Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt tiistaina esitysluonnoksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi laajalle lausuntokierrokselle. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä.
Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Luonnoksessa lapsen etu on nostettu keskiöön, ja lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä.
Uudistuksen keskiössä on lapsen etu. Lakiin kirjattaisiin entistä selkeämmin, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säädöstä on tarkennettu kirjaamalla, että lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.
– Varhaiskasvatuksessa opitaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. On tärkeää, että päiväkodissa puututaan kiusaamisen ensimmäisiin merkkeihin. Päiväkodin tulee olla lapselle turvallinen ympäristö, jossa ketään ei kiusata eikä kukaan opi kiusaajaksi. Henkilöstöllä on yksiselitteinen velvollisuus ehkäistä häirintää ja kiusaamista sekä puuttua siihen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Henkilöstön osaamistasoa nostamalla edistetään korkeaa laatua
Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa.
– Tutkimustieto varhaisten vuosien merkityksestä kasvaa koko ajan. Varhaiskasvatus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa päiväkotiemme korkeaan laatuun, ja henkilökunnan osaamisella on selvä linkki juuri laatuun, opetusministeri sanoo.
Koulutustason nostaminen saavutetaan kahdella toimenpiteellä: määrittelemällä ammattinimikkeet ja -kelpoisuudet sekä säätämällä henkilöstön rakenteesta.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet säädettäisiin niin, että tulevaisuuden päiväkodeissa työskentelisi varhaiskasvatuksen opettajia (kasvatustieteen kandidaatin tutkinto), varhaiskasvatuksen sosionomeja (sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto) ja lastenhoitajia (ammatillinen tutkinto).
Aiemmin hankittu kelpoisuus säilyisi lakimuutoksessa. Kaikki
Uusi varhaiskasvatuksen sosionomin nimike koskisi alan ammattikorkeakoulutukseen lain voimaantulon jälkeen hakeutuvia. Uusilla varhaiskasvatuksen opettajilla olisi nykyiseen tapaan kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Laki mahdollistaa myös tutkintojen täydentämisen joustavasti.
Toisena askeleena laissa nostettaisiin
Muutos tarkoittaisi, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämä on henkilöstön koulutustason selkeä nosto, sillä nykyään korkeakoulutettuja vaaditaan
– Suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus ovat korkeasti koulutetut, maailman parhaat opettajat. Aikanaan luokanopettajien koulutuksen siirtyminen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin herätti kiistelyä mutta osoittautui menestykseksi. Kun varhaiskasvatuksen asema koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpana osana tunnistetaan nyt laajalti, samanlaiseen kehitysaskeleeseen on selkeä tarve, opetusministeri sanoo.
– Tutkimusten mukaan henkilöstön osaamistasolla on selkeä yhteys varhaiskasvatuksen laatuun ja siitä saataviin hyviin vaikutuksiin, ministeri sanoo.
Tällä hetkellä kasvatustieteellisen koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa. Hallitus on kohdentanut varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen 28 miljoonan euron määrärahan kehyskaudella. Tuolla rahalla saadaan 1000 uutta yliopistokoulutettua opettajaa päiväkoteihin. Koulutusmääriä on ylläpidettävä ja lisättävä jatkossakin, jotta tavoitteeseen päästään. Sosionomien koulutusmäärien ammattikorkeakouluissa on arvioitu olevan riittävällä tasolla, eikä näihin ole ennakoitu muutostarpeita.
Tieto kulkemaan kotien, päiväkotien ja viranomaisten välillä
Nykyisellään päiväkoteja koskevat muuta koulutusjärjestelmää tiukemmat salassapitosäännökset, jotka ovat perintöä sosiaalihuollon lainsäädännöstä. Lakiesityksessä yksityisyyden suoja muutettaisiin samantasoiseksi kuin kouluissa, mikä mahdollistaisi vastaavan yhteydenpidon kodin ja päiväkodin välillä myös digitaalisesti.
Laissa säädettäisiin myös varhaiskasvatuksen tietovarannosta. Nykyisellään päiväkotien erillisiin järjestelmiin tallennetut tiedot siirtyisivät yhteiseen kansalliseen tietokantaan kehittämis- ja lainsäädäntötyön pohjaksi. Tietovarantoon tallennettaisiin varhaiskasvatuksen järjestäjiä, henkilöstöä, perhettä ja lasta koskevia tietoja. Tietoja varhaiskasvatuksesta tarvitsevat työhönsä muun muassa Opetushallitus, kunnat, aluehallintovirastot, THL ja Kela.
Lakiluonnoksessa ei esitetä muutoksia varhaiskasvatusoikeuteen tai henkilöstömitoitukseen. Myöhemmin keväällä asetetaan myös työryhmä selvittämään kysymyksiä erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen turvaamisesta julkisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa.
Lakiesitys on lausunnolla 18.3.2018 asti. Esitykseen voi tutustua verkossa: https://www.lausuntopalvelu.
Esittely varhaiskasvatuslakiluonnoksest
Lähde: OKM
