Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Jos tuon Li Anderssonin silmien väliä mitaisi mauserilla ja vertaisi sitä kallon leveyteen, otsan korkeuteen sekä aivojen kokoon niin voi saada ajatuksen siitä miksi tuosta päästä tulee kerta toisensa jälkeen aivopieruja.
Hyvinvointivaltiossa kaikki on hyvin = pienet verot. Koska ei ole paljoakaan korjattavaa eikä paranneltavaa.
Banaanitasavallassa kaikki on huonosti. Diktaattori (tässä tapauksessa EU) ryöstää kansalta suurimman osan heidän työnsä hedelmistä. Ja suuren osan valtion varoistakin. Siksi maan työläiset joutuvat tekemään alipalkattuina ja suurella veroprosentilla töitä diktaattorille.
Andersson (vaikkei olekkaan Anderin poika) elää ehkä e-pilleireiden värittämässä/vääristämässä maailmassa. Jossa ei nähdä todellisuutta. Josta yhtenä esimerkkinä juuri edellä kuvattu vääristynyt maailmankuva ja sen seurauksena tulevat aivopierut.
Kattava sosiaaliturva,joo, mutta kenelle?!
Koko kolmannen maailman ylijäämäväestölle!
Ei kuule paljon kiinnosta maksaa!
Mikä on hyvinvointiyhteiskunta? Se että muutama voi hyvin? Että päättäjät voi hyvin? Muualta tulleet voi hyvin? Vähäosaiset köyhtyy entisestään? Paljon työttömiä? Leipäjono pitkä? Pakkoa ja keppiä? Jotenkin tuntuu että politiikoilla on tuo hyvinvointi hämärtynyt ja varsinkin määritelmä hyvinvointi yhteiskunta. Kun katsoo leipäjonoja, työttömiä, verotusta, keppiä(jota verhotaan törkeästi auttamiseksi), veronmaksajien varojen suoranaista kavaltamista ja omaisuuden hukkaamista, vanhusten hoitoa ja terveyskeskuspalveluja yleensä niin hyvinvointi on todellakin kaukana ja sanoisin tämän olevan enemmänkin PAHOINVOINTIYHTEISKUNTA.
Mitä suurempi veroaste, sitä parempi hyvinvointiyhteiskunta?
Lissulla on ajatusvirhe siinä, että hän näkee hyvinvointipalvelut, kuten oikein onkin, mutta ei näe julkista sektoria paisuttavaa vapaamatkustajien joukkoa.
Meillä on yksi kotimainen vero-elätettävä jokaista kahta reaalitaloudessa työskentelevää kohti. Tämä *huoltosuhde* ei ole välttämätön hyvinvoinnin tuottamiselle, eikä kansantalous sitä tule kestämään.
Siksi meillä on vasemmistokuoro joka kannustaa korottamaan veroja ja ottamaan velkaa. Ne itse elää siitä julkistalouden hukkakäynnistä, so. syö reaalitaloudessa työskentelevien taskusta.
Siksi vasemmisto puolustaa korkeita veroja ja velanottoa.