Ukrainan uudet vallanpitäjät nousivat vuonna 2014 valtaan ampumalla omia kansalaisiaan

Julkaistu 28.1.2024 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

EU käänsi tosiasioille selkänsä.

Poliittisia ja taloudellisia uudistuksia vaatineet mielenosoitukset olivat jatkuneet Kievin Maidan-aukiolla marraskuusta 2013 lähtien. Tilanne kärjistyi 20.2.2014, kun tarkka-ampujat ampuivat mielenosoittajia Maidan-aukiota ympäröivistä rakennuksista. 48 mielenosoittajaa ja 4 poliisia kuoli.

"We are outraged by images of Ukrainian security forces firing automatic weapons on their own people," Valkoisen talon tiedottaja Jay Carney kommentoi tapahtumia Washingtonista. Ukrainan sisäasianministeriö myönsi, että mellakkapoliiseille oli annettu lupa käyttää asetta, mutta vain itsepuolustusta varten.

Julmaa verenvuodatusta seuranneessa kaaoksessa maan demokraattisesti valittu presidentti Viktor Janukovyits suostui presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin, mutta myönnytykset eivät riittäneet kaikille. Janukovyits sai uhkauksia ja joutui pakenemaan henkensä kaupalla 21-22.2.2014 välisenä yönä. 22.2.2014 Ukrainan parlamentti erotti poissaolevan Janukovytisin presidentin virasta.

Viron silloinen ulkoministeri ja nykyinen MEP Urmas Paet oli matkustanut Kieviin heti Maidan-aukion veristen tapahtumien jälkeen. Siellä hän oli tavannut ainakin kansalaisaktiiveja, vieläkin Maidan-aukiolla päivystäneitä mielenosoittajia ja venäjän kielisen väestön keskuudessa suositun Alueiden puolueen kansanedustajia.

Kun Paet palasi takaisin Viroon, EU:n ulkoasioista vastannut Cathrine Ashton soitti 26.2.2014 Paetille kysyäkseen matkan kuulumisia. Ulkopuolinen taho sai äänitettyä puhelun https://youtu.be/XkLDyO4ktTs?si=I4c9ksbeZnQ-nwEd  ja se tuli julkisuuteen 5.3.2014. Paet on myöntänyt puhelun aitouden.

"Impressions are sad", Paet aloitti puhelinkeskustelun. Hän kertoi, ettei kansa luota myöskään uuteen hallintoon. Kaikilla uuteen hallitukseen tulevilla ministereillä on "likainen menneisyys". Alueiden puolueen kansanedustajat ja jäsenet olivat kertoneet, että heidän koteihin oli tunkeuduttu yöllä ja yksi kansanedustaja oli hakattu parlamentin ulkopuolella.

Kun puhe siirtyi tarkka-ampujien uhreihin, Paet kertoi: "it is very disturbing that now the new coalition don't want to investigate what exactly happened, so there is stronger and stronger understanding that behind snipers it was not Yanukovych, but it was somebody from the new coalition".

Uudet vallanpitäjät eivät siis halunneet, että Maidan-aukion ammuskeluja tutkintaan. Sen sijaan maasta paennut Janukovyts piti lehdistötilaisuuden 28.2. 2014 Donin Rostovissa Venäjällä ja totesi, että "tietysti on erittäin tärkeää suorittaa väkivallantekojen puolueeton tutkinta viranomaisten, opposition ja Euroopan neuvoston yleisessä valvonnassa".

Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2017 Italian suurin kaupallinen mediayhtiö Mediaset tuotti Maidan-aukion tapahtumia valaisevan dokumentin  https://mediasetinfinity.mediaset.it/video/matrix/esclusivo-guerra-in-ucraina-le-verita-nascoste , joka myöskin löytyy englanniksi tekstitettynä https://youtu.be/pMUcrtBGX5w?si=vmJvmJ2DSulvvsAp.

Dokumentissa haastatellaan kolmea georgialaista palkkasoturia ja tarkka-ampujaa, jotka oli lähetetty tammikuussa 2014 Georgiasta Kieviin ottamaan yhteen Maidanin mellakkapoliisien kanssa. Kuukausi myöhemmin heille tuotiin myös aseet ja 20.2.2014 he saivat käskyn ampua mielenosoittajia. Yksi haastatelluista miehistä ampui Ukraina-hotellin, toinen konservatorion parvekkeelta. Myös kahden liettualaisen tarkka-ampujan kerrotaan olleen ampujien joukossa.

Jo vuosi tapahtumien jälkeen tehdyssä BBC:n dokumentissa kerrotaan myöskin ukrainalaisesta miehestä, joka oli värvätty ampujaksi mielenosoittajien joukosta (https://www.youtube.com/watch?v=mJhJ6hks0Jg).

Kirjoittanut
Heini Koukkari

Liity Nykysuomen WhatsApp ryhmään
https://chat.whatsapp.com/DxDon12qrSyHYXR6Q1Zaqi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.