USAID ja median tukeminen: Propagandakoneisto paljastui

Julkaistu 6.2.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen virasto USAID on paljastunut massiiviseksi toimijaksi globaalissa mediakentässä. Viimeaikaisten tietojen mukaan järjestö on tukenut peräti 6 200 toimittajaa, 707 uutiskanavaa ja 279 media-alan organisaatiota 30 eri maassa. Tämä mittava rahoitus herättää vakavia kysymyksiä median riippumattomuudesta ja siitä, onko kyseessä enemmänkin propagandakoneisto kuin aidon tiedonvälityksen tukeminen.

Yhtenäistä uutisointia – kenen ehdoilla?

Kun näin laaja joukko medioita ja toimittajia saa rahoituksensa yhdestä ja samasta lähteestä, on perusteltua kysyä, kuinka riippumatonta ja moniarvoista uutisointi voi olla. USAIDin rahoittamat mediat eivät ole ainoastaan saaneet taloudellista tukea, vaan myös koulutusta ja ohjausta "oikeaoppiseen" raportointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että journalistinen sisältö yhdenmukaistuu ja muovautuu rahoittajan haluamaan suuntaan.

Tällainen asetelma vaarantaa median moniäänisyyden ja ohjaa uutisointia palvelemaan tiettyjä geopoliittisia tavoitteita. Kyse ei ole pelkästä tiedonvälityksestä, vaan narratiivin hallinnasta, jossa kriittiset äänet vaiennetaan ja vain tietyt näkökulmat saavat tilaa.

Propagandatehdas – Median valjastaminen poliittisiin tarkoituksiin

USAIDin vaikutus mediakentässä ei rajoitu pelkästään yksittäisiin uutistoimituksiin, vaan se ulottuu laajempiin mediaorganisaatioihin, jotka puolestaan ohjaavat journalistista linjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko mediaekosysteemi alkaa toistaa samoja viestejä, jotka palvelevat Yhdysvaltojen ulkopoliittisia intressejä.

Monet näistä rahoitetuista medioista toimivat kriittisillä alueilla, joissa informaatiovaikuttaminen on keskeinen osa geopoliittista peliä. Esimerkiksi Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa USAIDin tukemat mediat ovat saaneet merkittävää jalansijaa. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko tarkoituksena edistää riippumatonta journalismia vai luoda länsimaiden etuja ajavaa tiedotusverkostoa.

Median rooli demokraattisessa yhteiskunnassa on toimia vallan vahtikoirana, ei sen jatkeena. Kun näin suuri osa globaalia mediakenttää rahoitetaan yhdestä lähteestä, syntyy vaarallinen tilanne, jossa journalismista tulee vallan väline sen sijaan, että se haastaisi valtaa.

Riippumattoman median elinehto on sen vapaus valita aiheensa ja lähestymistapansa ilman ulkopuolista painostusta. USAIDin toiminta asettaa kyseenalaiseksi tämän periaatteen ja luo tilanteen, jossa uutisointi voi muuttua manipuloiduksi informaatioksi.

USAIDin mittava tuki medioille ympäri maailmaa ei ole pelkästään hyväntekeväisyyttä tai demokratian puolustamista, vaan sillä on syvempi poliittinen tarkoitus. Kun rahoittaja sanelee journalistisen linjan, katoaa riippumattomuus, ja sen tilalle astuu propagandamainen yhtenäisviestintä. Tämä asettaa median epäterveeseen asemaan ja horjuttaa sen uskottavuutta kansalaisten silmissä.

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.