Yli 1 000 saksalaista oikeusalan ammattilaista on liittynyt vetoomukseen, jolla vaaditaan menettelyn aloittamista Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kieltämiseksi. Saksan perustuslakituomioistuin – ei hallitus tai parlamentti – päättää viime kädessä siitä, voidaanko puolue kieltää.
Avoimen kirjeen järjesti tasavaltalainen lakimiesliitto (Republikanischer Anwältinnen- und Anwälteverein, RAV).
Järjestö ilmoitti 3. elokuuta, että 1 051 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen, mukaan lukien asianajajia, tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeusalan ammattilaisia. Vetoomus on osoitettu liittohallitukselle ja liittopäiville (Bundestag).
Allekirjoittajat haluavat, että Saksan perustuslakituomioistuin harkitsee AfD:n kieltämistä, ja he viittaavat kansalaisoikeusjärjestön (Gesellschaft für Freiheitsrechte, GFF) oikeudelliseen lausuntoon.
Lausunnossa todetaan, että kieltämismenettelyllä olisi todennäköisesti mahdollisuuksia menestyä.
Vaihtoehto Saksalle saa kannatusta useissa saksalaisissa mielipidemittauksissa (arkistokuva). Montaasi. Kuva: Tino Chrupalla/Facebook.
Korkea kynnys puolueen kieltämiselle
Lausunto ei kuitenkaan ole tuomioistuimen ratkaisu. RAV ei voi itse hakea kieltoa.
Perustuslakituomioistuimen sääntöjen mukaan vain liittopäivät, liittoneuvosto tai liittohallitus voivat hakea valtakunnallisen poliittisen puolueen kieltämistä.
Tuomioistuin asettaa korkean kynnyksen puolueen kieltämiselle. Pelkät perustuslain vastaiset ajatukset eivät riitä; puolueen on muun muassa pyrittävä aktiivisesti ja hyökkäävästi poistamaan vapaa demokraattinen perusjärjestys.
Lisäksi on oltava konkreettisia viitteitä siitä, että puolue voisi saavuttaa tällaiset tavoitteet. Mitään virallista kieltämismenettelyä AfD:tä vastaan ei ole vielä aloitettu.
Vetoomus onkin tällä hetkellä kehotus niille toimielimille, joilla on oikeus hakea oikeudellista uudelleentarkastelua.
Kazakstan on vapauttanut amurintiikerinaaraan luontoon ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tiikerit katosivat maasta. Vapauttaminen on ensimmäinen käytännön askel pitkän aikavälin ohjelmassa, jolla tiikerit palautetaan niiden historiallisille elinalueille Keski-Aasiaan.
Aikuinen naaras nimeltä Ümit vapautettiin 31. heinäkuuta Ile-Balkhashin luonnonpuistossa Kaakkois-Kazakstanissa. Sille on asennettu satelliittipohjainen GPS/GSM-panta, ja sitä seurataan ympäri vuorokauden, mukaan lukien riistakameroiden avulla, maan ministeriö kertoi.
Kaspianntiikeri eli aikoinaan Keski-Aasian tugai-metsissä ja jokilaaksoissa, muun muassa Ili-joen varrella ja Balkhashjärven eteläosissa. Kun nämä elinympäristöt kutistuivat 1900-luvun puolivälissä, villien sorkka-eläinten kannat pienenivät ja salametsästys jatkui, tiikerit katosivat Kazakstanista. Ministeriön mukaan viimeiset vahvistetut havainnot tehtiin yli 70 vuotta sitten.
Luonnonpuistoon tuotu neljä tiikeriä
Valmisteluja luontoon palauttamiseksi on tehty yli vuosikymmenen ajan. Ministeriön mukaan suojelualuetta on kehitetty, saaliseläinkantoja kasvatettu ja hanketta varten on perustettu erityisiä aitauksia sekä seurantajärjestelmiä.
Toukokuussa Kazakstaniin tuotiin Venäjän Habarovskin alueelta neljä amurintiikeriä maiden välisen yhteistyön puitteissa. Tiikerit sijoitettiin aluksi Ile-Balkhashiin erityisesti rakennettuihin sopeuttamisaitauksiin, missä niille voitiin suorittaa eläinlääkärintarkastuksia ja käyttäytymistestejä ennen mahdollista vapauttamista. Ümit arvioitiin valmiiksi itsenäiseen elämään luonnossa. Aikuinen uros käy läpi lisätestejä ennen päätöstä sen vapauttamisesta, kun taas kaksi tiikerinpentua pysyvät vielä tarkkailun alaisina.
Tavoitteena on lopulta perustaa elinvoimainen tiikerikanta Ilin suistoon ja Balkhashjärven eteläpuoliselle alueelle. Palauttamisen tarkoituksena on auttaa ennallistamaan ekosysteemi, joka aikoinaan ylläpiti kaspianntiikeriä.
Elokuu on kuukausi, jolloin puutarha alkaa puhua nopeammin kuin suunnitelma. Vadelmat, jotka eivät odota, tertuittain kypsyvät tomaatit ja uuniin valmiit vihannekset tekevät helpoksi antaa sadon päättää illallisen – tuloksena on sekä makua että ravintoa.
Elokuu sopii erinomaisesti takaperin rakennetuille illallisille. Valitse kaksi tai kolme ainesosaa, jotka ovat juuri nyt parhaimmillaan, lisää jotain suolaista, jotain hapanta ja yksinkertainen hiilihydraatti – jätä sitten loput seuraavaan päivään. Se saa sekä ostokset että ruoanlaiton tuntumaan vähemmän teennäiseltä.
Ruotsalaisissa keittiöpuutarhoissa ja maatiloilla paljon valmistuu kerralla elokuussa. Saatavuus riippuu siitä, missä päin maata olet ja millainen kesä on ollut, mutta se on aikaa, jolloin raaka-aineita on runsaasti kokattavaksi.
Kaalikasveille kunnon paistopinta
Kukkakaali ja parsakaali ovat paljon muutakin kuin lisukkeita. Leikkaa ne suuriksi paloiksi, anna niille kovaa lämpöä uunissa ja anna reunojen tummua. Tarjoile ne perunoiden, papulevitteen tai paistetun kananmunan kanssa. Kukkakaalin lehdet voivat mennä pellille mukaan, kun taas parsakaalin varret ovat erinomaisia ohuina viipaleina ja erikseen paistettuina. Kukkakaali tarjoaa kuitua ja C-vitamiinia, kun taas parsakaali sisältää myös runsaasti K-vitamiinia.
Gai lan – jota kutsutaan joskus kiinalaiseksi parsakaaliksi – on toinen vihreä vaihtoehto niille, jotka sitä löytävät. Sen mureat varret tarvitsevat vain pari minuuttia kuumalla pannulla. Valkosipulin, chilin ja riisin kera siitä tulee illallinen, joka maistuu enemmän lieden liekiltä kuin vaivannäöltä.
Tee tilaa rapeille asioille
Fenkoli, kurkku, retiisi ja varsiselleri kuuluvat samaan elokuun keittiön osaan: sinne, missä ruoan täytyy muuttua raikkaammaksi, puhtaammaksi ja hieman elävämmäksi. Viipalele fenkoli ohuesti ja anna sen seistä sitruunan kanssa. Murskaa kurkkua kevyesti ennen kuin sekoitat sen tillin ja etikan kanssa. Raasta retiisiä ripauksella suolaa ja kääntele se salaattiin. Fenkolin rapeat viipaleet tarjoavat myös kaliumia, kivennäisainetta, joka voi helposti jäädä huomiotta vihannesosastolla.
Varsiselleri ansaitsee roolin, joka on muutakin kuin anonyymi ainesosa padassa. Käytä sitä keiton pohjana, paista se sipulin kanssa tai anna sen säilyttää rapeutensa salaatissa omenan ja pähkinöiden kanssa. Tällaiset kontrastit saavat yksinkertaisen aterian tuntumaan harkitulta.
Hedelmät ja marjat sellaisenaan
Makeat kirsikat ja hapankirsikat ovat pieniä muistutuksia siitä, ettei kaikkea tarvitse säilöä. Pane ne tarjolle kylminä illallisen jälkeen, leivo ne yksinkertaiseksi sokerikakuksi tai tee niistä kompottia jugurtin päälle. Vadelmia voi käsitellä yhtä yksinkertaisesti. Ne toimivat aamiaisella, mutta myös jälkiruoassa, jossa vähän kermaa tai vaniljaa on kaikki mitä tarvitaan. Vadelmat eivät ole vain jälkiruokamarjoja: niiden pehmeän pinnan alla on sekä kuitua että C-vitamiinia.
Kypsyttyään ne eivät säily pitkään. Syö ne, kun ne vielä tuoksuvat siltä miltä pitääkin, ja pakasta ylijäämät pienissä erissä. Silloin elokuun ilta voi palata, kun päivät ovat lyhentyneet.
Tomaatit parhaimmillaan
Joissakin osissa Ruotsia tomaatit alkavat kypsyä elokuussa. Kun ne kypsyvät, ne voivat ottaa pääosan: asettele paksuja lohkoja vadille basilikan ja pehmeän sipulin kanssa tai pyöräytä niitä hetki kuumalla pannulla, kunnes ne vapauttavat mehunsa. Papujen, tuorejuuston tai jonkin grillatun kanssa niistä tulee aterian ydin. Niiden punainen väri ei ole vain koristeellinen: se tulee osittain lykopeenista, joka on karotenoidi. Tomaatit tarjoavat myös kaliumia ja folaattia.
Jos sato on ylittänyt keittiön tahdin, uuni on parempi ystävä kuin stressi. Paahda tomaatit kokonaisina tai puolitettuina, kunnes niiden kuoret halkeavat, ja säilytä niitä sitten purkissa öljyn ja yrttien kera. Niistä tulee tiivistetty loppukesän maku paahtoleivälle, pastaan tai seuraavan päivän illalliselle.
Koko satoa ei tarvitse vangita kerralla. Aterialla, jossa on jotain vastapoimittua, jotain mikä kestää huomiseen ja kourallinen marjoja jälkiruoaksi, pääsee pitkälle. Muu elokuu voi odottaa.
Islantilaiset päihdepalvelut varoittavat, että rahapeliriippuvuus voi kasvaa jyrkästi tulevina vuosina. Erityistä huolta aiheuttaa nuorille suunnattu verkko- ja urheiluvedonlyönnin lisääntynyt markkinointi.
Rahapeli- ja vedonlyöntipalveluiden mainonnasta on tullut Islannissa huomattavasti näkyvämpää viime vuoden aikana. Sitä esiintyy sekä sosiaalisessa mediassa että vaikuttajien kautta, erityisesti miesten jalkapallon MM-kisojen yhteydessä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan noin joka kolmas islantilainen poika harrastaa vedonlyöntiä. Islannin nuorisotutkimuksessa noin 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista kertoi pelanneensa rahapelejä kuluneen vuoden aikana.
Páll Heiðar Jónsson, psykologi SÁÁ-järjestöstä (islantilainen päihdehuoltojärjestö), uskoo yhä useamman kehittävän peliongelman. Hän varoittaa, että mainonta esittää vedonlyönnin luonnollisena osana urheilun seuraamista.
— Pahinta mitä voi tapahtua, on se, että voitat. Melkein kukaan ei voita ja poistu paikalta voitollisena – se johtaa vain lisäpelaamiseen, Jónsson kertoi RÚV:lle.
Nuoret erityisen haavoittuvaisia
SÁÁ ei ole vielä nähnyt hoidossa selkeitä vaikutuksia jalkapallon MM-kisojen ympärillä lisääntyneestä aktiivisuudesta, mutta pelkää seurausten ilmenevän myöhemmin. Jónsson kehottaa vanhempia kiinnittämään huomiota siihen, mitä lapset tekevät puhelimillaan, ja keskustelemaan heidän kanssaan pelaamisen riskeistä.
— Kun peliriippuvuus on kerran kehittynyt, se on pitkäaikainen ongelma. Se voi pysyä mukanasi koko loppuelämän, Jónsson sanoo.
Tucker Carlson väittää, että Lähi-idän sotien jättämä kaaos ei ole epäonnistuminen, vaan strateginen lopputulos, joka heikentää Israelin alueellisia kilpailijoita – vahingoittaen samalla Eurooppaa siirtolaisuuden, energiakriisien ja poliittisen pirstaloitumisen kautta. Lausunto on peräisin hänen laajasta maaliskuisesta monologistaan Iranin sodasta, mutta se on saanut uutta huomiota konfliktin kärjistyessä uudelleen.
X-palvelussa nyt kiertävällä videoklipillä amerikkalainen mediapersoona sanoo, ettei Israelin tavoitteena Iranissa ole ydinohjelman lopettaminen eikä järjestelmällinen vallanvaihto. Sen sijaan Carlson väittää, että tavoitteena on pitkittynyt kaaostila, jossa jokainen potentiaalinen kilpailija on sisäisten ja etnisten konfliktien kourissa.
Video ei ole uusi tallenne. Se on peräisin yli 100-minuuttisesta monologista ”Tucker Carlson Responds to Israel’s War on Iran”, joka julkaistiin Carlsonin virallisella kanavalla 2. maaliskuuta 2026, kaksi päivää sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat sodan Irania vastaan. Nordic Times on aiemmin käsitellyt ohjelman laajempaa teesiä siitä, että sotaa ajavat pikemminkin Israelin kuin Yhdysvaltojen edut.
Läpi ohjelman Carlson käsittelee neljää kysymystä: miksi sota alkoi, mikä on sen tarkoitus, mihin se johtaa ja miten Yhdysvaltojen tulisi vastata. Hänen lausuntonsa Euroopasta tulee toisessa osiossa, jossa hän pyrkii tunnistamaan sen, mitä hän pitää Israelin strategisena tavoitteena. Tämän jälkeen hän omistaa suurimman osan ohjelmasta sodan seurauksille Iranille, Persianlahden valtioille, energiamarkkinoille ja Yhdysvaltojen asemalle.
Carlsonin keskeinen teesi on, että sota tulisi ymmärtää pyrkimyksenä vakiinnuttaa Israelin dominanssi alueella, ei rajoitettuna iskuna Iranin ydinohjelmaan. Hän lopettaa kehottamalla Yhdysvaltoja julistautumaan voittajaksi, jättämään sodan ja ilmoittamaan Israelin hallitukselle, ettei se hallitse Amerikan ulkopolitiikkaa.
”Todellinen tavoite on kaaos”
Carlson luettelee Syyrian, Libyan, Irakin ja Somalian esimerkkeinä valtioista, jotka on jätetty jakautuneiksi ja heikentyneiksi sodan tai ulkomaisen intervention jälkeen.
— Todellinen tavoite on kaaos, toimintahäiriö ja avoin haava, joka kestää sukupolvia. Todellinen tavoite on tuho itsessään, hän sanoo.
Hänen argumenttinsa on, että sisällissodassa itsensä uuvuttava maa ei voi vastustaa naapurivallan sotilaallisia tai alueellisia pyrkimyksiä.
— Mikä tahansa potentiaalinen kilpailija vallallesi on niin uppoutunut oman maansa heimojen välisiin ja etnisiin konflikteihin, ettei sillä ole kykyä vastustaa alueellista laajentumistasi, Carlson sanoo.
Donald Trump ja Benjamin Netanjahu Valkoisessa talossa helmikuussa 2025. Kuva: Dan Scavino/White House/Public domain.
Tästä hän vetää johtopäätöksensä Euroopasta. Valtioita tuhoavat sodat ajavat suuria väestöliikkeitä pohjoiseen, kun taas Euroopan energiahuolto ja talous altistuvat uusille sokeille.
— Siirtolaiskriisit Euroopassa tuhoavat Eurooppaa entisestään. Se on aina ollut Israelin tavoite: tuhota Eurooppa, Carlson sanoo.
Pysyi väitteensä takana Bloombergin tentissä
Väite ei ollut kertaluonteinen huomautus, josta Carlson olisi myöhemmin sanoutunut irti. Bloombergin 17. heinäkuuta julkaisemassa haastattelussa Mishal Husain palasi lausuntoon ja kysyi, tarkoittiko hän todella, että Israelin tavoitteena oli Euroopan tuhoaminen.
— Netanjahu tarkoittaa sitä. Hän on sanonut sen, Carlson vastasi.
Kun Husain kysyi, missä Israelin pääministeri oli sanonut sellaista, Carlson viittasi ”Roomaan” ja tulkitsi sen viittaukseksi kristilliseen Eurooppaan. Hän näyttää viitanneen marraskuussa 2025 julkaistuun lausuntoon, jossa Benjamin Netanjahu sanoo lukevansa historioitsija Barry Straussin kirjaa Jews vs. Rome. Kysyttäessä miksi hän valitsi sen, Netanjahu vastaa: ”Hävisimme sen kerran, luulen, että meidän on voitettava seuraava.”
Netanjahu ei suoraan sano, että nyky-Eurooppa olisi vihollinen. Carlson kuitenkin tulkitsee huomautuksen nykyaikaiseksi poliittiseksi signaaliksi ja kysyy, miksi sota Roomaa vastaan vuonna 70 jKr. olisi muuten merkityksellinen nykyiselle valtionpäämiehelle.
Argumentin takana olevat strategia-asiakirjat
Carlsonin kauaskantoinen johtopäätös Euroopasta ei esiinny missään julkisessa Israelin doktriinissa. On kuitenkin olemassa dokumentoituja esimerkkejä strategioista, joissa pirstoutuneita tai vakavasti heikentyneitä naapurivaltioita on pidetty Israelille edullisina.
Tunnetuin esimerkki on strategiapaperi A Clean Break vuodelta 1996, jonka ryhmä amerikkalaisia neokonservatiiveja kirjoitti tulevalle Netanjahun hallitukselle. Siinä Saddam Husseinin poistamista kuvattiin tärkeäksi Israelin strategiseksi tavoitteeksi, kun taas Syyriaa oli tarkoitus heikentää ja painostaa alueellisten liittoutumien ja sijaissotijoiden kautta.
Savua nousee Teheranin yllä Israelin iskujen jälkeen kesäkuussa 2025. Kuva: Mohammadjavad Alikhani/Mehr News Agency/CC BY 4.0.
Tällä lähestymistavalla on myös nykyajan rinnakkaisilmiöitä. Reuters raportoi helmikuussa 2025, että Israel yritti suostutella Yhdysvaltoja pitämään Syyrian ”heikkona ja hajautettuna”. Kyiv Independent uutisoi Reutersin selonteosta. Lähteiden mukaan strategian tarkoituksena oli vastustaa Turkin kasvavaa vaikutusvaltaa Bashar al-Assadin lankeamisen jälkeen.
Israelin sekaantuminen Syyrian tilanteeseen ei rajoittunut diplomaattiseen painostukseen. Israelin entinen armeijan komentaja Gadi Eisenkot vahvisti vuonna 2019, että Israel oli toimittanut aseita Syyrian kapinallisryhmille. Myönnytys antoi tukea aiemmille raporteille salaisesta ohjelmasta, joka tarjosi rahaa, aseita ja tarvikkeita ryhmille Etelä-Syyriassa.
Netanjahu itse argumentoi saman lähestymistavan puolesta Yhdysvaltain kongressille vuonna 2002. Virallisen pöytäkirjan mukaan hän sanoi, että Saddam Hussein oli kiistatta poistettava. Hän ennusti, että vallanvaihdolla olisi ”valtavia positiivisia jälkivaikutuksia” koko alueella.
Lopputulos oli toinen. Irakin sotaa seurasi valtion romahdus, uskonnollisten ryhmien välinen väkivalta ja suuret pakolaisvirrat. Syyrian ja Libyan sodat voimistivat sitten painetta Eurooppaa kohtaan. Vuonna 2015 yli miljoona pakolaista ja siirtolaista saapui Eurooppaan ja lähes 4 000 ihmistä kuoli matkalla, kuten UNHCR raportoi. Suurimmat ryhmät tulivat Syyriasta, Afganistanista ja Irakista – kolmesta maasta, joita leimasivat sota, ulkomaiset interventiot ja valtion romahdus.
Carlsonin kuvaama ketju – sota, valtion romahdus ja siirtolaisuus kohti Eurooppaa – on siis dokumentoitu. Hänen kauaskantoisempi johtopäätöksensä siitä, että Euroopan heikentäminen itsessään on perimmäinen tavoite, on hänen oma geopoliittinen tulkintansa. Samaan aikaan EU on edelleen Israelin suurin kauppakumppani ja sen osuus Israelin tavarakaupasta oli 31,7 prosenttia vuonna 2025 Euroopan komission mukaan.
Sota, joka on levinnyt
Carlsonin varoitus on saanut uutta merkitystä monologin jälkeisen kehityksen myötä. Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta aloittama sota on viiden kuukauden aikana vetänyt mukaansa Iranin, Libanonin, Irakin ja useita Persianlahden valtioita. Kuten Associated Press raportoi, taisteluihin on kuulunut iskuja merenkulkua vastaan ja häiriöitä Hormuzinsalmessa, millä on vaikutuksia energian ja hyödykkeiden hintoihin kauas alueen ulkopuolelle.
Hyväksyipä Carlsonin johtopäätöksen tarkoituksesta tai ei, hänen argumenttinsa osoittaa toistuvaan malliin: kun valtioita Lähi-idässä tuhotaan, kustannukset eivät jää sinne. Ne siirtyvät pakolaisvirtojen, energiapulan, inflaation ja poliittisten konfliktien kautta – ja Eurooppa on toistuvasti kantanut niistä suuren osan.
