Mainos:

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pidätetty virantoimituksesta

Julkaistu 30.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Oikeusministeriö on pidättänyt valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen virantoimituksesta toistaiseksi. Syynä on Nissiseen kohdistuva rikostutkinta, joka on syyteharkinnassa oikeuskanslerinvirastossa.

Nissinen on ollut 30.8. saakka itse hakemallaan virkavapaalla, mutta hän ei ole hakenut virkavapautta lisää. Oikeusministeriön käsityksen mukaan Nissisen edellytykset hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa rikosasian käsittelyn ajan ovat heikentyneet.

Oikeusministeriö valmistelee viransijaisen nimittämistä valtakunnansyyttäjän virkaan. Valtioneuvoston esitys presidentille viransijaisen nimittämisestä on tarkoitus antaa ensi viikolla. Tehtävää hoitaa tällä hetkellä apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8

Ja taas kolahti. Kuten sanoin aiemmin, korruptio on pesitynyt vallan huipulle ja se harha että Suomi olisi jotenkin erikoinen maa jossa tätä ei esiinny, on huuhaata tänä päivänä. Pahalta näyttää näin veronmaksajana ja siitä että tavallisia ihmisä kupataan verojen muodossa yhä rankemmin.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8

”YLE TUNNUSTAA: KORRUPTIO JA MUU RIKOLLISUUS LEVINNYT HÄLYTTÄVÄSTI JOHTAVAAN VIRKAMIESKUNTAAN

Vallanahneesta omavaltaisuudesta syntynyt korruptio ilmenee paljastavasti poliisissa, jota ovat viime aikoina riepotelleet erilaiset lahjus- ja rikosskandaalit. Viimeksi tänään Yle kertoi tv-uutissa ja verkkosivujensa jutussa Useita korkea-arvoisia poliiseja epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin tietolähdejupakassa, kuinka johtavat poliisiviranomaiset ovat laiminlyöneet tietolähteinä toimineiden henkilöiden (l. ”vasikoiden”) asianmukaisen rekisteröinnin valvonnan poliisin ylläpitämään henkilörekisteriin. Asia tuli ilmi koviin vankilatuomiohin tuomitun Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion rikosten esitutkinassa:

Esitutkinnan perusteella useampaa entistä ja nykyistä korkea-arvoista poliisia epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Heidän joukossaan ovat Poliisihallituksen entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen sekä entinen apulaispoliisipäällikkö, nykyinen komentaja Lasse Aapio.

Kuin parahiksi toinen uunituore Ylen uutinen, Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pidätetty toistaiseksi virasta, kertoo oikeusministeriön toistaiseksi pidättäneen valtakunnansyyttäjän virastaan. Yle Watch on kertonut Matti Nissisen poliittisista vaatimuksista ja esitutkikinnan eri vaiheista useaan otteeseen, viimeksi tämän vuoden heinäkuussa. Erityisen törkeäksi Nissisen korruptioepäilyn tekee sen, että hän on samaan aikaan vaatinut mediassa kovaäänisesti kansallismielisille vankilatuomioita mielipiteistään. Tässä on siis mies, joka on poliittisin syin valmis vainoamaan omia kansalaisiaan kuin NKVD:n politrukki, mutta junailee samalla virkansa avulla veljensä yritykselle rahakkaan tilauksen.

Tätä ahneuden ja korruption sirkusta seuratessa ei ole ihme, että jopa valtion tiedotus- ja propagandakanavana toimiva Yle on herännyt virkamieskunnan omavaltaisuuteen. Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen hämmästelee tänään täysin aiheellisesti analyysissään Mitä täällä oikein tapahtuu? Kuka luottaa enää poliisiin ja syyttäjään? Me vastaamme: Ei kukaan.

Niin kauan kuin poliisi ja oikeuslaitos ovat VIERAAN ELIITIN JA INTRESSIEN KUTEN EU:N KURISTUSOTTEESSA, mitään toivoa kansalaisia palvelevista instituutioista ei ole. Jokaiselle valveutuneelle suomalaiselle on käynyt jo pidemmän aikaa selväksi, että kahden johtavan instituutiomme korruptio ilmenee kahdella tavalla: vallan- ja rahanahneena korruptiona järjestelmän sisällä ja toisaalla monikulttuurikriittisiin kansalaisiin kohdistuvana mielivaltana.

Mikäli hyvin käy, poliisin ja oikeuslaitoksen mädännäisyyden paljastuminen voi synnyttää kansalaisissa tyytymättömyyttä, joka luo poliittista painetta puhdistaa virkamieskunta suomalaisvihamielisistä mädättäjistä. Toki sitä ennen täytyy tapahtua paljon muuta, mutta näinä turbulentteina aikoina muutokset ovat niin nopeita, että mädännäisyyttä edustavat voimat voivat hyvinkin nopeasti tulla kipautuiksi historian roskakoppaan.”

http://ylewatch.blogspot.fi/2017/08/yle-tunnustaa-korruptio-ja-muu.html

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Eikös tämä Nissinen ole yksi niistä Janitskinin jahtaajista? Saadaanko kunnon tukintaa aikaiseksi kun koko poliisijohto on umpimätä -rikolliset tutkivat toistensa tekemisiä.

Manu Heikkinen
8

Suoraan linnaan kavereitten luo jotkä hän on ollu tuomitsemasssa . AAARNION KAVERIKSI JA SULKUUN SUORAAN. HIIRET KUULUU KOLOON

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu tänään 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.