Mainos:

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ongelmien vuoksi typpeä päässyt vesistöön 350% tavallista enemmän

Julkaistu 2.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi kirjoitti viime viikolla Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biologisen typenpoiston vakava häiriöstästa, jonka seurauksena typpeä on päässyt vesistöön saakka huomattavasti tavallista enemmän. Ongelma jatkuu yhä ja typenpoistoteho on edelleen merkittävästi tavallista heikompi. Typen poiston prosessit ovat kuitenkin elpymässä hiljalleen kohti normaalia.

Typenpoistoaste oli eilen keskiviikkona 45 % ja se paranee päivä päivältä nitrifikaation elpyessä. Häiriön aikana typenpoistoaste oli matalimmillaan vain 20 %, kun se Viikinmäessä on normaalitilassa yli 90 %. Häiriötilanne käynnistyi maanantaina 23.7.2018 noin klo 03.00 ja sen selvittäminen aloitettiin välittömästi.

HSY:n mukaan häiriön arvioidaan johtuvan tuntemattomasta teollisuuden kemikaalipäästöstä, joka on tappanut typenpoistosta vastaavia nitrifikaatiobakteereita. Prosessi toipuu sitä mukaa kun bakteerit lisääntyvät.

– Jatkamme häiriön aiheuttajan selvittelyä ja typenpoistoasteen tarkkailua. Nyt vaikuttaa siltä, että typenpoisto on kääntymässä normaalitilaan ja noin viikon kuluttua pääsemme takaisin 90 % typenpoistoasteeseen, arvioi vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred.

Häiriöstä johtuen typpikuorma vesistöön pääsi kasvamaan pahimmillaan jopa 350%. Jätevedenpuhdistamon muu biologinen puhdistusprosessi toimii kuitenkin normaalisti, kuten myös kemiallinen fosforinpoisto. Muita vaikutuksia typpikuorman kasvun lisäksi ei arvioida olevan, mutta typpikuorman vaikutuksia ympäristöön HSY ei toistaiseksi ole arvioinut.

Mainos:

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta-alue kattaa Helsingin, Vantaan keski- ja itäosat, Tuusulan, Keravan, Sipoon, Järvenpään, Pornaisen ja eteläosan Mäntsälää.

Lähde: HSY

https://www.nykysuomi.com/2018/07/24/hsyn-viikinmaen-vedenpuhdistamolla-hairio-typenpoistossa-lahialueen-vesistojen-typpikuorma-kasvanut/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Valkoinen hetero
8 years ago

Huudetaanko jälleen ,että Venäjä pilaa Suomenlahden. Katso Nasan ilmakuvaa , kuka sitä pilaa. Sinilevä kasvaa siellä missä on eniten päästöjä.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005763000.html

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Lietelaitos-teemaiset jäteveden puhdistamot eivät aina riitä. (mekaaninen-,kemiallinen-ja biologinen). Yllättäen biologisenpuhdistuksen pöpö-kantaa voi elvyttää fosforihapolla ja lisäämällä tehoa hapetukseen.
Kuitenkin vastaaviin tilainteisiin olisi hyvä olla rinnalla aktiivihiili-puhdistamo. Varsinkin teollisuuden jätevesille. Kuten tämäkin tapaus todistaa. Aktiivihiili imee vedestä useimmat myrkyt. Jopa fenolin. Tunnetusti pääkaupunkiseudun jätevesissä on perkeleesti lääke-ja huumejäämiä. Nekin putsaantuisi samalla.
Aktiivihiili voidaan regeneroida ja käyttää uudelleen, kun puhdistusteho laskee. Mutta todellinen ympäristönsuojeluhan ei kiinnosta tässä maassa, koska se ei ole mediaseksikästä, eikä poliittisesti korrektia.

Valkoinen hetero
8 years ago

Parempi kuva Itämeren likaajista.https://d3ncwv2e9zpfbf.cloudfront.net/200632974.png

Suomi, vesistöjen pilaaja
Suomi, vesistöjen pilaaja
8 years ago

Ikävä kyllä Suomi on suurin meriveden pilaaja. On helppo haukkau toista syyllistymällä itse samaa, siten viedään huomio pois oleellisesta. Ja kuvitelkaa tuota Turun rannikon vettä, sitä pumpataan Virttaankankaalle ”puhdistumaan”. Turun juomavedessä on dalaponia moninkertainen määrä maksimimäärään nähden eikä kukaa muka huomaa sitä. Ehkä se näkyy noissa ilmakuvissa, se koko ”ruuhkasuomi” joka pilaa merivedet.

Suomessa ikävä kyllä järvien tila on pitkälti samanlainen. Kun katselee taivaalta järviämme niin ne eivät ole väriltään sinisä vaan poikkeuksetta kuravellin värisiä. Esim. Pirkkalan järvivedet ovat ihan hirvittävän näköisi. Silmiin pistää myös se erikoisuus että aina sielä missä pelto rajaa veteen, tai on edes lähellä, kaislikkoa kasvaa hirveästi ja vesi on ihan vihreää. Myös kesämökkien edeustat ovat kaislottuneet ja vesi on väriltään vihreää.

Ja sitten vielä sanotaan että mökkeily ja maanviljelys eivät pilaa vesitöjämme. Niin niin… Kuinkahan paljon maassamme ruvettiin käyttämään lannotteita sen jälkeen kun valtio sai myyntiin ”jalostetut viljalajikkeet” -70 luvulla. Sitä ennenhän vilja ei tarvinnut lannoiteita juuri lainkaan. Tähkä oli isompi ja korsi yli 2m pitkä. Josta tehtiin olkipatjat. Kun korsi oli patjan mittainen niin se ei pistellyt. Jaa että mistä voi olla varma että tähkä oli isompi? No siitä kun naapuri ei koskaan ostanut niitä jyviä vaan säilytti omat jyvänsä. Kun vertaa naapurin tähkiä ja nykyaikaisia tähkiä niin lannoittamatta saa 40% suuremman sadon. Eikä tarvitse tuskailla lannotemaksujen kanssa. Ero on nähtävissä joka syksy.

juha.
juha.
8 years ago

Periaatteessa luonto voi palautua tuosta ”yksittäistapauksesta”.
Suomi on muutoinkin vahingollisella tiellä, joten eipä saivarrella!

Helsinki on paska paikka
Helsinki on paska paikka
8 years ago

Matut paskovat paljon koska heitä syötetään veronmaksajien piikkiin viisi kertaa päivässä. Ja ne tekevät vielä itse fantastista ruokaa joka päätyy suoliston kautta itämereen.

ÄLY-keskus
ÄLY-keskus
8 years ago

Voisiko paikallinen ELY-keskus tehdä jo rikosilmoituksen ympäristörikoksesta. Se kun teki naapuristakin rikosilmoituksen kun sen peltoa pohjustettiin rannasta kaivetulla maa-aineksella johon oli lupa. ELY-keskuksen virkailijat olivat sitä mieltä että kuivasta maa-aineksesta tuli valumia järveen ja että maa-aines oli järvestä otettua ruoppa-rutaa. Eivät edes kutsuneet paikalle maanomistajaa vaan yhdessä poliisin kanssa kävivät tutkimassa asian ja tulivat omiin johtopäätöksiinsä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.