Vapaaehtoisen paluun tuen enimmäismäärä nousee. Jatkossa rahallista tukea voitaisiin myöntää vapaaehtoisesti kotimaahansa palaavalle aikuiselle enintään 1 500 euroa ja perheensä kanssa lähtevälle alaikäiselle 750 euroa maasta riippuen. Aiemmin rahallisen tuen enimmäismäärä aikuiselle on ollut 1 000 euroa ja lapselle 600 euroa.
Käteisen lisäksi tukea voidaan maksaa myös hyödykkeinä tai näiden kahden yhdistelmänä.
Hyödyketuella tarkoitetaan erilaisia tarvikkeita tai palveluita, kuten esimerkiksi avustamista työpaikan hankkimisessa. Vapaaehtoisesti palaava aikuinen voi saada hyödyketukea enintään 2 500 euroa. Perheensä kanssa palaavalle lapselle hyödyketukea voidaan myöntää enintään 1 500 euroa.
Yhdistelmätuki, joka sisältää sekä käteistä että hyödykkeitä tarjoaa palaajalle paremmat mahdollisuudet uudelleenkotoutumiseen. Hyödyketukea saava palaaja käy useamman kerran kotimaassaan Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n tai muun palveluntarjoajan luona, ja saa samalla tarvitsemaansa neuvontaa ja tukea paluuseensa.
Vapaaehtoisen paluun avustusta voi saada muun muassa kansainvälistä suojelua hakenut kolmannen maan kansalainen, joka poistuu maasta vapaaehtoisesti ja pysyväisluonteisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi.
EU pyrkii yhtenäistämään vapaaehtoisen paluun avustuksia
Korottamalla palaajalle maksettavan tuen enimmäismäärää Suomessa maksettava paluutuki vastaisi paremmin muissa EU-maissa maksettavia avustuksia. EU:ssa on käynnissä pilottihanke, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa unionin alueella maksettavia vapaaehtoisen paluun tukia. Hankkeessa paluutuen määräksi on ehdotettu 2 500 euroa.
Paluuta edistetään korotetun avustuksen ja tehostetun neuvonnan yhdistelmällä
Avustuksen korotuksella viranomaiset pyrkivät lisäksi edistämään vapaaehtoista paluuta ja palaavien uudelleenkotoutumista tilanteessa, jossa kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden määrät ovat kasvussa. Korotuksella kannustetaan vapaaehtoiseen paluuseen viranomaistoimin tapahtuvan paluun sijaan. Paluu vapaaehtoisesti on aina palaajan kannalta inhimillisin vaihtoehto. Tavoitteena on myös lisätä vapaaehtoista paluuta, jotta yhä harvempi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut jäisi Suomeen ilman oleskelulupaa.
Maahanmuuttovirasto on jo aiemmin panostanut vapaaehtoiseen paluuseen palkkaamalla vastaanottokeskuksiin paluuneuvojia EU-rahoituksella, kehittämällä vapaaehtoisen paluun ohjausta ja tarjoamalla tietoa vapaaehtoisesta paluusta eri kielillä. Korotetun avustuksen ja tehostetun neuvonnan yhdistelmällä pyritään lisäämään vapaaehtoisesti palaavien määrää.
Vapaaehtoisen paluun tuki voi olla rahaa, palveluita tai tarvikkeita
Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi, koulutuspaikan hankkimiseksi tai asunnon löytämiseksi.
Avustuksen myöntää vastaanottokeskus tai Maahanmuuttovirasto. Paluu toteutetaan IOM:n avustuksella. Avustuksen rahamäärän suuruudessa otetaan huomioon palaajan henkilökohtaiset ja paluumaan olosuhteet. Avustuksen myöntäminen edellyttää suunnitelmaa avustuksen käytöstä.
Vuonna 2016 vapaaehtoisesti palanneita oli yhteensä 2113. Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä vapaaehtoisesti palanneita oli 1034 henkilöä. Näistä 79 prosenttia on palannut Irakiin.
Sisäministeriön asetus tulee voimaan 25. syyskuuta 2017. Asetus on voimassa vuoden 2018 loppuun.
Lähde: Valtioneuvosto
