Mainos:

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki: Perustulosta pidemmälle

Julkaistu 4.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Keskustelu perustulosta on tuonut esiin uusia ideoita. Keskustelu olisi vielä rakentavampaa, jos se hakisi yleisesti hyviä keinoja köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi, ei vain uusia perustulomalleja.

Amos Ahola, Olli Kangas  ja Osmo Soininvaara ovat kommentoineet kirjoitustani perustulosta. He kaikki tuovat esiin uusia ideoita Suomessa nyt kokeiltavana olevaan malliin nähden.

Tiukennusehdotus asumisen tukiin

Amos Ahola kirjoittaa: ”Realistinen perustulon taso on 600e kuussa ilman velvoitteita - kaikki tämän päälle tuleva tuki olisi harkinnanvaraista ja tilapäistä. Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisen asumistukijärjestelmän purkamista - joillekin alueille voidaan mahdollisesti lisäksi maksaa korvamerkitsemätöntä elinkustannuslisää, itse en näe sitä edes tarpeellisena.”

Aholan mallissa työnteon kannustimet voisivat parantua ja julkiset menot vähentyä. Kaiken muun tuen rajaaminen tilapäiseksi ja nykyisen asumistukijärjestelmän purku ajaisivat kuitenkin monet helposti köyhyyteen. Kun yleistä asumistukea saavien yksinasuvien keskimääräiset asumiskustannukset ovat runsas 500 euroa kuussa, jäisi perustulosta elämiseen vajaa 100 euroa kuussa, Uudellamaalla ei sitäkään.

Tiukennusehdotuksia perustulon saantiin ja toimeentulotuen käytäntöihin

Olli Kangas nostaa esille ”ajatukset, joiden mukaan perustulon ei välttämättä tarvitse olla yhtä suuri kaikille tai sama koko maan alueella, ja siihen voidaan yhdistää myös velvoittavia elementtejä”. Nämä ajatukset herättävät seuraavia kysymyksiä: Porrastettaisiinko perustulo syyperusteisesti? Porrastettaisiinko perustulo alueellisesti asumiskustannusten mukaan? Ketkä olisivat velvollisia hakemaan töitä?

Mainos:

Kirjoituksessani totean, että ”Vuokran maksun päälle tulisi elämiseen vähintään perustoimeentulon verran eli 488 euroa kuussa. Kaksivuotisessa perustulokokeilussa veroton perustulo on 560 euroa kuussa.” Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksinasuvan vuokra korvataan toimeentulotuella korkeintaan vajaaseen 700 euroon kuussa. Totean siksi, että ”Perustulo ja vuokran maksu merkitsisivät yksin asuvalle karkeasti 1 000–1 200 euron tosiasiallisia verottomia kuukausituloja ilman velvoitteita”.

Soininvaara katsoo ilmeisesti, että jotta asumismenot voitaisiin  kattaa toimeentulotuella, olisi käytännössä oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Hän toteaa: ”Kelan asumistukea Hetemäen työstä kieltäytyvä henkilö voi saada, mutta sen maksimi yksinasuvalla Helsingissä on 406,40 euroa. jos vuokra on vaikkapa vain 700 euroa ja perustulo 560 euroa, ruoka ja muu eläminen pitäisi kustantaa 270 eurolla.” Nykyisin toimeentulotuen saanti asumismenoihin ei käytännössä edellytä työmarkkinoiden käytettävissä oloa.

Samanlainen käytäntömuutos liittyy Soininvaaran toteamukseen ”Jos kieltäytyy työstä, toimeentulotukea voidaan leikata ensin sadalla eurolla ja jos kieltäytyminen on toistuvaa, 200 eurolla kuussa. Tähän perustulo ei tuo mitään muutosta, ellei muutoksesta erikseen päätetä.” Tätä sanktiota ei nyt käytännössä sovelleta.

Tulkitsen Soininvaaraa niin, että hänestä toimeentulotuen olisi oltava myös käytännössä vastikkeellinen. Tällöin olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Soininvaara pohtii vastikkeellisuuden tuomista perustuloonkin toteamalla ”Vastikkeettomuus liittyy perustuloideologiaan, mutta ei se liity mitenkään loogisesti itse malliin.” Hän toteaa myös: ”Kyllä pieni pakko voi olla joskus hyvä keino estää syrjäytymistä.” Tässäkin olen samaa mieltä hänen kanssaan.

Jos perustulo olisikin velvoittava, mihin siis Kangas ja Soininvaara viittaavat, niin olisi päätettävä, keitä velvoittavuus koskisi. Koskisiko se vain pitkään työttömänä olevia, jotka ovat vaarassa syrjäytyä? Vai koskisiko se päinvastoin muita kuin pitkään työttömänä olleita, joiden ei kuitenkaan odoteta pääsevän töihin?

Mitkä ovat perustulon päätavoitteet?

Edellä esitetty – lukijalle varmaan puuduttava – tarkastelu viittaa minusta siihen, ettei perustulosta päästä puusta pidemmälle ellei sanota, mitä siltä halutaan. Halutaanko, että se esimerkiksi vähentää köyhyyttä tai lisää vapaaehtoistyötä? Vastaukset jäsentäisivät keskustelua.

Kaikkia tavoitteita perustulo ei voi toteuttaa. Sosiaalietuuksien uusjako joidenkin etuuksia nostamalla alentaisi joidenkin etuuksia ja lisäisi heidän köyhyyttään. Tämä on myös OECD:n selvityksen tulos. Sen tarkastelemat perustulomallit lisäisivät köyhyyttä Suomessa, vaikka samalla sosiaalimenot kasvaisivat.

Toinen tuore selvitys kolmesta perustulomallista tuottaa samanlaisia tuloksia Britannialle. Monien väestöryhmien köyhyys kasvaisi. Lisäksi työn kannustimet heikkenisivät sekä yleisesti että lisätyön osalta.

Perustulon köyhyyttä lisäävä vaikutus poistuisi lisäämällä sosiaalimenoja kokonaisuutena. Se ei olisi enää vain sosiaaliturvan uudistus. Rahoittaisivatko uudistuksen esimerkiksi sote- ja koulutuspalvelut tai veronkiristykset?

Perustulon päätavoite lienee subjektiivinen oikeus tiettyyn tulotasoon. Se on hyvä tavoite, mutta se voi olla ristiriidassa köyhyyden vähentämisen sekä julkisten palvelujen ja etuuksien turvaamisen kanssa.

Perustulo välineenä voi kuitenkin olla monille itseisarvo, joka painaa sen kielteisiä vaikutuksia enemmän.

Perustuloa on tarjottu myös patenttilääkkeeksi, joka yksinkertaistaisi sosiaaliturvan työtä tukevaksi sekä joustavoittaisi siirtymisiä työn ja muiden aktiviteettien välillä. Muiden Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat kuitenkin Suomea selvästi korkeammat ilman perustuloa ja yksinkertaista sosiaaliturvaa. Näin on, vaikka muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien suurempi väestöosuus laskee työllisyysastetta Suomea enemmän.

Tärkeintä on puuttua ongelmien syihin ja varautua tulevaisuuteen

Työttömyys, syrjäytyminen ja köyhyys ratkeavat kestävästi vain puuttumalla niiden syihin. Toimilla on kiire. Paljon palveluja tarvitsevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvamassa 60 prosentilla 13 vuodessa. Palvelut rahoittaa vain iso nousu työllisyysasteessa, jota tekoäly ja automaatio painavat kuitenkin samalla alas.

Kolmiosaisen juttusarjani ensimmäisen osa koski perustuloa. Muut osat olivat minusta sitä tärkeämpiä. Toisen osan mukaan heikko koulutus ja kallis asuminen ovat heikon työllisyyden ja köyhyyden syitä. Kolmas osa korosti tekoälyn vaikutuksia. Kiireinen lukija voi vilkaista kuvioperustelut klikkaamalla tästä ja tästä.

Martti Hetemäki

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.