Mainos:

Uusi varhaiskasvatuslaki lausunnoille: Lapsen etu keskiöön, henkilöstön koulutustasoa nostetaan

Julkaistu 7.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt tiistaina esitysluonnoksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi laajalle lausuntokierrokselle. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä.

Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Luonnoksessa lapsen etu on nostettu keskiöön, ja lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä.

Uudistuksen keskiössä on lapsen etu. Lakiin kirjattaisiin entistä selkeämmin, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säädöstä on tarkennettu kirjaamalla, että lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.

– Varhaiskasvatuksessa opitaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. On tärkeää, että päiväkodissa puututaan kiusaamisen ensimmäisiin merkkeihin. Päiväkodin tulee olla lapselle turvallinen ympäristö, jossa ketään ei kiusata eikä kukaan opi kiusaajaksi. Henkilöstöllä on yksiselitteinen velvollisuus ehkäistä häirintää ja kiusaamista sekä puuttua siihen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Henkilöstön osaamistasoa nostamalla edistetään korkeaa laatua

Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa.

Mainos:

– Tutkimustieto varhaisten vuosien merkityksestä kasvaa koko ajan. Varhaiskasvatus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa päiväkotiemme korkeaan laatuun, ja henkilökunnan osaamisella on selvä linkki juuri laatuun, opetusministeri sanoo.

Koulutustason nostaminen saavutetaan kahdella toimenpiteellä: määrittelemällä ammattinimikkeet ja -kelpoisuudet sekä säätämällä henkilöstön rakenteesta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet säädettäisiin niin, että tulevaisuuden päiväkodeissa työskentelisi varhaiskasvatuksen opettajia (kasvatustieteen kandidaatin tutkinto), varhaiskasvatuksen sosionomeja (sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto) ja lastenhoitajia (ammatillinen tutkinto).

Aiemmin hankittu kelpoisuus säilyisi lakimuutoksessa. Kaikki nykyiset lastentarhanopettajat, jotka voivat olla koulutukseltaan joko kasvatustieteilijöitä tai sosionomeja, saisivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden.

Uusi varhaiskasvatuksen sosionomin nimike koskisi alan ammattikorkeakoulutukseen lain voimaantulon jälkeen hakeutuvia. Uusilla varhaiskasvatuksen opettajilla olisi nykyiseen tapaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Laki mahdollistaa myös tutkintojen täydentämisen joustavasti.

Toisena askeleena laissa nostettaisiin päiväkodin henkilöstön koulutustasoa edellyttämällä, että vuoteen 2030 mennessä päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä kukin kolmesta ammattiryhmästä työskentelisi rinnakkain.

Muutos tarkoittaisi, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämä on henkilöstön koulutustason selkeä nosto, sillä nykyään korkeakoulutettuja vaaditaan vain yksi kolmesta.

– Suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus ovat korkeasti koulutetut, maailman parhaat opettajat. Aikanaan luokanopettajien koulutuksen siirtyminen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin herätti kiistelyä mutta osoittautui menestykseksi. Kun varhaiskasvatuksen asema koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpana osana tunnistetaan nyt laajalti, samanlaiseen kehitysaskeleeseen on selkeä tarve, opetusministeri sanoo.

– Tutkimusten mukaan henkilöstön osaamistasolla on selkeä yhteys varhaiskasvatuksen laatuun ja siitä saataviin hyviin vaikutuksiin, ministeri sanoo.

Tällä hetkellä kasvatustieteellisen koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa. Hallitus on kohdentanut varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen 28 miljoonan euron määrärahan kehyskaudella. Tuolla rahalla saadaan 1000 uutta yliopistokoulutettua opettajaa päiväkoteihin. Koulutusmääriä on ylläpidettävä ja lisättävä jatkossakin, jotta tavoitteeseen päästään. Sosionomien koulutusmäärien ammattikorkeakouluissa on arvioitu olevan riittävällä tasolla, eikä näihin ole ennakoitu muutostarpeita.

Tieto kulkemaan kotien, päiväkotien ja viranomaisten välillä

Nykyisellään päiväkoteja koskevat muuta koulutusjärjestelmää tiukemmat salassapitosäännökset, jotka ovat perintöä sosiaalihuollon lainsäädännöstä. Lakiesityksessä yksityisyyden suoja muutettaisiin samantasoiseksi kuin kouluissa, mikä mahdollistaisi vastaavan yhteydenpidon kodin ja päiväkodin välillä myös digitaalisesti.

Laissa säädettäisiin myös varhaiskasvatuksen tietovarannosta. Nykyisellään päiväkotien erillisiin järjestelmiin tallennetut tiedot siirtyisivät yhteiseen kansalliseen tietokantaan kehittämis- ja lainsäädäntötyön pohjaksi. Tietovarantoon tallennettaisiin varhaiskasvatuksen järjestäjiä, henkilöstöä, perhettä ja lasta koskevia tietoja. Tietoja varhaiskasvatuksesta tarvitsevat työhönsä muun muassa Opetushallitus, kunnat, aluehallintovirastot, THL ja Kela.

Lakiluonnoksessa ei esitetä muutoksia varhaiskasvatusoikeuteen tai henkilöstömitoitukseen. Myöhemmin keväällä asetetaan myös työryhmä selvittämään kysymyksiä erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen turvaamisesta julkisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Lakiesitys on lausunnolla 18.3.2018 asti. Esitykseen voi tutustua verkossa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4b294bb-f9d3-4961-a9f8-db34646de211&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744
Esittely varhaiskasvatuslakiluonnoksesta (pdf)

Lähde: OKM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.