Mainos:

Utajärven kotouttamissuunnitelma ennen – 9kk saapumisesta

Julkaistu 10.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Utajärven kotouttamissuunnitelma vuosille 2015-2019.

Muutama silmiinpistävä kohta suunnitelmassa.

Esimerkiksi 1 päivä pakolaisten saapumisen jälkeen käydään nostamassa rahaa ja käydään kaupassa. Sosiaalitoimistosta tehdään kaikille etukäteen toimeentulotukipäätökset, jotta rahaa saadaan nostaa heti pankista ja saadaan ostaa ruokaa kaupasta. 2-3 päivää saapumisen jälkeen asukkaat kuittaavat asuntonsa. Hakemukset (sosiaaliturva, sairausvakuutus, asumistuki, tarvittaessa esim. lapsilisä,
kotihoidontuki jne.) Näissä auttaa kela ja sosiaalitoimisto.

Suomessa yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa asettaa erilaiseen asemaan, kun toista. Eli samat etuudet koskevat myös suomalaisia yhtälailla.

PDF tiedotteesta poimitut kohdat:

Mainos:
Kiintiöpakolaisten vastaanotto TOIMENPITEET ENNEN PAKOLAISTEN TULOA

Asuntojen varaaminen Kun kunta ja Ely-keskus ovat
sopineet pakolaisten valinnoista
Asuntotoimistosta

varataan/laitetaan hakuun sopivat asunnot.

  1. Asuntojen kalustaminen (sängyt, peitot, tyynyt yms.). Tarvittaessa järjestetään vaate- /huonekalukeräyksiä.
  2. Sosiaalitoimistosta tehdään maksusitoumukset sänkyihin ja/tai petivaatteisiin.
  3. Keräyksissä voi käyttää apuna esim. yhdistyksiä (MLL, SPR, Maa- ja kotitalousnaiset).
  4. Ilmoitetaan lasten lukumäärät päiväkotiin ja kouluun.
  5. Maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät ilmoittavat tarvittavat tiedot päiväkotiin ja kouluun.
  6. Infokuvien teko asuntoon (wc, suihku, kylmä/kuuma vesi jne.)
  7. Maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät tekevät asuntoon infokuvat (voi hyödyntää myös valmista materiaalia).
  8. Infotilaisuudet esim. ambulanssi/poliisi /kuntalaiset. Infotilaisuudet esim. tulevien pakolaisten määrästä, kulttuurista ja taustasta.
  9. Ystäväperheiden etsiminen/ohjaaminen SPR ja maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät yhdessä.
  10. Tehdään ilmoitus rajavartiostolle maahan saapuvista henkilöistä. Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa. Maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät tekevät ilmoituksen.
  11. Varataan tarvittaessa linja-auto pakolaisten hakuun. Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa.
  12. Maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät tekevät varauksen. Varataan ajat maistraattiin ja terveystarkastuksiin (laboratorio, röntgen, lääkärintarkastukset) Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa.
  13. Maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät tekevät varaukset.
    Varataan tulkit lentokentälle, maistraattiin ja terveystarkastuksiin. Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa. Maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät tekevät varaukset.
  14. Viedään vähän ruokaa asuntoihin. Pakolaisten saapumispäivämäärän ja lentoaikataulun ollessa tiedossa.
  15. Sosiaalitoimistosta tehdään jokaiselle perheelle kauppaan maksusitoumukset ruokaa varten.

ENSIMMÄISET TOIMENPITEET PAKOLAISTEN SAAVUTTUA / 1. VIIKKO
  1. Pakolaiset haetaan lentokentältä (autoon mukaan lämpimiä vaatteita ja vähän ruokaa).
  2. Avainten jakaminen ja koteihin vieminen.
  3. Heti Vastaanottoon varataan riittävästi henkilöitä (lentokentällä ohjaus ja linja- autoon saattaminen).
  4. Jokaisen kotona tulisi olla saapumispäivänä joku työntekijä/ystävä ohjaamassa (esim. wc, sänky, jääkaappi,
    valokatkaisin - ystäväperheitä ohjeistetaan etukäteen miten toimia).
  5. Asumisinfo 1 päivä saapumisesta Pakolaistyöntekijät yhdessä asuntotoimen kanssa pitävät asumiseen liittyvä infon joko jokaiselle erikseen asuntokohtaisesti tai kaikille kerralla.
  6. Nostetaan pankista rahaa ja käydään ruokakaupassa. 1 päivä saapumisesta Sosiaalitoimistosta tehdään
    kaikille etukäteen toimeentulotukipäätökset, jotta rahaa saadaan nostaa heti pankista ja saadaan ostaa
    ruokaa kaupasta.
  7. Maistraatissa käynnit. 1-2 päivää saapumisesta Sosiaaliohjaaja varaa kaikille ajat ja tulkit, ulkomaalaisen
    rekisteröintilomakkeet on esitäytetty, maistraatissa lomakkeen tarkistus ja allekirjoitus.
  8. Sosiaalitoimistoon kopiot jokaisen henkilöllisyystodistuksesta.
  9. Toimeentulotukihakemuksen täyttö ja tarvittaessa päivähoitohakemuksen täyttö.
  10. 1-2 päivää saapumisesta sosiaaliohjaaja lasten ilmoittaminen ala- ja yläkouluhin. Ohjaus tarvittaessa kotona/virastoissa/kaupassa jne.
  11. 2-3 päivää saapumisesta – Sosiaaliohjaaja, maahanmuuttopalvelujen tiimin työntekijät ja perhetyöntekijät antavat ohjausta.
  12. Erilaiset infotilaisuudet (esim. asuminen, raha/oma talous ja viranomaisasiointi)
  13. 2-3 päivää saapumisesta – jatkuu koko ensimmäisen vuoden. Moniammatillisena yhteistyönä osana Suomistarttia.
  14. Asuntotoimistossa käynti asiakkaat kuittaavat asuntonsa
  15. 3-4 päivää saapumisesta Aluksi maahanmuutto-palvelujen tiimin työntekijät ovat kuitanneet asuntojen avaimet, joten nyt vuokrasopimusten haltijat käyvät kuittaamassa avaimet itselleen.
  16. Terveystarkastukset Noin 1 viikko saapumisesta Terveystarkastukset aloitetaanheti kun mahdollista. Kun terveystarkastukset on tehty voivat ala- ja yläkouluikäiset lapset mennä kouluihin ja yli 17- vuotiaat aloittaa. Suomistartissa (tarkastuksiin ja niiden tuloksiin voi kulua aikaa 1-2 kuukautta).

2-4 viikkoa saapumisesta
  1. Hakemukset (sosiaaliturva, sairausvakuutus, asumistuki, tarvittaessa esim. lapsilisä, kotihoidontuki jne.)
  2. 2-4 viikkoa saapumisesta (heti kunhan henkilötunnukset tulleet maistraatista) Sosiaaliohjaaja auttaa asiakkaita tarvittavien Kela-hakemuksien täyttämisessä ja toimittamisessa.
  3. Alkukartoitusten laadinta 2-4 viikkoa saapumisesta Sosiaaliohjaaja tekee perheelle alkukartoitukset.
  4. Työ- ja elinkeinotoimistossa kotoutumissuunnitelmien laadinta kaikille yli 17-vuotiaille.
  5. 1-3 kuukautta saapumisesta Työvoimaviranomainen laatii kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan tulevasta
    kotoutumiskoulutuksesta.
  6. Asiakas alkaa saada kotoutumistukea. Passi- ja oleskelulupakorttihakemus 2-4 kuukautta saapumisesta Poliisin lupakanslia. (Passihakemus on hyvä laittaa vireille heti kun mahdollista. Passin saamiseen voi mennä jopa 6 kuukautta.)
  7. Pankkitilin avaaminen n. 6-9 kuukautta saapumisesta Pankki. (Mikäli pankkitilin saa avattua
    vasta, kun asiakkaalla on muukalaispassi tai pakolaisen
    matkustusasiakirja.

Lähde: Utajärven kotouttamisohjelma 2015-2019

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Täysin kieroutunuut touhua. Ällöttävää.

Mervi
Mervi
8 years ago

Eikö ikätestejä ole ollenkaan???

Ottopoika
Ottopoika
8 years ago

Haloo kansa.ÄÄNESTKÄÄ ensi vaaleissa PS

Veteraanin poika
Veteraanin poika
8 years ago

Nykyajan Tiltujen ohjeita laittomille maahantunkeutujille. Ja valtiovallan myötävaikutuksella. Surullista.

CFF
CFF
8 years ago

Valtioterrorismi joka tekee kansasta toisen luokan kansalaisia omassa maassaan on kuin Irma hurrikaani joka on päästetty valloilleen.

Ilmari
Ilmari
8 years ago

Kannattaa nyt kuitenkin huomata että tässä on kyse kiintiöpakolaisista. Heidät on siis etukäteen valittu pakolaisleirillä ja he ovat maassa alusta alkaen laillisesti. Tässä ei siis ole kyse esimerkiksi 2015 tulleista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Toimintaan osallistuvat suomalaiset syyllistyvät valtiopetokseen. Jokainen!

simo kuassimo
simo kuassimo
8 years ago

Sairasta.. SAIRASTA! Joka ikinen joka toimii näiden ohjeiden mukaan joutuu jalkapuuhun torille aikanaan..

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.