Vaunula Oy sai pienyrittäjän polvilleen takavarikolla – Eikä ole ainoa tapaus

Päivitetty 21.10.2017, Julkaistu 21.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Muun muassa Fordin jälleenmyyjänä toimivan Vaunula Oy:n toimintakulttuurista on selvinnyt hyvin kyseenalaisia keinoja. Vaunula Oy ajaa haastateltavan yrittäjän mukaan tietoisesti yrityksiä konkurssin partaalle turvaamiskäytännöllä, jolla saadaan yrityksen toiminta laamaantumaan käytännössä kokonaan, jolloin edessä on konkurssi tai sopiminen Vaunula Oy:n hallituksen puheenjohtajan Timo Niemisen kanssa.

Vaunula Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Nieminen on Nykysuomen tietojen mukaan ollut aina vireillepanija oikeustoimille eri yritysten nimissä.

Nykysuomi haastatteli yhtä yrittäjää, joka oli joutunut Vaunula Oy:n toiminnan kohteeksi.  Databit Oy:n omistaja Robert Kjällman kertoo, kuinka yritys joutui osalliseksi erikoiseen tapahtumaketjuun. Katso Robert Kjällmanin videohaastattelu artikkelin lopusta.

Kjällman kertoo, että Databit teki tietotekniikan tukipalveluita Vaunula Oy:lle, joka on suuri usealla eri paikkakunnalla toimiva Ford-jälleenmyyjä. Asiakas eli Vaunula Oy jätti laskuja maksamatta, joten Databit Oy laittoi laskut perintään.

Tässä vaiheessa Vaunulan edustaja oli kertonut, että Databit on toiminut väärin, ja että he tulevat hakemaan turvaamistointa eli takavarikkoa Databitille. Takavarikon perusteena oli Vaunulan väite, että Databit olisi aiheuttanut heille 100 000 euron tappion. Tarkemmin ottaen Vaunula väitti, että Databit olisi tehnyt muuton yhteydessä heidän palvelimilleen kymmenien tuhansien vahingon.

Robert Kjällman

- Väite oli täysin perätön, sanoo Kjällman.

Väite vedettiinkin myöhemmin käräjäoikeudesta Vaunulan toimesta pois. Mutta vahinko oli silloin jo tapahtunut.

Takavarikko laitettiin ulosottoviranomaisten toimesta täytäntöön, ja Databitin tililtä takavarikoitiin välittömästi muutama kymmenen tuhatta euroa rahaa turvaamistoimena. Se on niin iso siivu Databitin liikevaihdosta, että yritys on Kjällmanin sanoin nyt melkoisen polvillaan.

Oikeudenkäyntiprosessi asian tiimoilta on edelleen kesken, eikä takavarikkoa ole purettu. Takavarikko on kestänyt jo noin 2,5 vuotta. Käräjäoikeudesta tuli päätös takavarikon purkamisesta, mutta Vaunula Oy:n valitettua asiasta hovioikeuteen takavarikko on edelleen voimassa.

Kjällman ihmettelee, kuinka helposti Suomessa on mahdollista hakea takavarikkoa toiselle yritykselle.

Useita vastaavia tapauksia

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Vaunula Oy:n Hallituksen puheenjohtaja Timo Niemiseen liitettyjen yritysten historiasta löytyy jopa kymmeniä eri tapauksia, joissa Niemisen yritykset ovat olleet oikeudessa erilaisissa riitatilanteissa. Tapausten joukossa on muiden riitojen ohessa Databitin tapausta vastaavia takavarikkoja vuosien varrelta.

Tässä artikkelissa nostamme esiin muutaman esimerkin, joissa toistuu sama kaava turvaamismenettelyssä. Timo Niemisen osittain omistamat yritykset hakevat yksipuolista turvaamiskäytäntöä ja tähän vetoamalla jättävät saatavat maksamatta yrittäjille. Tämä on vienyt turvaamiskäytännön kohteena olevat yritykset ahdinkoon, jolloin ne ovat pakotettuja lopulta sopimaan asian tai ajamaan yrityksen toiminnan alas. Asian sopiminen on käytännössä tarkoittanut saatavien anteeksiantamista.

Seuraavassa muutama esimerkki yrityksistä, joille on haettu turvaamistoimia Niemisen osittain tai kokonaan omistamien yritysten toimesta. Tapauksia on Niemisen vanhoissa yrityksissä paljon enemmän kuin nämä kolme tapausta. Nykysuomella on hallussaan kymmeniä oikeuden pöytäkirjoja takavarikoista ja muista riita-asioista.

- Databit Oy
- W3Group Finland Oy
- Sean Hyland Motorsport

Kuvio on aina ollut vastaava, että turvaamistointa on haettu yritykselle, joka on lähtenyt perimään maksamattomista laskuista kertyneitä saataviaan yrityksiltä, joiden taustalla Timo Nieminen on ollut omistajan, osaomistajan tms. roolissa. Nämä seikat selviävät julkisista oikeuden pöytäkirjoista.

Kjällmanin mukaan osa yrityksistä on kaatunut näiden takavarikoiden seurauksena. Jotkut ovat välttäneet konkurssin sopimalla asian Niemisen johtamien yritysten kanssa.

- Toiminta on hyvin systemaattista. Tässä on löydetty porsaanreikä, jossa käytetään Suomen turvaamistoimilakia hyväksi, sanoo Kjällman.

Ihmeteltäessä sitä, mitkä mahtavat olla Vaunula Oy:n tai Timo Niemisen motiivit tällaiselle toiminnalle, on Kjällmanilla vastaus valmiina.

- Eiköhän se ole se, ettei tarvitsisi laskuja maksaa. Maksuhaluttomuudesta tässä on kyse.

Robert Kjällman kertoo olevansa pettynyt sekä Vaunula Oy:n että Suomen oikeuslaitoksen toimintaan asiassa.

- Eihän se ole oikein, että lähdetään hakemaan aiheettomia turvaamistoimia.

Kjällmanin mukaan Suomeen pitäisi saada lakimuutos, jotta tällainen ei olisi enää jatkossa mahdollista. Turvaamisoikeudenkäynnin lyhentämiseksi on perusteilla kansalaisaloite.

- Laki pitäisi saada muutettua niin, että asiat käsiteltäisiin heti ja katsottaisiin, onko takavarikolle perustetta.

Timo Nieminen kommentoi asiaa

Timo Nieminen myöntää hakeneensa turvaamistoimea Databit Oy:lle, mutta väittää Databitin olleen tuolloin jo valmiiksi yrityksenä hyvin heikossa kunnossa.

Niemisen mukaan Vaunula Oy:llä on ollut Databitin lisäksi vain yksi kappale vastaavia tapauksia, joissa toiselle yritykselle on haettu takavarikkoa turvaamistoimena. Tämä tapaus on aiemmin mainitsemamme W3Group Finland Oy, joka päätyi sovintoon. Muut Niemiseltä kysymämme tapaukset hän kiistää.

Tiedusteltaessa Timo Niemiseltä, onko näitä tapauksia ollut hänen aikaisemmilla yrityksillään, hän vastaa:

- Kahdenkymmenen vuoden yrittäjänurani aikana on varmasti ollut tapauksia jollain muulla yhtiöllä.

Tapausten tarkkaa lukumäärää Nieminen ei kerro muistavansa.

- Ei niitä mitään valtavia määriä missään tapauksessa ole.

Oikeuden pöytäkirjoista ilmenee, että pelkästään Vaunula Oy:llä on ollut kymmeniä eri tapauksia oikeudessa. Mistä tämä johtuu?

 - Siellä on varmaan monenlaisia, toteaa Nieminen, ja kertoo tapauksia olevan mm. ammattiliittojen kanssa työsuhdeasioista yhtiössä tehtyjen saneeraustoimenpiteiden seurauksena.

 - Kun toiminta on laajaa, niin autokaupatkin voivat johtaa oikeuskäsittelyyn.

Nieminen kertoo, että ei ole tällä hetkellä mukana Vaunula Oy:n operatiivisessa toiminnassa.

Databitin laskusaatavat Nieminen kiistää, kuin myös sen, että hän ikään kuin tehtailisi näitä takavarikoita.

Databitin Robert Kjällmanin videohaastattelu mainoksen alla.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/09/20/toihin-nykysuomeen/

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.