kansa on aina oikeassa”- on demokratian kovaa ydintä. Sitä onko kansa todella aina oikeassa ei ole koskaan aiemmin saanut kyseenalaistaa.
Nyt tilanne on kaiketi jollain viisii hyvin oleellisesti muuttunut, sillä niin demokraattisten vaalien tuloksia kuin sananvapauttakin, joka on hyveissä ja länsimaalaisessa erinomaisuudessa heti siinä demokratian alapuolella arvojärjestyksessä sopii karsia ja arvostella aivan siten kuin sillä hetkellä sattuu tuntumaan. Näitä yleviä arvoja, kuten perusoikeuksia, demokratiaa ja moniäänisyyttä puolustetaan siis silloin kun ne palvelevat sitä omaa kuvaa absraktista ”hyvästä”.
Ääriajattelijat fasisteista kommunisteihin ovat välttämättömiä – Ainakin demokratiassa
Ääriajattelu, kuten ingressissä mainitut fasismi, kommunismi ja kansallissosialismi toki ideologioina mahdollistavat kaikenlaisen ikävän, mutta kuten fasistiksi itsensä lokeroinut PS-nuorten varapuheenjohtaja toiminut, sittemmin kohun vuoksi tehtävästään eronnut Toni Jalonen toi ilmi, ei hän kannata kansanmurhaa tai muutenkaan Hitleriläistä tai Mussolinimaista otetta valtion johtamiseen. Siltikin Jalosen käyttämä sanavalinta sattui moneen ihmiseen yllättävänkin paljon…
Kenties kirjoitukseni sävystä voi joku päätellä, etten olisi yksimielisesti tuomitsemassa sen enempää kommunistien, kansallissosialistien kuin fasistienkaan oikeutta olemassaoloon ja ajatustensa ilmaisuun? Jos, niin hyvä koska juuri niin on asian laita. Puolustan jokaisen sananvapautta viimeiseen asti, oli ajatusmaailmasi sitten verenpunainen, sinimusta tai punamusta. Pitäisi varmaan selittää miksi, koska muussa tapauksessa minunkin postilaatikostani saattaa kilahtaa ”olet erotettu”-kirje niin puolueelta, työnantajalta kuin ylipäätään koko niin mielettömän hyvältä yhteiskunnalta. Kenties minullekin on jo krematorioaika varattuna?
Miksi ääriajattelua sitten tarvitaan? Miksi pitää antaa ääni ja puheoikeus ääriajattelijoille ja miksi tämän päivän poliittisessa keskustelussa tulisi antaa kovin vähän painoarvoa sen enempää Hitlerin, Stalinin kuin Mussolinin tai Maonkaan uhreille ja antaa aatteiden itsessään olla rauhassa olemassa, elää ja jopa kehittyä? No siksi, koska muuten koko poliittinen kenttä muuttuu ajan myötä kädenlämpöiseksi selkääntaputteluksi, jossa todellisia positiivisia muutoksia ei saada aikaiseksi, koska kukaan ei niitä uskalla ehdottaa.
”Kultainen keskitie” löytyy nimensä mukaisesti joidenkin muiden ”teiden” keskeltä. Jos kommunistit ja anarkistit tahtovat poistaa kaikki rajat ja vaikkapa modernit ”rajakit” ja kansallissosialistit tahtovat sulkea ne täysin ja kaikilta, löytynee nykyiselläkin mittapuulla järkevin vaihtoehto jostakin siitä välistä. Ääriaatteet ovat kuin ideologisia aurauskeppejä, joiden välistä se keskitie, se fiksuin reitti todennäköisesti löytyy. Jos ne aurauskepit aurataan sinne lumipenkan jatkoksi, ensi kerralla auraaminen on melkoisen paljon vaikeampaa ja sen jäljiltä seurataankin sitten hieman ”vaihtoehtoisia ajolinjoja”. Tämä tarkoittaa sitä, että pimeällä päin helvettiä auratulla tiellä suhatessa ne äärilaidat tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Tämän lisäksi on, joidenkin mielestä varmaankin ”ikävä kyllä” puhuttava myöskin demokraattisesta järjestelmästä hedelmineen. Sen ymmärrän jos yksittäinen puolue, kuten tässä tapauksessa Perussuomalaiset tahtovat karsia tietyt ainekset joukostaan ja toki puolueella on siihen täysi oikeus. Se voi edustuksellisen demokratian vuoksi olla jopa hyväkin asia, että äänestäjät suurinpiirtein tietävät mitä saavat äänestäessään tiettyä puoluetta. Sen sijaan tiettyjen aatteiden kieltäminen, tietyistä asioista ”väärällä tavalla” puhumisesta rankaiseminen tai ylipäätään ”väärien mielipiteiden” esiintuomisen demonisointi on suoraan demokratian hengen vastaista. Jos kansa todella tietää, mikä sille on parasta ja se on lähtökohtaisesti oikeassa, silloin kansalla on vastuu myös äänestystuloksesta, oli se millainen tahansa. Sitten asiat onkin enää kiinni siitä, saadaanko tiettyjen aatteiden ympärille aikaiseksi puoluetta ja äänestääkö sitä kukaan.
Rusinat pullasta – Jalosen ”light fasismi”?
Jos puoluetta ei saada aikaiseksi, voi ehdokkaaksi toki asettua omallakin listalla tai yhteislistoilla, mutta mielestäni voidaan pitää hivenen outona sitä, ettei tiettyjä ajatuksia haluta siihen omaan viitekehykseensä sovitettuinakaan pitää siinä omassa piirissä. Tällainen näyttäisi nyt olevan Perussuomalaisten ja Jalosen tilanne… Jalonen nimittäin on puolueeseen liittyessään hyväksynyt Perussuomalaisten ohjelmat ja perusperiaatteet ja vaikka Jalonen leimautuu omatoimisesti fasistiksi, on Jalosen fasismi ilmeisen valikoivaa. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ei kai fasismin voitaisi vanhassa muodossaan odottaa toimivan nyky-Suomessa ja siksi Jalonen on poiminut rusinat pullasta: Vahva johtajuus, vahva kansallistunne ja identiteetti sekä autoritäärinen rajapolitiikka tuntuivat olevan niitä ydinpointteja ”Jalosen mallin fasismissa”. Pakko tunnustaa, varsin hyviä ja kannatettavia asioita nuo kaikki ovat – ainakin näin nationalistin mielestä.
Perussuomalaisten ohjelmat eivät kiellä mitään edellä mainitsemistani asioista. Itseasiassa Suomen itsenäisyyden palauttaminen ja rajapolitiikkaan puolueen toimesta vaaditut kovemmat linjat ovat paljolti juurikin niitä asioita, jotka edellä Perussuomalaiset politiikkaa ovat tehneet. Muistatteko: ”Äänestetään Suomi takaisin”? Perussuomalaisia ei siltikään voi, ei punaisimmallakaan mielikuvituksella kutsua fasistiseksi puolueeksi. Tämä mielessä olen päätynyt siihen johtopäätökseen, ettei Jalosen toiminnassa ainakaan minun tietojeni mukaan ole sen enempää Perussuomalaisten kuin omienkaan linjojeni kanssa muuta ongelmaa kuin se, että hän meni kutsumaan itse itseään fasistiksi.
Pitäkää siis mölyt mahassanne. Olkaa mitä mieltä olette ja tehkää se avoimesti. Antakaa kenen tahansa muun lokeroida teidät mihin tahansa lokeroon, sillä sillä ei tunnu olevan merkitystä (onhan esimerkiksi Perussuomalaisia kutsuttu äärivasemmiston toimesta fasisteiksi varmaankin koko olemassaolonsa ajan) mutta älkää hyvät ihmiset menkö itse lokeroimaan itseänne mihinkään. Määritelkää itse itsenne, mutta älkää lokeroiko. Esimerkiksi minun on ollut vuosien ajan ”Ihan ok” sanoa kannattavani mm. tiukkaa rajapolitiikkaa, vahvaa johtajuutta ja rikasta, roihuavaa kansallistunnetta, mutta ero on siinä, etten minä ole sanonut olevani fasisti. Moni muu on toki niin sanonut, mutta kuten tuossa totesin, sillä ei ole mitään merkitystä.
Petri Perta
Nykysuomi-lehden päätoimittelija
Persuilla on ongelma. Se ongelma ja trauma on peräisin v. 2017 kun presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo eivät kelpuuttaneet Jussi Halla-ahon johtamaa perussuomalaista puoluetta hallitukseen tekaistuin syin.
Tämä aiheuttaa näinä inkvisition aikoina valtavaa takakireyttä puheenjohtaja Jussi Halla-ahossa, joka pelkää globalistien ja kommunistien taholta tapahtuvaa tietoista hylkäystä, vaikka persut voittaisivat vaalit. Ruotsissa ovat ruotsidemokraatit jo ohitettu monta kertaa länsimaisten demokratia hyveiden vastaisesti tavalla, jota kutsutaan kaiketi ”demokratuuriksi”.
EU tulee päättämään – mikäli globalistit eivät kaadu kansallismielisten alle – (vaatii myös Saksan liittokansleri Angela Merkelin lähtöä) ja käyttää kansanvalllan ja demokratian vastaista diktatuurisia otteita perussuomalaisten ajamiseksi paitsioon ja jopa tulevaisuudessa avoimen poliittisen vainon kohteeksi niin kuin jokaisessa diktatuurissa ja yksipuoluejärjestelmässä on tapana tehdä.
Jossain vaiheessa puolue muuttuu ikään kuin omaa tuotettaan valmistavaksi ja myyväksi yritykseksi. Puolue myy äänestettäviä henkilöitä, näiden puheita sekä puolueelle yhteistä puolueohjelmaa. Jokainen yritys segmentoi asiakaskuntansa ja tarvittaessa räätälöi eri segmenteille oman tuotteen, tuotemerkin tai tuotesarjan. Jotkut asiakkaat haluaa edullista ja toisille pitää olla kallista luksusta.
Politiikassa jotkut haluaa vähän rajumpaa tavaraa ja toisille pitää olla mietoa. Persuilla pitäisi olla joku tapa jolla eri äänestäjäkunnat ja puheet niille pidetään toisistaan erossa siten, ettei toisen segmentin ”markkinointi” haittaisi toisen segmentin myyntiä. Vihervasurit sekä Kokoomus haluavat pitää persujen ”tavaran” mahdollisimman mietona ja puudelimaisen harmittomana. Persut ajattelevat, että OK, vihervasurit kyllä tietävät, mikä myy. Mutta on näin?
Perussuomalaisten ongelma on se, että se on liikaa tässä päivässä. Se heijastelee liian paljon tulevaisuutta päinvastoin kuin menneisyydessä elävät uuskommunistit eli globalistit. Kun oli brexit ja Trumpin valinta, sosialismin aika oli taputeltu, heijastuma Suomeen ei kuitenkaan tullut vaaleissa 2019. Sosialismi eli globalismi kouristelee kuolonkouristuksiaan mutta saa peräkylillä ihmiset ”halpaan”. Menneisyyteen eli sosialistiseen globalismiin tuijottaminen hämärtää nykypäivän nationalismin. Trumpia ei valita 2020 presidentiksi siksi että hän on joku jumala vaan siksi että hän puhuu tätä päivää ja elää tätä päivää.
Jos minä sanoisin olevani sosdemi, niin siinähän ei olisi mitään laitonta eikä monen mielstä paheksuttavaakaan. Ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun minulla on PS-jäsenkirja ja haluaisin olla sosdemi. Asia järjestyisi parhaiden niin, että irtisanoutuisin PS-jäsenyydestä ja pyrkisin sitten hakeutumaan sen toisen puolueen jäseneksi.
Fasisti Jalosen tapaus on vähän tuota edellä kuvittelemaani vastaava. Fasistihan ihminen siinä missä kommunistikin ja mikseipä vielä aurauskeppikin, kuten päätoimittelija Perta toteaa. Vaan sehän on sitten fasisteilla oman puolueen perustaminen edessä. Jos Jalonen olisikin ollut kommunisti, niin sama eroaminen PS-puolueesta olisi ollut edessä, vaan kommunistisia puolueita onkin jo valmiina tarjolla, jos sattuisi kelpaamaan.Toki niitä mahtuisi vielä yksi lisääkin.
Vain pohjimmiltaan kommunisti voi samastaa kommunismin ja fasismin
Liberalismi ei oikeastaan eroa kommunismisyta jaon tie kommunismiin. Jos ei ole nationalisti, on kommunisti
Antaa kaikkien kukkien kukkia kunhan ei tee toiselle pahaa. Vaarallisia eivät ole henkilöt jotka ajattelevat toisin kuin valtamedia. Vaarallisia ovat henkilöt, jotka eivät hyväksy ihmisten erilaisuutta ja hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Ihminen voi kuulua kansalliseen rintamaan ja kuitenkin olla lähimmäiselle hyvä ihminen. Ihminen voi katsoa yleä ja tehdä henkistä väkivaltaa mitätöimällä henkilöt, jotka ovat konservatiivejä.