https://nykysuomi.com/zapad-ja-aurora-17-harjoituksissa-sota-ajan-asetelma/

Kotimaa

Zapad ja Aurora-17 harjoituksissa sota-ajan asetelma

Päivitetty 9.9.2017, Julkaistu 9.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Maanantaina käynnistyy Suomen lähialueella kaksi merkittävää sotaharjoitusta: Venäjän perinteinen Zapad ja Ruotsissa -pitkästä aikaa- järjestettävä monikansallinen Aurora 17. Harjoitusten tehtävänasettelu kertoo niistä suunnitelmista, joita idässä ja lännessä on sodan varalle. Suomi osallistuu ruotsalaisten isännöimään Auroraan 300:lla sotilaalla, USA peräti 1000:lla. Amerikkalaisille tämä on ensimmäinen maasotaharjoitus Ruotsissa.

Zapad-koodinimellä kutsuttujen sotaharjoitusten sarja alkoi jo Neuvostoliiton aikana, liittyen 1970-luvulla päivitettyyn puolustusdoktriiniin. Tällöin Neuvostoliiton ensisijaiseksi vastaukseksi lännestä päin tulevaan hyökkäyksen uhkaan valittiin sodan siirtäminen vastustajan maaperälle.

Zapad 1977: Harjoituksen idea määriteltiin offensiiviseksi. ”Захват стратегической и тактической инициативы вооружёнными силами государств Варшавского договора с последующим переходом в решительное стратегическое наступление с переносом операций на территорию врага.” = ”Strategisen ja taktisen aloitteen haltuunotto siirtämällä toiminta vihollisen alueelle Varsovan liiton jäsenmaiden asevoimien avulla ratkaisevalla strategisella aloitteella.”
Zapad 1981, -viimeinen neuvostoaikana järjestetty. Doktriini muuttumaton.
Zapad 2009: Venäjä on palannut neuvostonäkemyksiin uhkakuvien suhteen.
Zapad 2013, analyysi täällä.
Zapad 14.09.-20.09.2017: Venäjän läntisessä ("Leningradin"-) sotilaspiirissä, Valko-Venäjällä ja Itämerellä.

Aurora 17 tapahtuu Ruotsin alueilla, keskittyen Göteborgiin, Tukholman ympäristöön ja Gotlantiin. Harjoituksen aikaperiodi on 11.9.-29.9.2017. Harjoitusalueet eivät ole sattumalta valittuja:

Göteborgin satamalla on keskeinen rooli Ruotsiin lännestä tulevien avustusten ja apujoukkojen toimittamisessa sotatilanteessa.
Tukholma on pääkaupunki, ja kohde jonka hallussapitäjä voi väittää olevansa Ruotsin hallitus. Tukholmasta pääsee myös Mälarin kautta syvälle Ruotsiin, jolloin voi "katkaista" maan.
Gotlannin kontrollointi on Itämeren hallussapidon edellytys.
Ahvenamaa on neljäs avainkohde. Sen hallussapito eristää Pohjanlahden satamat ja mahdollistaa Ruotsin uhkaamisen. Myös Suomen meriliikenteen voi Ahvenanmaalta katkaista täydellisesti. Ahvenanmaalle kumpikaan sotaharjoitus ei ulotu(?), mutta siellä on "rauhanleiri".

"Rauhanliikehän" oli Neuvostoliiton viides aselaji. Muilla oli vain 1.) maa-armeija, 2.) laivasto, 3.) ilmavoimat ja 4.) tiedustelu. Neuvostoliitolla oli vielä 5.) rauhanliike. Suomi kielsi muuten po. ajankohdaksi pyydetyn venäläisen koululaivan vierailun Maarianhaminaan. Selitystä ei annettu.

Aurora 17 -harjoituksen tulkitaan olevan mallinnus lännen vastareaktiolle Venäjän doktriininsa mukaiseen tunkeutumiseen Baltian ja Itämeren alueelle sodan alkutilanteessa tai sotaa enteilevän kriisin yhteydessä.

Amerikkalaiset harjoittelevat Auroran yhteydessä myös Patriot-ohjusjärjestelmän nopeaa siirtämistä Manner-Euroopasta Ruotsiin. USA näyttää siis olevaan tosissaan Ruotsin, Baltian ja Suomen puolustamisen suhteen. Mikä on Suomen rooli sotatilanteen vaaralle tehdyissä skenaarioissa, siitä antoi käsitystä NATO:n varapääsihteeri Alexander Vershbow vieraillessaan Suomessa 02.09.2016:

”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [NATO:lla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. *)

Menettely ei eroaisi siitä, mitä NATO:n jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat NATO:n neuvoston hätäkokoukseen.”.

NATO:n johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua NATO:n vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. NATO:n rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan NATO konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.09.2016.)

*) Montenegro ei ollut NATO:n jäsenmaa tuolloin. Liittyi 05.06.2017, ollen 29. jäsenmaa.

Puolustusvoimat.fi 24.08.2017,

Blogi aiheesta: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236841-ruotsin-aurora-17-ja-venajan-zapad-17-sotahartoitukset-ottavat-mittaa-syksylla

Newsweek: U.S. MILITARY JOINS MILITARY DRILL IN NEUTRAL SWEDEN AT SAME TIME AS RIVAL RUSSIAN WAR GAME.

Aamulehti 25.09.2016.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/09/06/zapad-2017-uhka-venajan-naapureille-valkovenalainen-nakemys-video/

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.