12 200 alokasta astuu palvelukseen maanantaina – Mukana 600 vapaaehtoista naista

Heinäkuun 9. päivänä palveluksen aloittaa arviolta noin 12 200 alokasta, sisältäen lähes 600 vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavaa naista. Palveluksensa aloittavista lähes 9 500 aloittaa maavoimien joukko-osastoissa. Loput jakaantuvat merivoimien, ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin.

Maavoimien joukko-osastoista eniten alokkaita saapuu Porin prikaatiin, Kainuun prikaatiin ja Karjalan prikaatiin. Näissä kaikissa aloittaa palveluksensa noin 2 000 alokasta. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin merivoimien Uudenmaan prikaatissa (noin 700).

Asepalvelus jakautuu kolmeen osaan

Varusmiespalvelus muodostuu koulutuskausista, alkaen sotilaan peruskoulutuksesta edeten nousujohteisesti kohti koulutuksen päätavoitetta, sodanajan osaamista ja tehtäviä.

Palvelus alkaa kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella. Ensimmäisinä viikkoina varusmiehille opetetaan perusteet toimia turvallisesti yksittäisenä sotilaana ja taistelijaparina. Peruskoulutuskauden koulutuksen sisältö ja toteutustapa on sama kaikissa puolustushaaroissa. Peruskoulutuskaudella arvioidaan myös soveltuvuus erikois- ja johtajakoulutukseen sekä tehdään ensimmäiset kuntotestit.

Peruskoulutuskauden päättyessä tehdään lopulliset valinnat miehistökoulutukseen ja aliupseerikoulutukseen. Samalla määräytyy myös koulutuksen mukainen palvelusaika: 165, 255 tai 347 vuorokautta.

Erikoiskoulutuskaudella saatava koulutus antaa valmiudet toimia koulutushaaran mukaisessa tehtävässä ryhmän ja joukkueen osana. Osaamisen taso arvioidaan koulutushaaratutkinnolla.

Joukkokoulutuskaudella varusmiehet koulutetaan toimimaan joukkotuotannon mukaisissa sodanajan tehtävissä. Joukkokoulutuskausi on koulutuksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma. Tärkeimmät taistelu- ja ampumaharjoitukset järjestetään joukkokoulutuskaudella.

Lähde: Puolustusvoimat