https://nykysuomi.com/uskomattomin-lentoturma-ikina-katso-video/
79 vuotias pilotti yritti laskeutua cessna-pienkoneellaan lentokentälle kun kone oli yhtäkkiä menettänyt tehojaan teknisen vian takia. Videolla näkyvästä laskeutumisesta päätellen kyseinen lentäjä on todellinen Hannu Hanhi.
https://www.youtube.com/watch?v=HgWkwkOq-4Y
Lentäjä selvisi korkeasta iästään ja äärimmäisen vaarallisesta laskeutumisestaan huolimatta vähäisillä vammoilla.
https://nykysuomi.com/vahvistettu-israel-rakentaa-hirsipuita-terrorismista-tuomituille-vangeille/
Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir on esitellyt erityisen vankilaosaston rakennustöiden aloittamista, jossa terrorismirikoksista kuolemaan tuomitut voitaisiin teloittaa hirttämällä – käytännössä toimenpide kohdistuu palestiinalaisiin.
Hanke seuraa Knessetissä aiemmin tänä vuonna hyväksyttyä lainsäädäntöä, ja rakennustyöt on jo aloitettu eräässä israelilaisessa vankilassa.
Ben-Gvir vieraili paikalla ja esitteli suunnitelmia hirsipuista, teloitukset dokumentoivista kameroista sekä tiloista, joissa uhrien omaiset voisivat olla läsnä.
Israel ei ole vielä pannut täytäntöön yhtäkään teloitusta uuden lain nojalla.
Laitoksen rakennustöiden on kuitenkin vahvistettu olevan käynnissä, ja Ben-Gvirin esittely koski tulevaa osastoa kuolemaan tuomituille vangeille.
Israelilainen sanomalehti The Times of Israel raportoi, että ministeri ilmoitti rakennustöiden alkaneen.
Avaa julkaisu X:ssä
Maaliskuussa Knesset hyväksyi lain, joka laajentaa mahdollisuutta tuomita ihmisiä kuolemaan kuolettavista terrori-iskuista. Reuters raportoi tuolloin, että laki koskee palestiinalaisia, jotka on tuomittu kuolettavista iskuista.
Kriitikot ovat kuvanneet lakia syrjiväksi, koska palestiinalaiset ja israelilaiset siirtokuntalaiset kuuluvat Länsirannalla eri oikeusjärjestelmien piiriin.
Ben-Gvir ja hänen kannattajansa käyttävät sen sijaan termiä terroristit ja viittaavat muun muassa Hamasin 7. lokakuuta 2023 Israeliin tekemään hyökkäykseen.
Julkisuuteen ei ole tullut tietoa siitä, että mikään tuomioistuin olisi jo tuominnut vangin kuolemaan uuden lain nojalla.
Ben-Gvir on aiemmin ajanut kuolemanrangaistusta terrorismirikoksista ja esittelee hankkeen osana tätä politiikkaa.
https://nykysuomi.com/kanye-west-suunnittelee-konsertteja-venajalla/
Venäläinen promoottori Say Agency on ilmoittanut räppäri Kanye Westin, joka esiintyy nykyään nimellä Ye, kahdesta konsertista Pietarissa lokakuussa.
Konsertit on määrä järjestää 10. ja 11. lokakuuta Gazprom Arenalla, johon mahtuu noin 80 000 katsojaa.
Say Agency vahvisti Venäjän valtiolliselle uutistoimisto RIA Novostille, että Ye/Kanye West esiintyy Pietarissa, Meduza raportoi. Myös Reuters kertoo Gazprom Arenan vahvistaneen suunnitelmat.
Liput maksavat 9 000 ruplasta ylöspäin, ja niitä voi ostaa erilliseltä lippusivustolta. Meduza raportoi, että seisomapaikka areenan kentällä maksaa 25 000 ruplaa, kun taas aitiopaikka voi maksaa jopa 160 000 ruplaa.
Kanye West vieraili Moskovassa vuonna 2024 venäläisen suunnittelijan Gosha Rubchinskiyn syntymäpäiväjuhlissa.
Tuolloiset raportit viittasivat mahdolliseen konserttiin Lužniki-stadionilla, mutta järjestäjät eivät koskaan vahvistaneet suunnitelmia, eikä esiintymistä tapahtunut.
Saatavilla olevat lähteet eivät tällä hetkellä sisällä Kanye Westin julkista lausuntoa siitä, toteutuvatko konsertit.
https://nykysuomi.com/tanska-haluaa-rajoittaa-englannin-kielen-valtaa-arkikielessa/
Englantilaisista lainasanoista on tullut arkipäivää Tanskassa. Nyt kulttuuriministeri Zenia Stampe haluaa vahvistaa tanskan kielen suojelua.
Sanoja kuten ”like”, ”nice”, ”chatte” ja ”deale” käytetään yhä useammissa tanskalaisissa keskusteluissa. Stampen mukaan suuntaus on seurausta siitä, että ihmiset viettävät suuren osan ajastaan näyttöjen ääressä, missä englannilla on vahva asema.
Haastattelussa ministeri sanoi DR:lle, ettei nuoria pidä syyttää muutoksesta. Vastuu on sen sijaan vanhemmilla sukupolvilla, joiden tehtävänä on siirtää tanskan kielen sanoja, ilmaisuja ja sananlaskuja seuraavalle sukupolvelle.
— Meillä on ihana kieli, mutta meillä on myös hyvin pieni kieli, Stampe totesi.
Stampe haluaa antaa Dansk Sprognævnille, Tanskan valtiolliselle kielilautakunnalle, aktiivisemman roolin kielityössä. Ministerin mukaan lautakunnalle on annettava valtuudet ja oikeus puuttua kielenkäyttöön, jonka katsotaan köyhdyttävän tanskan kieltä.
Ehdotukseen ei sisälly sakkoja tai kieltoja. Kyse on sen sijaan selkeämmästä kielellisestä valvonnasta, jossa lautakunta voisi korottaa ääntään – erityisesti silloin, kun toimijat, joilla on suuria alustoja, vaikuttavat julkiseen kielenkäyttöön.
Hän haluaa myös, että julkisen palvelun median vastuu tanskan kielestä sisällytetään tuleviin medianeuvotteluihin. Se voisi tehdä kielestä nimenomaisen osan Tanskan suurten mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä.
— Monet meistä sortuvat käyttämään englanninkielisiä sanoja, mutta jos suuremmat toimijat, joilla on suuret megafonit, saavat hyväntahtoisen muistutuksen, se voi auttaa meitä säilyttämään ja suojelemaan tanskan kieltä, Stampe sanoi.
Tanskan kielilautakunta on ottanut ehdotuksen myönteisesti vastaan. Kirjallisessa vastauksessaan DR:lle johtaja Thomas Hestbæk Andersen sanoi, että virasto on valmis ottamaan vastaan lakimuutoksesta johtuvat tehtävät.
”Me Dansk Sprognævnissä odotamme innolla niiden tehtävien suorittamista, joita ministeri meille tämän lakimuutoksen myötä asettaa”, hän kirjoitti.
https://nykysuomi.com/hapansilakka-ruotsin-kuuluisa-ja-pistava-perinne/
Elokuun kolmas torstai merkitsee perinteisesti sesongin alkua voimakkaan tuoksuiselle ruotsalaiselle hapansilakalle (surströmming). Ruotsalaisten sekä rakastama että vihaama fermentoitu kala omaa pitkän historian – erityisesti Pohjois-Ruotsissa.
Fermentointi eli hapattaminen on yksi ihmiskunnan vanhimmista tavoista valmistaa ja säilöä ruokaa. Esimerkiksi Ruotsin eteläosista löydetyt arkeologiset löydöt hapatustoiminnoista ajoittuvat 9 000 vuoden taakse.
Erityisesti kalan hapattaminen on ollut pitkään yleistä etenkin Pohjois- ja Länsi-Ruotsissa, Living Cultural Heritage -arkisto kirjoittaa. Suolattu ja hapatettu kala mainittiin jo vuonna 1572, ja vanhin tallennettu maininta sanasta surströmming on vuodelta 1732. Oli luonnollista valmistaa hapatettua kalaa silakasta, mutta myös muita kaloja käytettiin: särkeä, ahventa, siikaa, taimenta ja nieriää.
Vaikka hapansilakalla on hyvin ominainen haju, sana ”hapan” ei tarkoita, että tuote olisi pilalla tai mätä, vaan yksinkertaisesti sitä, että se on fermentoitu.
Suolaus oli myös yleinen tapa säilöä kalaa. Ero suolauksen ja hapattamisen välillä on suolan määrässä sekä itse käymisprosessissa. Suolasilakka sisältää suuren määrän suolaa, mikä estää kalan bakteereita käymästä ja siten säilöö sen. Hapansilakka taas sisältää vähemmän suolaa, jolloin sen annetaan fermentoitua.
1500-luvulla Ruotsi kärsi suolapulasta, koska kuningas Kustaa Vaasan sanotaan hoitaneen huonosti luottonsa kauppakumppani Lyypekin kanssa, kertoo Hapansilakka-akatemia (Surströmming Academy). Rangaistuksena suolatoimituksia Ruotsiin rajoitettiin. Tämä puolestaan johti hapatetun kalan ja hapansilakan tuotannon huomattavaan kasvuun, koska niiden valmistukseen tarvittiin vähemmän suolaa.
Ruotsia koetteli toinen suolapula 1700-luvulla Englannin kanssa vallinneiden jännitteiden vuoksi. Pula johti suolasilakan tuotannon vähenemiseen ja hapansilakan lisääntymiseen.
Hapansilakan valmistamiseksi kala ensin puhdistettiin, suolattiin kevyesti tynnyrissä ja peitettiin koivun tuohella. Tynnyri suljettiin tiiviillä kannella. On viitteitä siitä, että tynnyri usein haudattiin maahan ja käymisprosessin annettiin tapahtua näin, minkä vuoksi kalaa kutsuttiin joskus ”haudatuksi kalaksi”. Muutoin tynnyreitä säilytettiin usein venevajoissa. Kala fermentoitui kesän aikana ja se syötiin syksyllä.
Hapansilakka oli aiemmin arkiruokaa, jota syötiin tavallisissa ja köyhissä kotitalouksissa, pääasiassa Pohjois-Ruotsin rannikolla. Aluksi sitä myytiin tynnyreissä, joissa se oli valmistettu, tai avoimissa astioissa, mutta Ruotsin teollistuessa kalaa alettiin myydä säilykepurkeissa.
1900-luvun jälkipuoliskolla ruotsalaiset alkoivat pitää hapansilakkaa herkkuna. Vuonna 1940 elokuun kolmas torstai säädettiin lailla hapansilakkapremiääriksi eli kauden avajaispäiväksi. Viranomaiset halusivat varmistaa, että kala oli fermentoitunut riittävästi ennen kuin sitä myytiin ja yleisö söi sitä. Laki pysyi voimassa vuoteen 1988 asti, mutta perinne säilyy edelleen, erityisesti Pohjois-Ruotsissa.
Ulvöniä kutsutaan usein hapansilakan saareksi, sillä siellä kalaa alettiin tuottaa suuremmassa mittakaavassa. Nykyään saarella ei ole teollista tuotantoa, mutta sen henki elää asukkaiden keskuudessa. Esimerkiksi Hapansilakka-akatemia perustettiin vuonna 1999 perinnön säilyttämiseksi. Nykyään saarella on museo, ja sesongin avaus on perinteinen kohokohta.
Myös muut kaupungit ylläpitävät perinteisiä juhlia. Nykyään Ruotsissa on yhdeksän suolaamoa, jotka tuottavat hapansilakkaa.
Nykyään puolet kaikesta hapansilakasta kulutetaan Dalälven-joen pohjoispuolella ja toinen puoli sen eteläpuolella, erityisesti Tukholmassa. Yli puolet hapansilakkaa syövistä tekee niin vain kerran vuodessa.
Hapansilakan syöminen on juhlallinen tilaisuus, jolloin perhe ja ystävät kokoontuvat yhteen nauttimaan fermentoitua kalaa. Perinne elää, eikä syömistavassa ole tapahtunut suuria muutoksia.
Voimakkaan hajun vuoksi suositellaan, että purkki avataan ulkona, mutta näin ei tehty menneisyydessä. Kielen ja kansanperinteen laitoksen (Isof) tallennetun aineiston mukaan tämä ei olisi tehnyt kenestäkään ”aitoa hapansilakan syöjää”.
— Kansi avattiin ja annettiin miellyttävän ’sihinän’ levitä. Sitten hapansilakka otettiin suoraan purkista ja syötiin sellaisenaan, muistelivat Karin Wedin (s. 1884), Per Persson (s. 1891) ja Anders Liiv (s. 1881) Hedesundassa ja Valbossa, Gästriklandissa vuonna 1973 (Isof Uppsala, ULMA 29063).
Suoraan purkista syömisen ohella oli yleistä nauttia kalaa lisukkeiden kanssa. Niitä käytetään edelleen: keitettyä puikulaperunaa, rieskaa (tunnbröd), sipulisilppua ja kermaviiliä. Hapansilakka asetetaan usein rieskan päälle lisukkeiden kanssa, tai siitä voidaan tehdä hapansilakkarulla: leipä voidellaan ja kääritään kokoon.
Usein sen kanssa tarjoillaan snapseja, mutta myös olutta – toinen tapa, joka on säilynyt.
— Koko ajan sen kanssa juodaan brännviniä. Sanotaan, että todelliset hapansilakan ystävät syövät jopa 20 silakkaa, samat kertojat todistivat.
2010-luvulla hapansilakka tavoitti ulkomaisen yleisön, ei niinkään ruotsalaisena herkkuna, vaan sen ”haisevan” luonteen vuoksi. Sosiaalisessa mediassa hashtag ”stinkyfishchallenge” tuli suosituksi, kun ihmiset kuvasivat itseään avaamassa hapansilakkapurkkeja ja syömässä niitä.
Viraalileviäminen on tehnyt hapansilakasta tunnetumman osan ruotsalaista ruokakulttuuria, mikä on houkutellut ruokaharrastajia ja turisteja hapansilakkatapahtumiin.
