1.8. astuvat voimaan koko maassa velvoittavat varhaiskasvatuksen pedagogiset suunnitelmat. Opetushallituksen laatimien valtakunnallisten perusteiden pohjalta kunnat ovat hyväksyneet omat, paikalliset suunnitelmansa. Niiden perusteella jokaiselle lapselle tehdään kokonaisvaltainen, yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.
– Muutos korostaa varhaiskasvatusta osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus saa ensimmäistä kertaa omat "opetussuunnitelmansa". Varhaiskasvatus on tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla, ja siihen osallistumisesta on tutkimusten mukaan lapselle monenlaista hyötyä. Jotta positiiviset vaikutukset tulisivat parhaiten esille, varhaiskasvatuksen on oltava suunnitelmallista, ammattimaista ja tavoitteellista, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Se on tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Hyvä hoito ja huolenpito sekä pysyvät ihmissuhteet ovat hyvinvoinnin ja oppimisen perusta.
Varhaiskasvatussuunnitelmissa korostuu lapsilähtöinen toiminta, joka tukee lasten luontaista aktiivisuutta ja halua oppia asioita. Lapsilla tulee olla mahdollisuus leikkiä, liikkua, ilmaista itseään eri tavoin sekä olla osallisina vertaisryhmässä. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan ja esimerkiksi kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Lapsilla on oikeus oppia uusia asioita sekä saada oppimiseensa ohjausta omien lähtökohtiensa mukaisesti.
– Varhaiskasvatussuunnitelmat perustuvat käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä, opetusministeri sanoo.
– Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys on, että oppimista tapahtuu koko ajan – esimerkiksi ympäristöä havainnoidessa ja tarkkaillessa, leikin, liikunnan, luovan toiminnan ja pienten tehtävien kautta. Päiväkodissa opitaan yhdessä toisten lasten seurassa ja turvallisten ammattilaisten ohjauksessa, ja oppiminen kietoutuu yhteen lasten tarvitseman hoidon ja hoivan kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmat luovat myös jatkumon esi- ja perusopetukseen, mikä korostaa lisää varhaiskasvatuksen pedagogista roolia, ministeri sanoo.
Työ varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja lasten osallistumisen puolesta jatkuu. Kesäkuussa julkaistiin kolmen asiantuntijan esitys varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi, jossa huomio kiinnittyi osallistumisasteen nostamiseen, henkilöstörakenteeseen, -määriin ja -pätevyyksiin sekä osaamisen kehittämiseen. Esitykset otetaan huomioon jo käynnissä olevassa varhaiskasvatuslain uudistuksen valmistelussa. Osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatusmaksuja alennetaan merkittävästi 1.1.2018 alkaen, asiaa koskeva lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. Opetushallitus hyväksyi valtakunnalliset perusteet 18.10.2016, ja kuntien laatimat paikalliset suunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017.
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa.
Lähde: Valtioneuvosto
