Uusia muuntohuumeita valvonnan alaiseksi – Valtioneuvosto muutti kahta asetusta

Julkaistu 27.6.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Valtioneuvosto on muuttanut kahta huumausaineita koskevaa asetusta. Molemmat tulevat voimaan 30.7.2018 Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita eli muuntohuumeita koskevan asetuksen perusteella Suomessa aletaan valvoa yhteensä 54 uutta muuntohuumetta.

Nyt valvontaan päätyneistä 38 on kokonaan uusia aineita ja 16 näiden aineiden paikkaisomeereja. Aineita käytetään vain päihdekäytössä ja ne voivat olla terveydelle haitallisia tai vaarallisia. Aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen ja luovuttaminen on kielletty. Aineiden hallussapidosta ja käytöstä ei rangaista.

Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita ei ole lueteltu huumausaineiksi eikä lääkkeiksi. Aineiden valvonta on tärkeää, sillä ne leviävät nopeasti EU:n alueella. Eurooppalaiseen varhaisen varoituksen järjestelmään ilmoitetaan uudesta muuntohuumeesta noin kerran viikossa. Verkkomarkkinoinnin ja vapaan liikkuvuuden takia aineita saa helposti myös Suomessa.

Yleisimmät uusista muuntohuumeista ovat synteettisiä katinoneja. Ne ovat sukua kat-huumeelle. Katinonit vaikuttavat piristeen tavoin samoin kuin esimerkiksi amfetamiinien kaltaiset aineet. Tunnetuimpia muuntohuumekatinoneja Suomessa on huumausaineeksi luokiteltu MDPV. Toiseksi suurin ryhmä muuntohuumeita ovat synteettiset kannabinoidit. Niiden käyttöön liittyy merkittäviä lisäriskejä verrattuna kasviperäiseen kannabikseen. Aineet voivat olla hyvin voimakkaita ja niiden tarkka annostelu voi olla vaikeaa. Ainetta on tarjolla sekä puhtaana jauheena että erilaisissa yrttisekoituksissa.

Viime vuonna markkinoille ilmestyi aiempia vuosia vähemmän uusia muuntohuumeita. Viranomaisia kuitenkin huolestuttaa, että markkinoilla olevien synteettisten opioidien määrä kasvaa. Ne ovat muuntohuumeista vaarallisimpia. Näiden aineiden vahvuus vaihtelee ja niitä myydään erilaisissa muodoissa. Opioidien käyttö voi johtaa vakaviin myrkytystilanteisiin ja pahimmillaan hengityksen lamaantumiseen.

Kansainväliseen valvontaan viisi uutta synteettistä opioidia

Huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annettua asetusta (huumausaineasetus) muutetaan siten, että viisi voimakasta synteettistä opioidia siirretään asetuksen sisällä eri liitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä aletaan valvoa Suomessa myös YK:n huumausaineita koskevien yleissopimusten nojalla. YK:n huumausainetoimikunta päätti asiasta maaliskuussa. Kaikki viisi ainetta ovat olleet jo aiemmin valvonnassa Suomessa ja EU:n alueella huumausaineina.

Aineet ovat karfentaniili, okfentanyyli, furanyylifentanyyli, 4-fluori-isobutyyrifentanyyli (4-FIBF) ja akryloyylifentanyyli (akryylifentanyyli). Saman YK:n päätöksen mukaisesti luokitellaan Suomessa ensimmäistä kertaa huumausaineeksi tetrahydrofuranyylifentanyyli (THF-F). Aineiden haitallisuuden on arvioinut Maailman terveysjärjestö (WHO).

Aineet muistuttavat rakenteeltaan läheisesti huumausaineeksi luokiteltua kipulääke fentanyyliä. Fentanyylit ovat erittäin vaarallisia synteettisiä opioideja, koska käyttöannokset ovat pieniä, mistä johtuen niiden tarkka annostelu on vaikeaa. Yliannoksesta seuraa hengenvaarallinen hengityslama. Aineita markkinoidaan ilman varmuutta myytävän tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta. Niitä voidaan kaupitella myös aivan toisina tuotteina tai aineina. Fentanyylit ovat suuri ongelma muun muassa Virossa. Ruotsissa oli vuonna 2017 yli sata kuolemaa, jotka yhdistettiin fentanyyleihin.

Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen, luovuttaminen käyttö ja hallussapito ovat kiellettyjä ja rangaistavia tekoja. Liikenteessä näiden aineiden käytölle on nollatoleranssi. Kielto voi hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, erityisesti nuorten keskuuteen. Myös valvonnan mahdollisuudet paranevat.

Samalla huumausaineasetusta muutetaan siten, että Suomessa aiemmin kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi luokitellut synteettiset kannabinoidit ADB-CHMINACA ja CU-MYL-4CN-BINACA siirretään huumausaineasetuksen liitteeseen III. Siirto perustuu EU:n toukokuiseen päätökseen, jossa aineet otetaan valvontaan koko EU-alueella. Kyseiset synteettiset kannabinoidit ovat merkittävästi kannabista voimakkaampia ja niiden tarkka annostelu voi olla vaikeaa.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.